Vammala

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Vammala
Lakkautettu kunta – nykyiset kunnat:
Sastamala

vaakuna

sijainti
Sijainti 61°20′25″N, 22°54′35″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Lounais-Pirkanmaan seutukunta
Perustettu 1907
Kuntaliitokset Karkku (1973)
Tyrvää (1973)
Suodenniemi (2007)
Liitetty 2009
– liitoskunnat Mouhijärvi
Äetsä
Vammala
– syntynyt kunta Sastamala
Pinta-ala 876 km2 [1]
(1.1.2008)
– maa 803,87 km2
– sisä 72,13 km2
Väkiluku 16 635  [2]
(31.12.2008)
– väestötiheys 20,69 as/km2 (31.12.2008)
Demografiatiedot 2007 [3]
– 0–14-v. 16,8 %
– 15–64-v. 61,6 %
– yli 64-v. 21,6 %

Vammala on vuonna 1965 perustettu entinen Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Asutusta alueella on ollut jo paljon kauemmin. Vammala tunnetaan lähinnä Vanhan kirjallisuuden päivistä sekä Mauri Kunnaksen ja Akseli Gallen-Kallelan syntymä- tai kotikuntana.

Vammalan vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1950.[4]

Vammalan naapurikunnat olivat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Nokia, Punkalaidun, Urjala, Vesilahti ja Äetsä.

Vammalan tärkeimmät liikenneväylät ovat Tampereen ja Porin välinen rautatie ja valtatie 11, Tampereen ja Rauman välinen valtatie 12 sekä seututiet Punkalaitumelle, Äetsään, Laviaan, Hämeenkyröön ja Vesilahteen.

Matka-aika Vammalan ja Tampereen välillä kestää junalla nopeimmillaan 42 minuuttia ja linja-autolla noin tunnin.

Yhteydet junalla Vammalasta Tampere-Pori -radan ulkopuolelle edellyttävät junanvaihtoa Tampereella. Linja-autojen pikavuoroilla Vammalasta pääsee ilman autonvaihtoa Tampereen ja Turun ohella Raumalle, Ikaalisiin ja Seinäjoelle. Helsingin ja Porin yhteyksiin sisältyy autonvaihto Huittisissa.

Junamatka Vammalan ja Helsingin välillä kestää nopeimmillaan 2 tuntia ja 18 minuuttia sekä reitti linja-autolla Huittisten kautta 2 tuntia ja 45 minuuttia. Yhteys linja-autolla Vammalan ja Turun välillä kestää nopeimmillaan tunnin ja 40 minuuttia sekä junayhteys Tampereen kautta noin tunnin kauemmin.

Vammalasta Vesilahteen vievän seututie 301:n varrella, noin 10 kilometrin päässä valtatie 12:lta, on sijainnut neljän kunnan (Tyrvää, Karkku, Tottijärvi ja Vesilahti) yhteinen rajapyykki. Lähellä tätä on sijainnut ns. Velhonkanto, johon liittyy useita kansantarinoita. Seppo Suvannon mukaan itse rajapyykki ei ole Velho eikä Velhonkanto, vaan Alho [5]. Nimi on luettu vuoden 1479 rajapyykkien luettelosta (kopiosta) väärin. [6]

Vuoden 2007 alussa Vammalan kaupunki ja Suodenniemen kunta yhdistyivät. Yhdistymisestä päättivät molemmat kunnat ilman neuvoa-antavia kansanäänestyksiä keväällä 2006. Vammala hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti, Suodenniemen kunnassa yhdistyminen hyväksyttiin kunnanvaltuuston äänin 13–4.

Vuoden 2009 alussa Vammalan kaupunki, Mouhijärven kunta ja Äetsän kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin uusi Sastamalan kaupunki. Yli 24 000 asukkaan Sastamalan kaupunki tulee olemaan vahva vaikuttaja Pirkanmaalla.[7]

Rautaveden kulttuurimaisema Vammalan sydämessä kuuluu Ympäristöministeriön nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Tähän maisemaan oleellisena osana kuuluu keskiaikainen Tyrvään vanha kirkko Vammalan Tyrväällä.

Stormin kylässä toimi vuosina 1974-1993 Outokumpu Oy:n nikkelikaivos, joka oli toimintavuosinaan yksi kaupungin suurimmista työnantajista. Vammalan kaivoksen rikastamo on edelleen toiminnassa ja siellä rikastetaan Oriveden kaivoksen kultaa.

Vammalaa lähimmät lentoasemat sijaitsevat noin 50 kilometrin päässä Pirkkalassa, noin 65 kilometrin etäisyydellä Porissa ja noin 110 kilometrin päässä Turussa.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Vammalan seudun alueella on ollut asutusta jo noin 7 000 vuoden ajan. Pysyvää asutusta alueella ei esihistorian aikana kuitenkaan ollut, vaan asukkaat olivat pääasiassa metsästäjiä ja kalastajia. Pysyvä alueen asuttaminen alkoi 200–300-luvulla. Tunnetuimpia rautakautisia asuinpaikkoja ovat Kaukola, Tyrväänkylä ja Palviala.

Tyrvään vanha kirkko

Sastamalan Pyhän Marian kirkon rakentaminen aloitettiin 1496, mutta paikalla on ollut puukirkko jo 1200-luvulta lähtien. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko valmistui 1506. Vuonna 1855 valmistui Tyrväälle toinen, tiilistä rakennettu kirkko, ja 1869 käynnistyi Tyrvään kunnan toiminta. Lähellä sijaitsevan Karkun kunnan – joka nykyään kuuluu Vammalan kaupunkiin – toiminta alkoi noin 1868.

24. huhtikuuta 1907 Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan, Nikolai II:n päätöksellä perustettiin Vammala-niminen kauppala. Alueella toimi kaksi kansakoulua, Tyrvään Säästöpankki, puhelinyhtiö Tyrvään Telefooni Oy, Suomen vanhin paikallislehti Tyrvään Sanomat sekä olutpanimo Tyrvis Bryggeri ja lisäksi muutamia osuuskunnallisia yrityksiä. Vuonna 1915 rakennettiin kivinen Vammaskosken silta yhdistämään joen rannat toisiinsa. Silta peruskorjattiin ja levennettiin 2005-2006.

Melkein koko Vammalan kauppala poltettiin sisällissodan loppuvaiheissa 1918, kun pääosin Turun seudulta saapuneet punakaartilaiset perääntyivät. Talvi- ja jatkosodan aikana Vammalaan juuri sotaa ennen perustetun asevarikon on laskettu valmistaneen suunnilleen puolet viime sotien aikana ammutuista tykinammuksista. Karkussa toimi myös Lottaopisto. Asevarikko lakkautettiin 2003.

Vammala alkoi laajentua pian sodan jälkeen. Vuonna 1955 Vammalan kauppalaan liitettiin laajoja alueita, mm. Nuupalan alue. Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti, joka sijaitsee Jaatsilla, jäi kauppalan sisään. Vuoden 1965 alussa kauppala muuttui Vammalan kaupungiksi, ja vuoden 1973 alusta lukien Karkun ja Tyrvään kunnat ovat kuuluneet Vammalaan. Lisäksi Vammalaan liitettiin vuonna 1985 noin kymmenen neliökilometrin suuruinen Kiikan-Illon alue Äetsän kunnasta. Vuodesta 2007 alkaen Vammalan kaupunkiin kuuluu myös Suodenniemen kunta.

Vammala, Tyrvää ja Karkku olivat ensimmäisiä Suomen kuntia, joissa aloitettiin peruskoulun kokeilu vuonna 1968. Kokeilu koski alkuvaiheessa vain yläastetta, joka korvasi kansalaiskoulun, peruskoulujärjestelmään siirryttiin Vammalassa lopullisesti vuonna 1973. Arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema Sylvään yläasteen koulu oli Suomen ensimmäinen nimenomaan peruskouluksi rakennettu koulutalo.

[muokkaa] Kaupunginosat

Näkymä Myllyvuolteen sillalta Rautavedelle päin.
Vammalan rautatieasema.
  • Heinoo
  • Hoppu
  • Iisa
  • Illo
  • Kalliala
  • Karkku
  • Kaukola
  • Ketola
  • Lousaja
  • Marttila
  • Myllymaa
  • Nokkakylä
  • Nuupala
  • Näntölä
  • Ojansuu
  • Parviala
  • Pitkämäki
  • Raivio
  • Roismala
  • Ruoksamo
  • Sastamala
  • Sileekallio
  • Stormi
  • Sylvää
  • Tyrväänkylä
  • Varila
  • Vinkinmäki
  • Vinkki
  • Vinkkilä

[muokkaa] Toisen asteen koulutus

  • Vammalan ammattikoulu
  • Vammalan lukio (alun perin Tyrvään Yhteiskoulu)
  • Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos
  • Sastamalan opisto
  • Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
  • Karkun evankelinen opisto (Yhteistyössä Loimaan ammatti-instituutin kanssa)

[muokkaa] Tapahtumia ja paikkoja

[muokkaa] Urheilu

Vammalassa on lentopallon SM-liigassa pelaava joukkue, Vammalan Lentopallo. Kaudella 2008-2009 joukkueessa pelaa muun muassa maajoukkuepassari Joni Markkula ja meksikolainen Espanjan pääsarjan pistepörssin neljästi voittanut José Luis Martell. VaLepa pelaa kotiottelunsa Sylvään koulun salissa. Seura on voittanut kaksi SM-pronssia historiansa aikana vuosina 1993, ja 2008.

Taekwon-don (ITF-maailmanliitto) Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin urheilija Ismo Mäkinen on vammalalainen.

[muokkaa] Vammalan merkkihenkilöitä

[muokkaa] Ystävyyskaupunkeja

[muokkaa] Lähteet

  1. ↑ Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
  2. ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
  3. ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 1.1.2009.
  4. ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 173
  5. ↑ Suvanto Seppo: Satakunnan ja Hämeen keskiaikainen rajalaitos. Tampereen Yliopiston historian laitoksen mon. sarja B, nro 3, 1972
  6. ↑ http://www.narva.sci.fi/historia/arkisto/velhonkanto.htm
  7. ↑ Vammalan kaupungin kotisivut Vammalan kaupunki. Viitattu 2.7.2008.

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vammala.
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyvä uutinen:
Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Vammala
Henkilökohtaiset työkalut