Vammala
Wikipedia
| Vammala | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.vammala.fi | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Länsi-Suomen lääni | ||||
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta | ||||
| Seutukunta | Lounais-Pirkanmaan seutukunta | ||||
| Perustamisvuosi | 1907 (1965) | ||||
| Kuntaliitokset | Karkku (1973), Tyrvää (1973), Suodenniemi (2007), Mouhijärvi (2009), Äetsä (2009) |
||||
| Pinta-ala - maa - sisävesi |
876,0[1] km² 803,87 km² 72,13 km² |
||||
| Väkiluku - väestötiheys |
16 699[2] (29.2.2008) 20,8 as/km² |
||||
| Kunnallisvero | 19,00 % (2008) | ||||
| Kunnanjohtaja | Paavo Salli | ||||
Vammala on Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä, sijaitseva 16 700 asukkaan vuonna 1965 perustettu kaupunki. Asutusta alueella on ollut jo paljon kauemmin. Vammala tunnetaan lähinnä Vanhan kirjallisuuden päivistä sekä Mauri Kunnaksen ja Akseli Gallen-Kallelan syntymä- tai kotikuntana.
Vammalan naapurikunnat ovat Huittinen, Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kankaanpää, Kiikoinen, Lavia, Mouhijärvi, Nokia, Punkalaidun, Urjala, Vesilahti ja Äetsä.
Vuoden 2007 alussa Vammalan kaupunki ja Suodenniemen kunta yhdistyivät. Yhdistymisestä päättivät molemmat kunnat ilman neuvoa-antavia kansanäänestyksiä keväällä 2006. Vammala hyväksyi yhdistymisen yksimielisesti, Suodenniemen kunnassa yhdistyminen hyväksyttiin kunnanvaltuuston äänin 13–4.
Rautaveden kulttuurimaisema Vammalan sydämessä kuuluu Ympäristöministeriön nimeämiin Suomen kansallismaisemiin. Tähän maisemaan oleellisena osana kuuluu keskiaikainen Tyrvään vanha kirkko Vammalan Tyrväällä.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Vammalan seudun alueella on ollut asutusta jo noin 7 000 vuoden ajan. Pysyvää asutusta alueella ei esihistorian aikana kuitenkaan ollut, vaan asukkaat olivat pääasiassa metsästäjiä ja kalastajia. Pysyvä alueen asuttaminen alkoi 200–300-luvulla. Tunnetuimpia rautakautisia asuinpaikkoja ovat Kaukola, Tyrväänkylä ja Palviala.
Sastamalan Pyhän Marian kirkon rakentaminen aloitettiin 1496, mutta paikalla on ollut puukirkko jo 1200-luvulta lähtien. Tyrvään Pyhän Olavin kirkko valmistui 1506. Vuonna 1855 valmistui Tyrväälle toinen, tiilistä rakennettu kirkko, ja 1869 käynnistyi Tyrvään kunnan toiminta. Lähellä sijaitsevan Karkun kunnan – joka nykyään kuuluu Vammalan kaupunkiin – toiminta alkoi noin 1868.
24. huhtikuuta 1907 Venäjän keisarin ja Suomen suuriruhtinaan, Nikolai II:n päätöksellä perustettiin Vammala-niminen kauppala. Alueella toimi kaksi kansakoulua, Tyrvään Säästöpankki, puhelinyhtiö Tyrvään Telefooni Oy, Suomen vanhin paikallislehti Tyrvään Sanomat sekä olutpanimo Tyrvis Bryggeri ja lisäksi muutamia osuuskunnallisia yrityksiä. Vuonna 1915 rakennettiin kivinen Vammaskosken silta yhdistämään joen rannat toisiinsa. Silta peruskorjattiin ja levennettiin 2005-2006.
Melkein koko Vammalan kauppala poltettiin sisällissodan loppuvaiheissa 1918, kun pääosin Turun seudulta saapuneet punakaartilaiset perääntyivät. Talvi- ja jatkosodan aikana Vammalaan juuri sotaa ennen perustetun asevarikon on laskettu valmistaneen suunnilleen puolet viime sotien aikana ammutuista tykinammuksista. Karkussa toimi myös Lottaopisto. Asevarikko lakkautettiin 2003.
Vammala alkoi laajentua pian sodan jälkeen. Vuonna 1955 Vammalan kauppalaan liitettiin laajoja alueita, mm. Nuupalan alue. Akseli Gallen-Kallelan lapsuudenkoti, joka sijaitsee Jaatsilla, jäi kauppalan sisään. Vuoden 1965 alussa kauppala muuttui Vammalan kaupungiksi, ja vuoden 1973 alusta lukien Karkun ja Tyrvään kunnat ovat kuuluneet Vammalaan. Vuodesta 2007 alkaen Vammalan kaupunkiin kuuluu myös Suodenniemen kunta.
[muokkaa] Kaupunginosat
|
|
|
[muokkaa] Toisen asteen koulutus
- Vammalan ammattikoulu
- Vammalan lukio
- Karkun kotitalous- ja sosiaalialan oppilaitos
- Sastamalan opisto
- Tyrvään käsi- ja taideteollisuusoppilaitos
- Karkun evankelinen opisto (Yhteistyössä Loimaan ammatti-instituutin kanssa)
[muokkaa] Tapahtumia ja paikkoja
- Vanhan kirjallisuuden päivät järjestetään vuosittain Sylvään koululla. Kävijöitä on yleensä lähes 20 000 – enemmän kuin kaupungissa on asukkaita.
- Sastamalan kirkko
- Tyrvään vanha kirkko
- Ellivuoren laskettelukeskus on Etelä-Suomen tunnetuimpia laskettelukeskuksia.
- Herra Hakkaraisen talo
- Mantsun ja Kalssun urheilupyhätöt, Keskuskenttä, Koivuniemen kenttä, Mettäkenttä ja Varilan kenttä eli "Kai Nurminen -stadion".
- Vammalan alueen suurimmat järvet ovat Rautavesi, Liekovesi ja Kulovesi. Kaikki kolme sopivat hyvin virkistyskalastamiseen, erityisesti kuhan kalastukseen.
- Lakeside Golf Vammala on Pirkanmaan suurin golfkeskus
[muokkaa] Urheilu
Vammalassa on lentopallon SM-liigassa pelaava joukkue, Vammalan Lentopallo. Kaudella 2007–2008 joukkueessa pelaa muun muassa maajoukkuepassari Joni Markkula ja meksikolainen Espanjan pääsarjan pistepörssin neljästi voittanut José Luis Martell. VaLepa pelaa kotiottelunsa Sylvään koulun salissa.
Taekwon-don (ITF-maailmanliitto) Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäin urheilija Ismo Mäkinen on vammalalainen.
Vammalan Karkussa sijaitseva Lakeside Golf on yksi Suomen kauneimmista ja pidetyimmistä golf-kentistä.lähde?
[muokkaa] Vammalan merkkihenkilöitä
- Antti Lizelius
- Antero Warelius
- Akseli Gallen-Kallela
- Rudolf Koivu
- Kaarlo Sarkia
- Mauri Kunnas
- Timo Roos
- Arto Satonen
- Emil Danielsson
- Mikko Esko
- Pertti Virtaranta
- Pirjo Tuominen
- Ismo Mäkinen
- Johanna Halkoaho
- Kari Raivio
- Marjatta Leppänen
- Mikko Lahtinen
- Kaarle Ellilä
- Risto Tainio
- Andreas Wanochius
[muokkaa] Ystävyyskaupunkeja
- Skövde, Ruotsi
- Ringsted, Tanska
- Halden, Norja
- Kashin, Venäjä
- Kuressaari, Viro
- Vasarosnameny, Unkari
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Maanmittauslaitoksen kuntien pinta-alojen vuositilastot 2008 Maanmittauslaitos. Viitattu 26.3.2008.
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 26.3.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 26.3.2008.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Vammalan kaupungin kotisivut
- Vammalan seudun matkailu
- Mistä Vammala tunnetaan
- Herra Hakkaraisen talo
| Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Kuhmalahti - Kuru - Kylmäkoski - Lempäälä - Mouhijärvi - Mänttä - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vammala - Vesilahti - Vilppula - Virrat - Ylöjärvi - Äetsä |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuorevesi - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Viiala - Viljakkala |

