Pirkkala

Pirkkala Birkala
vaakuna	sijainti
www.pirkkala.fi
Sijainti	61°27′55″N, 23°38′35″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Perustettu	1922 (1237)
Kokonaispinta-ala	104,04 km² 328:nneksi suurin 2011
– maa	81,38 km²
– sisävesi	22,66 km²
Väkiluku	17 697 65:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	217,5 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	21,4 %
– 15–64-v.	65,5 %
– yli 64-v.	13,2 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	97,2 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	2,4 %
Kunnallisvero	20 % 114:nneksi suurin 2012
Pormestari	Helena Rissanen
Kunnanvaltuusto	43 paikkaa
2009–2012  • KOK  • SDP  • VIHR  • VAS  • KESK  • KD  • PS  • Muut	16 10 7 3 3 2 1 1

Pirkkala (1922–1938 Etelä-Pirkkala, ruots. Birkala) on noin 17 700 asukkaan kunta Tampereen kyljessä. Pirkkalassa sijaitsevat Tampere-Pirkkalan lentoasema ja Satakunnan lennoston päätukikohta. Pirkkala on ollut 2000-luvun alussa Pirkanmaan väestöltään nopeimmin kasvava kunta. Pirkkalan naapurikunnat ovat Tampereen ja Nokian kaupungit sekä Lempäälän ja Vesilahden kunnat.

Historia

Pirkkalan alueella on ollut asutusta esihistoriasta asti. Kiinteää maanviljelykseen perustuvaa asutusta on ollut viimeistään 300–400-luvuilta. Pirkkalan kirkkopitäjä on perustettu tiettävästi vuosien 1209-1237 välisenä aikana, mutta ensimmäiset kirjalliset tiedot Pirkkalasta mainitaan 1300-luvulla. Nykyinen Pirkkala on vanhan suur-Pirkkalan ydinaluetta. Suur-Pirkkalaan kuului yli puolet nykyisestä Pirkanmaasta.

Perinteisen käsityksen mukaan Pirkkalasta lähtivät pirkkalaiset verottamaan lappalaisia ja Gustaf von Numersin 1951 piirtämän kunnan vaakunan (Kilpi halkoinen ja turkiskorokatkoinen hopea-punainen) turkiseläinkuvio viittaa tähän kaupankäyntiin. Nykyisin pirkkalaisten yhteys Pirkkalaan on kyseenalaistettu.

Pirkkalasta erosi vuosien mittaan useita kuntia. Vuoteen 1346 siitä oli eronnut Vesilahden pitäjä. Vuonna 1366 erosi Kangasalan suurpitäjä, 1576 Ruovesi, 1666 Messukylä, 1895 Ylöjärvi, ja viimeisin muutos oli vuonna 1922, jolloin jäljelle jääneestä osasta muodostettiin Etelä- ja Pohjois-Pirkkalan kunnat. Vuonna 1938 Pohjois-Pirkkalan nimi muutettiin Nokian kauppalaksi ja Etelä-Pirkkala sai ottaa historiallisen Pirkkalan nimen käyttöönsä.

Pirkkalaan asutettiin viime sotien jälkeen Sakkolan siirtoväkeä.

Alueellinen jako

Pirkkala jakaantuu kolmeen alueeseen: kuntakeskukseen kunnan pohjoisosassa, Nuolialan alueeseen Tampereen rajalla ja haja-asutusalueeseen.

Kuntakeskuksen alueita ovat Turri, Niemenmaa, Rantaniitty, Haikka, Kyösti, Lepomoisio, Naistenmatka, Kurikka, Huovi, Vähäjärvi ja Takamaa. Alueet ovat enimmäkseen asutuskeskittymiä. Naistenmatkalla sijaitsee kuntakeskus Suuppa ja sen yritykset, tori, pääkirjasto, koulukeskus, jossa on Naistenmatkan ala-aste, Pirkkalan yläaste ja lukio, terveyskeskus, Pirkkalan uusi kirkko, liikuntatalo ja keskusurheilukenttä. Vähäjärven ja Kurikan alueella on valaistu kuntoilureitti. Kurikassa on Pirkkalan uusin koulu, vuonna 2004 valmistunut Kurikankulman koulu.

Nuolialan alueeseen kuuluvat Nikkilänniemi, Loukonlahti, Pere, Killo, Pakkalankulma, Partolan teollisuusalue ja Toivio. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu useita ostoskeskuksia. Toiviossa ja Loukonlahdessa sijaitsevat Toivion ja Nuolialan alakoulut.

Haja-asutusalueen Ania on Pirkkalan laajin alue kunnan lounaisosassa. Sen itäpuolella on lentokentän alue, jolla sijaitsee lentokenttä ja Satakunnan lennosto. Alueen muita alueita ovat Huovin teollisuusalue (Turkkirata), Ahvenisto, Vähä-Vaitti, Pirkkalankylä, Sankila, Hyrsinki, Koivisto ja Sääksjärvi. Pirkkalankylässä sijaitsee vanha kirkko, Sankilassa Kirkonkylän ala-aste ja Hyrsingissä Hyrsingin alakoulu.

Väestö

Pirkkala on yksikielinen suomenkielinen kunta, ruotsinkielisiä on 0,4 %. Kunnan väkiluku on kasvanut 2000-luvun alussa pari prosenttia vuosittain. Vuonna 2007 kasvua oli 379 henkilöä eli 3,4 %. Vuodesta 1951 väkiluku on lähes nelinkertaistunut. Kunnan ikärakenne on nuori (2007: 0-14 v - 22,0 %; 15-64 v - 66,3 %; yli 65 v - 11,6 %). Vuoden 2004 väestöennusteen mukaan Pirkkalassa on asukkaita 17 241 vuonna 2010 ja 20 265 vuonna 2020. Pirkkalan vuoden 2004 työttömyysaste on 9,5 % ja työpaikkaomavaraisuus vähäinen: yli puolet eli 56,6 % käy töissä muualla. Maa- ja metsätalouden työpaikkoja on 0,6 %, jalostuksen 30,6 % ja palveluiden 67,0 %. Väestö on hyvin koulutettua.

Kunnallishallinto

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit	paikat										äänestys- aktiivisuus
	Kok.	SDP	Kesk.	Vihr.	SKDL Vas.	SMP PS	SKL KD	PPPa	LKP,LIB	Muut
1976	10	12	2		6	0	1		4		83,8 %
1980	12	13	1		6	0	2		1		83,2 %
1984	14	11	2	2	5	1	0				78,2 %
1988	14	11	2	2	5	1	0	0	0		73,2 %
1992	9	11	2	2	5	0	2	4	0		76,1 %
1996	12	10	2	4	4			3			65,0 %
2000	10	9	3	6	4		1	2		0b, c	61,1 %
2004	11	10	3	6	3		1	1	0		65,3 %
2008	16	10	3	7	3	1	2	1			69,0 %
a Paremman Pirkkalan Puolesta -yhteislista b Vapaan Suomen liitto, 0 paikkaa c Valitsijayhdistys Ingman Hannu, 0 paikkaa
Lähteet: Tilastokeskus Oikeusministeriö Pirkkalainen 9.7.2008

Kunnanvaltuustossa on 43 paikkaa kaudella 2009–2011. Paikkaluku nousi 35:stä 43:een vuoden 2008 vaaleissa. Valtuutetuista 25 on miehiä ja 18 naisia.

Vuoden 2008 kunnallisvaalissa valitut 43 valtuutettua valitsivat kuntaan Suomen toisen pormestarin väistyvän kunnanjohtaja Risto Koiviston tilalle. Pirkkalan pormestari 2009–2010 oli kokoomuksen Antero Saksala. Isoin ero kunnanjohtajan ja pormestarin välillä on että pormestarin virka on määräaikainen ja että kunnanvaltuusto voi erottaa pormestarin. Näin kävi 2010 maaliskuussa.

Nähtävyydet

Pirkkalassa on ollut kivi- ja rautakautista asutusta, ja alueella on tehty runsaasti muinaislöytöjä.

Punatiilisen vanhan kirkon on suunnitellut vuonna 1921 Ilmari Launis, ja se on tiettävästi rakennettu vanhan Pirkkalan pitäjän kirkon paikalle. Simo ja Käpy Paavilaisen suunnittelema valkoinen uusi kirkko vuodelta 1994 sijaitsee nykyisen keskustan tuntumassa. Ulkoasultaan moderni kirkko valittiin valmistumisvuonnaan arkkitehtuuriltaan kauneimmaksi uudeksi rakennukseksi Suomessa.

Vuosien 2001 ja 2003 kansainvälisten valurautasymposiumien taidetoksista on lähelle kuntakeskusta muodostettu Veistospuisto. Se koostuu nykytaiteen veistoksista, jotka on sijoitettu enimmäkseen Vähäjärven ympärille. Valurautasymposien idea on pirkkalalaisen taiteilijan, Virosta Suomeen muuttaneen Villu Jaanisoon. Vuoden 2003 tapahtumassa käytettiin muitakin materiaaleja. Nähtävyyksistä kenties näkyvimmällä paikalla on keskustan Suupantorin laidalla sijaitseva Jaanisoon Peruspirkkalalainen-patsas eli mallinsa mukaan Valte-patsas.

Liike-elämä

Pirkkalan yrityskeskittymät sijaitsevat Huovin ja Turkkiradan teollisuusalueella, kuntakeskuksessa, lentokentän ympäristössä ja Partolan yrityskeskittymässä Tampereen rajalla. Partolaan on 2000-luvulla rakennettu paljon kauppakeskuksia, mm. Citymarket, Bauhaus, Lidl ja Retail Park Veska. Pirkkalassa on myös ABC, Halpa-Halli, Hesburger, Koti-idea, JYSK OY, Kotipizza, S-Market, Subway, Tiimari, kaksi Siwaa, Pirkanpoika, Valintatalo ja yksi Verkkokauppa.comin myymälöistä. Pirkkalalaisia yrityksiä ovat muun muassa [Brodeca ky], Voitelukeskus Oy Ltd, Johnson Metall ja GaV Group Oy sekä kodintarvikeliike Vapaa Valinta.

Urheilu ja liikunta

Pirkkalassa on toistakymmentä palloilukenttää, joihin monelle jäädytetään kaukalo talvisin. Kentistä kolme on nurmikenttiä, lisäksi keskuskentällä on 2006 kesällä valmistunut tekonurmi. Keskuskentän vieressä on kolme tenniskenttää ja liikuntatalo, ja puolen kilometrin päässä jäähalli Keva-areena. Kunta järjestää lapsille liikutaohjausta kesäisin. Vähäjärven ympäristössä lähellä keskustaa on valaistu kuntoilureitti. Myös uimahallia, uutta yleisurheilukenttää sekä uusia ulkoilureittejä on suunniteltu rakennettavaksi vuosien 2008–2015 aikana.

Pirkkalassa toimivat urheiluseurat:

• F.C Vähäjärvi (jalkapallo)
• Pirkkalan Hiihtäjät (hiihto, suunnistus, salibandy)
• Pirkkalan Jalkapalloklubi (PJK), Kolmonen
• Shinrai ry
• Pirkkalan Judokerho ry
• Pirkkalan Pirkat (yleisseura, Salibandyn I-divisioona)
• Pirkkalan Pingviinit (jääkiekon Suomi-Sarja, Nuoren Suomen sinettiseura)
• Pirkkalan Viri (yleisseura, jumppa, koripallo, lentopallo, jalkapallo)
• Tampereen Ilves, jalkapallo ja jääkiekko
• Tampereen Tappara, jääkiekko

Palvelut

Koulutus

Pirkkalassa on kuusi alakoulua (Naistenmatkan, Nuolialan, Kirkonkylän, Toivion, Kurikankulman ja Hyrsingin) alakoulut, yläaste ja yhteislukio sekä kansalaisopisto. Esiopetusta Pirkkalassa on järjestetty vuodesta 1971, jolloin alkoi esikoulukokeilu.. Naistenmatkan koulu on yksi Suomen suurimmista ala-asteista lähes 700 oppilaallaan.

Liikenne

Tampere-Pirkkalan lentoasema

Pirkkalan paikallisbussiliikennettä pääasiassa Tampereelle hoitaa Väinö Paunu Oy seutulinjoilla 60-63 sekä seutulinjalla 65 Nokialta Pirkkalan halki Tampereen Hervantaan. Poikkeuksena ovat Tampereen Kaupunkiliikenteen linjat 1 ja 7 joiden päätepysäkki on Tampereen puolella oleva Pirkkahalli, mutta linjat kulkevat myös Pirkkalan puolella Partolassa. Myös syyskuussa aloittanut kaupunkilinja 11 päätepysäkki sijaitsee Pirkkalan puolella Pereessä.

Tampere-Pirkkalan lentoasema luo liikennettä Pirkkalan läpi, ja linjan 61 päätepysäkki sijaitseekin lentoasemalla.

Pirkkalan läpi kulkee valtatie 3 Helsingistä Vaasaan. Valtatie on äskettäin parannettu moottoritieksi osana Tampereen läntistä kehätietä.

Tiedonvälitys

Pirkkalan paikallisuutisista kertoo Pirkkalainen. Kuntaan jaetaan myös Tamperelainen, Tori ja Pirkanmaan Sanomat. Paikallinen valtalehti on Aamulehti. Valtakunnallisten radioasemien lisäksi kunnassa kuuluuvat myös Radio Moreeni ja Radio 957.

Ystävyyskunnat

Pirkkalan ystävyyskunnat ovat Solna Ruotsissa, Ski Norjassa, Gladsaxe Tanskassa ja Valjala Virossa. Ystävyyskuntatoiminta näkyy muun muassa vierailuina puolin ja toisin.

Tunnettuja pirkkalalaisia

• Petri Kähkönen Pianonsoittaja, jalkapalloilija, jääkiekkoilija ja uimari
• Pehr Adrian Gadd (12. huhtikuta 1727 Birkala – 11. elokuuta 1797 Åbo), oli suomalainen luonnontutkija, taloustieteilijä ja kemisti. Hän oli Turun Akatemian ja samalla Suomen ensimmäinen kemian professori vuodesta 1761 alkaen. Hän tutki muun muassa kemian soveltamista metallurgiaan ja maanviljelyyn sekä salpietarin ja potaskan valmistukseen. Gadd hylkäsi latinan ja alkoi julkaista väitöskirjoja ruotsiksi. Hän myös julkaisi pienen kirjan suomeksi vuonna 1768: "Lyhykäinen ja yxikertainen neuvo kuinga krydimaan yrttein kaswannot Suomen maasa taittaan saatettaa tuleundumaan".
• Pentti Hietanen, oopperalaulaja, asui Pirkkalassa
• Mikko Kuoppa, pirkkalalainen Vasemmistoliiton kansanedustaja
• Pentti Palmroth, Pertti Palmroth, Palmrothin kenkätehtailijoita
• Lauri Pyykönen, hiihtäjä, syntynyt Pirkkalassa
• Ransu-koiran ääni Pertti Nättilä asuu Pirkkalassa
• Veikko Sinisalo, näyttelijä
• Jukka Tammi, jääkiekkoilija
• Jouko Turkka, kirjailija, teatteriohjaaja
• Jarkko Varvio, jääkiekkoilija
• Joonas Lehtivuori, jääkiekkoilija
• Elias Viljanen, kitaristi
• Pasi Petriläinen, jääkiekkoilija
• Anna Riihimäki, Pikku Kakkosen juontaja
• Arto Järvinen, Teräsbetonin kitaristi ja taustalaulaja
• Mika Mäki, kilpa-autoilija
• Jarno Laitinen, jääkiekkoilija
• Jarno Rosberg, Ammattinyrkkeilijä, asuu Pirkkalassa
• Timo Kivikangas, Kolmannen naisen kitaristi, asuu Pirkkalassa

Lähteet

• Pirkkalan kunnan sivut.
• Pirkkalan historiaa ja kotiseututietoa -sivusto.
• Tampereen kauppakamarilehti 1/2005.
• Pirkkalainen 11.1.2006.
• Tilastokeskus.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pirkkala Wikimedia Commonsissa
• Pirkkalan kunnan kotisivu

Pirkanmaan maakunnan kunnat

Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi

Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä