Pälkäne

Pälkäne
vaakuna	sijainti
www.palkane.fi
Sijainti	61°20′20″N, 024°16′05″E
Maakunta	Pirkanmaan maakunta
Seutukunta	Tampereen seutukunta
Perustettu	1866
Kuntaliitokset	Luopioinen (2007)
Kokonaispinta-ala	738,14 km² 168:nneksi suurin 2011
– maa	560,49 km²
– sisävesi	177,65 km²
Väkiluku	6 881 151:nneksi suurin 30.11.2011
– väestötiheys	12,28 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma	2010
– 0–14-v.	16,6 %
– 15–64-v.	60,4 %
– yli 64-v.	23,0 %
Äidinkieli	2010
– suomenkielisiä	98,4 %
– ruotsinkielisiä	0,4 %
– muut	1,2 %
Kunnallisvero	20 % 114:nneksi suurin 2012
Kunnanjohtaja	Esko Arasalo
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2009–2012  • Kok.  • Kesk.  • SDP  • Meidän Pälkäne  • Vas.  • Vihr.	9 7 6 2 2 1

Pälkäne on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Tampereen seutukunnassa.

Pälkäneen naapurikuntia ovat Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Padasjoki ja Valkeakoski.

Yleistä

Kunnassa asuu 6 881 ihmistä, ja sen pinta-ala on 738,14 km², josta 177,65 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 12,28 asukasta/km². Kirkonkylästä Onkkaalasta on matkaa Valkeakoskelle 23 kilometriä, Hämeenlinnaan 44 kilometriä, Tampereelle 35 kilometriä, Lahteen 91 kilometriä ja Helsinkiin 145 kilometriä.

Pälkäneen kautta kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12. Myös valtatie 3:n Hämeenlinnan ja Tampereen välinen osuus kulki 1960-luvulle asti Pälkäneen kautta; valtatiet yhtyivät Laitikkalassa. Tuolloin vielä sorapintainen tie rakennettiin uudelleen 1960- ja 1970-lukujen taitteessa ja nykyisin se on kantatie 57.

Pälkäneellä on 1400- ja 1500-lukujen vaihteen tienoilla rakennettu kivikirkko, joka hylättiin uuden kirkon valmistuttua. Nykyisin käytössä oleva tiilikirkko, jonka suunnitteli arkkitehti C. L. Engel, valmistui kesällä 1839. Sappeen kylässä on hiihtokeskus. Maatalouden tutkimuskeskuksen Hämeen tutkimusasema toimi Myttäälän entisessä sotilasvirkatalossa vuosina 1927–2005. Muita huomattavia maatiloja ovat Ruotsilan, Ruokolan ja Kuiseman kartanot.

Ympäristö

Pälkäneen maisemakuvaa hallitsevat useat järvet, joista suurimmat ovat Mallasvesi Onkkaalan länsipuolella ja Pälkänevesi sen itäpuolella, sekä osittain Kangasalan puolella oleva Roine ja Hauhon (Hämeenlinnan) puolella oleva Ilmoilanselkä. Entisen Luopioisten järvistä puolestaan huomattavin on Kukkia.

Pälkäneen kautta kulkee Salpausselältä Pohjanmaalle ulottuva harjujakso, jonka selväpiirteisin ja korkein osa kunnan alueella on Onkkaalan luoteispuolella oleva Syrjänharju. Syrjänharjun korkeimmalla kohdalla on vesitorni. Kunnan etelärajaa kohti harjujakso muuttuu vähitellen melko huomaamattomaksi.

Onkkaalan länsipuolella Mallasveden rannassa on Suomen suurin yhtenäinen tervaleppämetsikkö.

Historiaa

Pälkäneelle asutettiin viime sotien jälkeen Kivennavan siirtoväkeä.

Pälkäneeseen aikaisemmin kuulunut Roineen länsipuolella sijaitseva, muusta kunnasta erillään ollut Painon kylä siirrettiin Valkeakoskeen vuonna 1975. Pälkäne ja Luopioinen yhdistyivät kuntaliitoksessa 1. tammikuuta 2007. Uuden kunnan nimeksi tuli Pälkäne ja vaakunaksi Luopioisten vaakuna. Kuntaliitokseen saakka käytössä olleen vaakunan oli suunnitellut Gustaf von Numers ja se oli vahvistettu vuonna 1956. Kuntien yhdistyessä Pälkäneen 27-jäseninen ja Luopioisten 21-jäseninen kunnanvaltuusto yhdistyivät. Kunnanvaltuusto toimi 48-jäsenisenä vaalikauden 2005–2008 loppuun, minkä jälkeen aloitti uusi 27-jäseninen valtuusto.

Kyliä

Kylät ennen vuotta 2007

Epaala, Harhala, Huhtioinen, Huntila, Kaitamo, Kankahainen, Kantokylä, Kinnala, Kirpu, Kollola, Kotila, Kuisema, Kukkola, Kuuliala, Kärväntälä, Laitikkala, Lovensalo, Luikala, Myttäälä, Mälkilä, Mällinoja, Oksala, Onkkaala, Pappila, Pitkäjärvi, Pohjalahti, Ruokola, Ruotsila, Salmentaka, Sappee, Seitsye, Tauriala, Tausti, Tommola, Töyräniemi, Vuolijoki ja Äimälä. Asutusalueita, jotka eivät ole rekisterikyliä: Iltasmäki, Ohveno ja Vimmu.

Vuoden 2007 alussa liitetyt kylät

Haltia, Luopioinen, Kuohijoki, Kyynärö, Padankoski, Puutikkala, Rautajärvi, Ämmätsä, Evinsalo, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Lemmettylä, Miemola, Mustilahti, Okerla, Sairiala, Säynäjärvi ja Vahdermetsä. Asutusalueita, jotka eivät ole rekisterikyliä: Aitoo ja Vihavuosi.

Pälkäneen vaakuna ennen vuotta 2007

Katso myös

• Kostianvirran taistelu

Tunnettuja pälkäneläisiä

• Daniel Medelplan – kirjanpainaja, puupiirrosten tekijä
• Theodolinda Hahnsson – ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija
• Severi Nuormaa – runoilija, toimittaja, kansansivistäjä
• Väinö Sipilä – kestävyysjuoksija
• Heikki Aaltoila – säveltäjä
• Toivo Salonen – pikaluistelija
• Pekka Oivio – SAK:n puheenjohtaja
• Jaakko Syrjä – kirjailija
• Ilkka Hakalehto – poliitikko, historioitsija
• Jouko Grip – vammaishuippu-urheilija
• Anna-Liisa Prinkkala – voimanostaja
• Sedu Koskinen – ravintoloitsija
• Mikko Leppilampi – näyttelijä

Liikenne

Pälkäneen kirkonkylään pääsee seuraavia teitä pitkin:

12 Tampereelta, Lahdesta
57 Hämeenlinnasta
307 Valkeakoskelta
322 Luopioisista

Lähteet

• Suomenmaa 6 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1976, Porvoo (ss. 337–341)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pälkäne Wikimedia Commonsissa
• Pälkäneen kunnan kotisivu
• Pälkäneen seurakunnan kotisivu
• Luopioisten kotiseutuyhdistys Kukkia-seura
• Laitikkalan kyläsivut
• Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys
• Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys Rauniokirkon historiaa ja tietoja suojelutoimista
• Verkkolehti Pälkänet

Pirkanmaan maakunnan kunnat

Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi

Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä