Pälkäne
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| www.palkane.fi | |
| Sijainti | |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Tampereen seutukunta |
| Perustettu | 1866 |
| Kuntaliitokset | Luopioinen (2007) |
| Kokonaispinta-ala | 738,15 km² 163:nneksi suurin 2013 [1] |
| – maa | 560,48 km² |
| – sisävesi | 177,67 km² |
| Väkiluku | 6 846 147:nneksi suurin 31.1.2013 [2] |
| – väestötiheys | 12,21 as/km² (31.1.2013) |
| Ikäjakauma | 2011 [3] |
| – 0–14-v. | 16,3 % |
| – 15–64-v. | 59,5 % |
| – yli 64-v. | 24,2 % |
| Äidinkieli | 2011 [3] |
| – suomenkielisiä | 98,2 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,4 % |
| – muut | 1,4 % |
| Kunnallisvero | 20,00 % 147:nneksi suurin 2013 [4] |
| Kunnanjohtaja | Esko Arasalo |
| Kunnanvaltuusto | 27 paikkaa |
| 2009–2012[5] • Kok. • Kesk. • SDP • Meidän Pälkäne • Vas. • Vihr. |
9 7 6 2 2 1 |
Pälkäne on Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Tampereen seutukunnassa.
Pälkäneen naapurikuntia ovat Hattula, Hämeenlinna, Kangasala, Padasjoki ja Valkeakoski.
Kunnassa asuu 6 846 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 738,15 km2, josta 177,67 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,21 asukasta/km2. Kirkonkylästä Onkkaalasta on matkaa Valkeakoskelle 23 kilometriä, Hämeenlinnaan 44 kilometriä, Tampereelle 35 kilometriä, Lahteen 91 kilometriä ja Helsinkiin 145 kilometriä.
Pälkäneen kautta kulkee Tampereen ja Lahden välinen valtatie 12. Myös valtatie 3:n Hämeenlinnan ja Tampereen välinen osuus kulki 1960-luvulle asti Pälkäneen kautta; valtatiet yhtyivät Laitikkalassa. Tuolloin vielä sorapintainen tie rakennettiin uudelleen 1960- ja 1970-lukujen taitteessa ja nykyisin se on kantatie 57.
Pälkäneellä on 1400- ja 1500-lukujen vaihteen tienoilla rakennettu kivikirkko, joka hylättiin uuden kirkon valmistuttua. Nykyisin käytössä oleva tiilikirkko, jonka suunnitteli arkkitehti Carl Ludvig Engel, valmistui kesällä 1839. Sappeen kylässä on hiihtokeskus. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen Hämeen tutkimusasema toimi Myttäälän entisessä sotilasvirkatalossa vuosina 1927–2005. Muita huomattavia maatiloja ovat Ruotsilan, Ruokolan ja Kuiseman kartanot.
Sisällysluettelo |
Maantiede ja luonto [muokkaa]
Pälkäneen maisemakuvaa hallitsevat useat järvet, joista suurimmat ovat Mallasvesi Onkkaalan länsipuolella ja Pälkänevesi sen itäpuolella, sekä osittain Kangasalan puolella oleva Roine ja Hauhon (Hämeenlinnan) puolella oleva Ilmoilanselkä. Luopioisten järvistä huomattavin on Kukkia.
Pälkäneen kautta kulkee Salpausselältä Pohjanmaalle ulottuva harjujakso, jonka selväpiirteisin ja korkein osa kunnan alueella on Onkkaalan luoteispuolella oleva Syrjänharju. Syrjänharjun korkeimmalla kohdalla on vesitorni. Kunnan etelärajaa kohti harjujakso muuttuu vähitellen melko huomaamattomaksi.
Onkkaalan länsipuolella Mallasveden rannassa on Suomen suurin yhtenäinen tervaleppämetsikkö.
Historia [muokkaa]
Pälkäneellä käytiin vuonna 1713 Kostianvirran taistelu. Se oli osa suurta Pohjan sotaa.
Pälkäneelle asutettiin toisen maailmansodan jälkeen Kivennavan siirtoväkeä.[6]
Pälkäneeseen aikaisemmin kuulunut Roineen länsipuolella sijaitseva, muusta kunnasta erillään ollut Painon kylä siirrettiin Valkeakoskeen vuonna 1975. Pälkäne ja Luopioinen yhdistyivät kuntaliitoksessa 1. tammikuuta 2007. Uuden kunnan nimeksi tuli Pälkäne ja vaakunaksi Luopioisten vaakuna. Kuntaliitokseen saakka käytössä olleen vaakunan oli suunnitellut Gustaf von Numers ja se oli vahvistettu vuonna 1956.[7] Kuntien yhdistyessä Pälkäneen 27-jäseninen ja Luopioisten 21-jäseninen kunnanvaltuusto yhdistyivät. Kunnanvaltuusto toimi 48-jäsenisenä vaalikauden 2005–2008 loppuun, minkä jälkeen aloitti uusi 27-jäseninen valtuusto.
Väestönkehitys [muokkaa]
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Kylät [muokkaa]
Seuraavassa Pälkäneen kylät on jaoteltu kahteen ryhmään vuonna 2007 tehtyä kuntaliitosta edeltäneen kuntajaon mukaan.
Pälkäne [muokkaa]
Epaala, Harhala, Huhtioinen, Huntila, Kaitamo, Kankahainen, Kantokylä, Kinnala, Kirpu, Kollola, Kotila, Kuisema, Kukkola, Kuuliala, Kärväntälä, Laitikkala, Lovensalo, Luikala, Myttäälä, Mälkilä, Mällinoja, Oksala, Onkkaala, Pappila, Pitkäjärvi, Pohjalahti, Ruokola, Ruotsila, Salmentaka, Sappee, Seitsye, Tauriala, Tausti, Tommola, Töyräniemi, Vuolijoki ja Äimälä.
Asutusalueita, jotka eivät ole rekisterikyliä: Iltasmäki, Ohveno ja Vimmu.
Luopioinen [muokkaa]
Haltia, Luopioinen, Kuohijoki, Kyynärö, Padankoski, Puutikkala, Rautajärvi, Ämmätsä, Evinsalo, Kajantila, Kantola, Karviala, Kaukkala, Kouvala, Lemmettylä, Miemola, Mustilahti, Okerla, Sairiala, Säynäjärvi ja Vahdermetsä.
Asutusalueita, jotka eivät ole rekisterikyliä: Aitoo ja Vihavuosi.
Liikenne [muokkaa]
Pälkäneen kirkonkylään pääsee seuraavia teitä pitkin:
12 Tampereelta, Lahdesta
57 Hämeenlinnasta
307 Valkeakoskelta
322 Luopioisista
Tunnettuja pälkäneläisiä [muokkaa]
- Daniel Medelplan – kirjanpainaja, puupiirrosten tekijä
- Theodolinda Hahnsson – ensimmäinen suomenkielinen naiskirjailija
- Matti Helenius-Seppälä – raittiusliikkeen vaikuttaja, poliitikko
- Severi Nuormaa – runoilija, toimittaja, kansansivistäjä
- Väinö Sipilä – kestävyysjuoksija
- Heikki Aaltoila – säveltäjä
- Maria Järvi – kirjailija
- Toivo Salonen – pikaluistelija
- Pekka Oivio – SAK:n puheenjohtaja
- Jaakko Syrjä – kirjailija
- Ilkka Hakalehto – poliitikko, historioitsija
- Jouko Grip – vammaishuippu-urheilija
- Anna-Liisa Prinkkala – voimanostaja
- Sedu Koskinen – ravintoloitsija, ex-SM-tason jalkapalloilija
- Mikko Leppilampi – näyttelijä
- Riku Helenius - jääkiekkomaalivahti (SM-kultamitalisti 2012) [9]
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- Suomenmaa 6 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1976, Porvoo (ss. 337–341)
Viitteet [muokkaa]
- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2013 1.1.2013. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 31.1.2013. Väestörekisterikeskus. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2011, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2011. Tilastokeskus. Viitattu 17.3.2012.
- ↑ Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
- ↑ Kuntavaalit 2008 tulospalvelu 30.10.2008. Yleisradio Oy. Viitattu 14.9.2009.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127
- ↑ Mitä-Missä-Milloin 1980, s. 169
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.
- ↑ http://www.eliteprospects.com/player.php?player=7451
Aiheesta muualla [muokkaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pälkäne Wikimedia Commonsissa- Pälkäneen kunnan kotisivu
- Pälkäneen seurakunnan kotisivu
- Luopioisten kotiseutuyhdistys Kukkia-seura
- Laitikkalan kyläsivut
- Sappeen ja Ohvenon kyläyhdistys
- Pälkäneen Vanhankirkon Suojeluyhdistys Rauniokirkon historiaa ja tietoja suojelutoimista
- Verkkolehti Pälkänet
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta | Akaa - Hämeenkyrö - Ikaalinen - Juupajoki - Kangasala - Kihniö - Lempäälä - Mänttä-Vilppula - Nokia - Orivesi - Parkano - Pirkkala - Punkalaidun - Pälkäne - Ruovesi - Sastamala - Tampere - Urjala - Valkeakoski - Vesilahti - Virrat - Ylöjärvi |
| Entiset kunnat Aitolahti - Akaa - Eräjärvi - Ikaalisten mlk - Karkku - Kiikka - Kuhmalahti - Kuorevesi - Kuru - Kylmäkoski - Luopioinen - Längelmäki - Messukylä - Mouhijärvi - Mänttä - Pohjaslahti - Sahalahti - Suodenniemi - Suoniemi - Sääksmäki - Teisko - Toijala - Tottijärvi - Tyrvää - Vammala - Viiala - Viljakkala - Vilppula - Äetsä |
