Orivesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Pirkanmaalla, Orivesi on myös Saimaan osa.
Orivesi
Orivesi.vaakuna.svg Orivesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.orivesi.fi
Sijainti 61°40′40″N, 24°21′25″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1865
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Eräjärvi (1973)
Längelmäki (2007, osa)
Kokonaispinta-ala 960,08 km²
113:nneksi suurin 2011 [1]
– maa 799,55 km²
– sisävesi 160,53 km²
Väkiluku 9 617
106:nneksi suurin 30.11.2011 [2]
väestötiheys 12,03 as/km² (30.11.2011)
Ikäjakauma 2010 [3]
– 0–14-v. 16,1 %
– 15–64-v. 61,1 %
– yli 64-v. 22,8 %
Äidinkieli 2010 [4]
suomenkielisiä 98,7 %
ruotsinkielisiä 0,1 %
– muut 1,1 %
Kunnallisvero 20 %
114:nneksi suurin 2012 [5]
Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto

Orivesi (aikaisemmin myös Orihvesi[6][7]) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 9 617 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 960,08 km2, josta 160,53 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,03 asukasta/km2. Oriveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Suuri osa paikallisista asukkaista kutsuu itseään orivesiläisiksi.

Vanha kellotapuli, joka erillisenä rakennuksena säästyi kirkon tuhopoltolta 1958.
Oriveden uusi kirkko.
Oriveden keskustaa.
Purnun kesänäyttelyä 2009.

Oriveden kunta perustettiin vuonna 1865. Oriveden ja Eräjärven kuntaliitos tapahtui vuonna 1973. Vuoden 1986 alusta lähtien Orivesi on ollut kaupunki. Vuoden 2007 alusta osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen.

Orivesi sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Tampereelle on noin 40 km ja Jyväskylään 109 km. Oriveden kautta kulkee valtatie 9 Tampereelta Jyväskylään ja siltä erkanevat kantatie 66 Virtain kautta Lapualle sekä kantatie 58 (johon kuuluu myös Kangasalan Huutijärveltä tuleva entinen valtatie 9) Mänttään. Myös rautatiet Tampereelta Jyväskylään ja Haapamäelle kulkevat Oriveden kautta.

Orivedellä perusopetusta antaa yhdeksän ala-asteen koulua ja Oriveden yhteiskoulun yläaste. Toisen asteen koulutusta antavat Oriveden lukio ja ammatillista koulutusta Pohjois-Pirkanmaan koulutusinstituutti. Orivedellä toimii taideopetukseen keskittynyt Oriveden Opisto ja Pirkanmaan aikuislukio.

Nähtävyyksiä ovat Kaija ja Heikki Sirénin suunnittelema Kaarikirkko vuodelta 1961 keskustassa – vanha 1700-luvun lopulta ollut puukirkko paloi vuonna 1958 tuhopolttajien sytyttämänä – ja Eräjärvellä puukirkko ja kirkkomuseo, Paltanmäellä kotiseutumuseo ja perinnekorsu, Pitkäjärvellä Purnun taidekeskus ja Aimo Tukiaisen taiteilija-ateljee sekä Hörtsänän Arboretum.

Orivedellä sijaitsee Oriveden kultakaivos. Vuosina 1994–2003 toimintaa harjoitti Outokumpu Oy. Vuonna 2007 Polar Mining käynnisti kaivostoiminnan uudelleen.

Orivedellä sijaitsi 1900-luvun alussa entisille Suomen sotaväen kasarmeille perustettu leprasairaala, joka suljettiin vuonna 1953.

Oriveden opistolla järjestetään Oriveden suvi -kesätapahtuma. Vuodesta 1953 lähtien siellä on kesäisin toiminut Klemetti-opisto, jossa on pidetty kuorolaulu-, kuoronjohtaja-, yksinlaulu- ja lausuntakursseja.

Vuodesta 2005 Orivedellä on järjestetty Reikäreuna-elokuvafestivaali, joka sisältää elokuvakilpailun, kotimaista ja kansainvälistä pitkää ja lyhyttä elokuvaa, elokuvantekijöiden puheenvuoroja, musiikkia ja taidenäyttelyitä.

Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvan miljöön esikuvana on Orivesi

Sisällysluettelo

[muokkaa] Kylät

Oriveden kylät ennen 1. tammikuuta 2007:
Aakkola, Enokunta, Haavisto, Hirsilä, Holma, Koivuniemi, Laasola, Lyytikkälä, Naappila, Naarajoki, Neulaniemi, Onnistaipale, Orivesi, Padustaipale, Pajukanta, Pehula, Penttilä, Pitkäjärvi, Päilahti, Rajalahti, Savo, Siitama, Solttila, Suomasema, Torittu, Vehkalahti, Voitila, Yliskylä, Yröhjoen kulma

Längelmäestä Oriveteen 1. tammikuuta 2007 liitetyt kylät:
Attila, Eräslahti, Hakosalmi, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Kylänoja, Leväslahti, Löytäneva, Maunu, Mulkoila, Piittala, Puharila, Pääskylä, Raidisto, Ristijärvi, Rämesalo, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Vinkiä ja Västilä.

[muokkaa] Lähteet

  • Suomenmaa 6 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1976, Porvoo (ss. 19-24)

[muokkaa] Viitteet

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2011 1.1.2011. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2011.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.11.2011. Väestörekisterikeskus. Viitattu 19.12.2011.
  3. Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus: demography. Viitattu 31.3.2011.
  4. Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 31.12.2010. Tilastokeskus. Viitattu 31.3.2011.
  5. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2012 30.11.2011. Verohallinto. Viitattu 5.1.2012.
  6. Orihvedellä kuivuus. Uusi Suometar, 26.8.1878, nro 102, s. 2. Helsinki: Suomen kansalliskirjasto Viitattu 8.9.2010.
  7. Kulovalkia Orihvedellä. Hämäläinen, 11.9.1880, nro 73, s. 1. Hämeenlinna: Suomen kansalliskirjasto Viitattu 8.9.2010.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämä Suomen maantieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai muita samantapaisia artikkeleita.
Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet
Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä