Orivesi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia Pirkanmaalla, Orivesi on myös Saimaan osa.
Orivesi
Orivesi.vaakuna.svg Orivesi.sijainti.suomi.2008.svg

vaakuna

sijainti

www.orivesi.fi
Sijainti 61°40′40″N, 24°21′25″E
Maakunta Pirkanmaan maakunta
Seutukunta Tampereen seutukunta
Perustettu 1865
– kaupungiksi 1986
Kuntaliitokset Eräjärvi (1973)
Längelmäki (2007, osa)
Kokonaispinta-ala 960,08 km²
114:nneksi suurin 2014 [1]
– maa 799,57 km²
– sisävesi 160,51 km²
Väkiluku 9 655
107:nneksi suurin 30.4.2014 [2]
– väestötiheys 12,08 as/km² (30.4.2014)
Ikäjakauma 2012 [3]
– 0–14-v. 15,5 %
– 15–64-v. 59,4 %
– yli 64-v. 25,1 %
Äidinkieli 2012 [3]
suomenkielisiä 98,6 %
ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 1,2 %
Kunnallisvero 20,50 %
84:nneksi suurin 2013 [4]
Kaupunginjohtaja Juha Kuusisto

Orivesi (aikaisemmin myös Orihvesi[5][6]) on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa. Kaupungissa asuu 9 655 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 960,08 km2, josta 160,51 km2 on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 12,08 asukasta/km2. Oriveden naapurikunnat ovat Juupajoki, Jämsä, Kangasala, Kuhmoinen, Ruovesi ja Tampere. Suuri osa paikallisista asukkaista kutsuu itseään orivesiläisiksi.

Vanha kellotapuli, joka erillisenä rakennuksena säästyi kirkon tuhopoltolta 1958.
Oriveden uusi kirkko.
Oriveden keskustaa.
Purnun kesänäyttelyä 2009.

Oriveden kunta perustettiin vuonna 1865. Oriveden ja Eräjärven kuntaliitos tapahtui vuonna 1973. Vuoden 1986 alusta lähtien Orivesi on ollut kaupunki. Vuoden 2007 alusta osa Längelmäen kunnasta liitettiin Oriveteen.

Tampereen hiippakuntaan kuuluva Oriveden seurakunta on ollut itsenäinen vuoden 1540 tienoilta lähtien. Siitä on erotettu Längelmäki vuonna 1640; Längelmäestä puolestaan erotettiin Kuorevesi vuonna 1873. [7]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orivesi sijaitsee noin puolen tunnin ajomatkan päässä Tampereelta. Tampereelle on noin 40 km ja Jyväskylään 109 km. Oriveden kautta kulkee valtatie 9 Tampereelta Jyväskylään ja siltä erkanevat kantatie 66 Virtain kautta Lapualle sekä kantatie 58 (johon kuuluu myös Kangasalan Huutijärveltä tuleva entinen valtatie 9) Mänttään. Myös rautatiet Tampereelta Jyväskylään ja Haapamäelle kulkevat Oriveden kautta. Rautatie Tampereelta Haapamäelle – vanha Pohjanmaan rata – ja Oriveden rautatieasema valmistuivat vuonna 1883. Orivedestä tuli risteysasema vuonna 1946, kun rata Jämsänkoskelle valmistui; tämän radan jatko Jyväskylään avattiin liikenteelle vuonna 1978. Museovirasto on luokitellut Oriveden aseman lähiympäristöineen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. [8]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orivedellä perusopetusta antaa yhdeksän ala-asteen koulua ja Oriveden yhteiskoulun yläaste. Toisen asteen koulutusta antavat Oriveden lukio ja kirjoittajalukio, ja ammatillista koulutusta Tampereen seudun ammattiopisto Tredu. Orivedellä toimii taideopetukseen keskittynyt Oriveden Opisto ja Pirkanmaan aikuislukio.

Oriveden opistolla järjestetään Oriveden suvi -kesätapahtuma.[9] Vuodesta 1953 lähtien siellä on kesäisin toiminut Klemetti-opisto, jossa on pidetty kuorolaulu-, kuoronjohtaja-, yksinlaulu- ja lausuntakursseja.

Nähtävyyksiä ja toimijoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nähtävyyksiä ovat Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema Kaarikirkko vuodelta 1961 keskustassa – vanha 1700-luvun lopulta ollut puukirkko paloi vuonna 1958 tuhopolttajien sytyttämänä – ja Eräjärvellä puukirkko ja kirkkomuseo, Paltanmäellä kotiseutumuseo ja perinnekorsu, Pitkäjärvellä Purnun taidekeskus ja Aimo Tukiaisen taiteilija-ateljee sekä Hugo Hörtsänän perustama Hörtsänän Arboretum.

Orivedellä sijaitsee Oriveden kultakaivos. Vuosina 1994–2003 toimintaa harjoitti Outokumpu Oy. Vuonna 2007 Polar Mining käynnisti kaivostoiminnan uudelleen.

Orivedellä sijaitsi 1900-luvun alussa entisille Suomen sotaväen kasarmeille perustettu leprasairaala, joka suljettiin vuonna 1953.

Vuodesta 2005 Orivedellä on järjestetty Reikäreuna-elokuvafestivaali, joka sisältää elokuvakilpailun, kotimaista ja kansainvälistä pitkää ja lyhyttä elokuvaa, elokuvantekijöiden puheenvuoroja, musiikkia ja taidenäyttelyitä.[10]

Paikkakunnalla on toiminut Puolustusvoimien varikko Oriveden Asevarikko (OrivAseV) vuoteen 2003 saakka.

Tarmo Koiviston Mämmilä-sarjakuvan miljöön esikuvana on Orivesi.

Orivedellä ilmestyy paikallislehti Oriveden Sanomat, jonka levikkialueeseen kuuluvat myös Juupajoki ja Längelmäki.

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden Ponnistus on yleisseura, jonka lajivalikoimaan kuuluvat yleisurheilu, suunnistus, hiihto, uinti ja lentopallo. Seura on menestynyt parhaiten naisten lentopallon SM-liigassa.

Orivedellä toimii vuonna 1968 perustettu[11] jääkiekkoseura Oriveden Fortuna, joka harjoittelee Oriveden jäähallissa.

Kylät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oriveden kylät ennen 1. tammikuuta 2007:
Aakkola, Enokunta, Haavisto, Hirsilä, Holma, Karppi, Koivuniemi, Laasola, Lyytikkälä, Naappila, Naarajoki, Neulaniemi, Onnistaipale, Orivesi, Padustaipale, Pajukanta, Pehula, Penttilä, Pitkäjärvi, Päilahti, Rajalahti, Savo, Siitama, Solttila, Suomasema, Torittu, Vehkalahti, Voitila, Yliskylä, Yröhjoen kulma,Uiherla ja muut entisen Eräjärven kylät.

Längelmäestä Oriveteen 1. tammikuuta 2007 liitetyt kylät:
Attila, Eräslahti, Hakosalmi, Kirjasniemi, Koivisto, Koljonkanta, Kylänoja, Leväslahti, Löytäneva, Maunu, Mulkoila, Piittala, Puharila, Pääskylä, Raidisto, Ristijärvi, Rämesalo, Saviniemi, Solttila, Syväjärvi, Talviaistaipale, Tiihalanniemi, Tunkelo, Uuhiniemi, Vinkiä ja Västilä.

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen. Kahtia jaetun Längelmäen kunnan väestö on kuitenkin vuosina 1980–2005 laskettu kokonaan osaksi Keski-Suomessa sijaitsevaa Jämsää.[12]

Oriveden väestönkehitys 1980–2010
Vuosi Asukkaita
1980
  
8 854
1985
  
9 086
1990
  
9 196
1995
  
9 012
2000
  
8 886
2005
  
8 929
2010
  
9 617
Lähde: Tilastokeskus.[12]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomenmaa 6 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1976, Porvoo (ss. 19-24)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2014 1.1.2014. Maanmittauslaitos. Viitattu 15.3.2014.
  2. a b Suomen asukasluvut kuukausittain – Kunnittain aakkosjärjestyksessä 30.4.2014. Väestörekisterikeskus. Viitattu 6.6.2014.
  3. a b Väestö iän (1-v.), sukupuolen ja kielen mukaan alueittain 1990–2012, laaja alueluokitusryhmittely 31.12.2012. Tilastokeskus. Viitattu 27.5.2013.
  4. Luettelo kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 27.11.2012. Verohallinto. Viitattu 13.3.2013.
  5. Orihvedellä kuivuus. Uusi Suometar, 26.8.1878, nro 102, s. 2. Helsinki: Suomen kansalliskirjasto Viitattu 8.9.2010.
  6. Kulovalkia Orihvedellä. Hämäläinen, 11.9.1880, nro 73, s. 1. Hämeenlinna: Suomen kansalliskirjasto Viitattu 8.9.2010.
  7. Otavan iso tietosanakirja, osa 6, palsta 710. Helsinki: Otava, 1963.
  8. Jussi Iltanen: Radan varrella: Suomen rautatieliikennepaikat (2. painos), s. 176–177. Helsinki: Karttakeskus, 2010.
  9. Oriveden Suvi -tapahtuman kotisivut (http://orivedensuvi.fi/oriveden-suvi/)
  10. Reikäreuna-elokuvafestivaalin kotisivut (http://reikareuna.com/)
  11. Sponsorointiyhteistyö - Case: Fortuna Ry, sivu 7; Timo Hiltunen; Opinnäytetyö Tampereen ammattikorkeakoulu 2011
  12. a b Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2012 22.3.2013. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.