Mämmilä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuvitteelliseen Mämmilän kuntaan sijoittuvaa samannimistä sarjakuvaa. Pellon kunnassa on Mämmilä-niminen kylä.
Ensimmäisen Mämmilän kansi, uusintapainos. Kustantaja Osuuskunta Käyttökuva

Mämmilä on Tarmo Koiviston piirtämä suomalainen sarjakuva. Sarjan nimi tulee kuvitteellisesta Mämmilän kunnasta, johon sarjakuvan tapahtumat sijoittuvat. Mämmilä on ollut aiheena monessa tutkimuksessa, siitä on tehty kesäteatteriesitys[1], ja vuonna 1995 Kemin taidemuseoon rakennettiin Mämmilän kylänraitti Kemin sarjakuvapäiville.

Mämmilän tyyli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisin kuin länsimaisissa sarjakuvissa on vanhastaan ollut vallitsevana käytäntönä, Mämmilässä sarjakuvahahmot vanhenevat ajan myötä. Mämmilän on usein väitetty olevan suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa; se onkin peilannut rakennemuutosten, ajan virtausten sekä taloudellisten nousu- ja laskukausien vaikutusta suomalaiseen elämänmenoon. Sarjassa ei ole varsinaista päähenkilöä.

Mämmilän kunnan esikuvana toimi alun perin Orivesi, Koiviston synnyinpaikkakunta. Mämmilää on kuitenkin etäännytetty esikuvastaan muun muassa sijoittamalla se tarinoissa niin ikään kuvitteellisten Uroveden ja Eipäjoen väliin. Sarjakuvassa ilmestyy mainittujen kolmen kunnan yhteinen paikallislehti Mämmiviesti. Muutamaa poikkeusta lukuunottamatta Mämmilän asukkaat puhuvat vahvaa hämäläismurretta.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mämmilä ilmestyi säännöllisesti eri lehdissä vuosina 19761996. Myöhemmin Koivisto piirsi sarjaa vielä kaksi albumia, jotka ilmestyivät vuosina 2002 ja 2008.

Osuuskunta Käyttökuvan yhteistyönä tekemä Mämmilä ilmestyi ensimmäisen kerran yhtäjaksoisesti Me-lehdessä vuosina 19761983. Mämmilä-nimi oli Koiviston keksimä.[2] Vuosina 19831996 sarja jatkoi ilmestymistään Helsingin Sanomien uudessa Kuukausiliitteessä. Saatuaan viisivuotisen apurahan Koivisto lopetti Mämmilän piirtämiseen lehteen ja teki www.mammila.fi-albumin (2002), joka oli ensimmäinen suoraan albumiksi kirjoitettu Mämmilä-tarina. Kuukausiliitteessä Mämmilän tilalle tuli toinen Koiviston piirtämä sarjakuva, Helsinkiin sijoittuva Tää kaupunki.

Vuonna 2006 Mämmilä teki paluun sivumuotoisena Suomen Kuvalehden numerossa 46/2006.[3] Tarina julkaistiin albumina vuonna 2008 nimellä Kiinalainen juttu.

Oikeusjuttu mainostauluista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koivisto ei ole sallinut Mämmilän hahmojen käyttöä mainoksissa, mutta hän suunnitteli Orivedelle tienvarsitaulut. Niiden toteutus ei kuitenkaan tyydyttänyt Koivistoa, ja hän pyysi tauluihin korjauksia. Korjausten myötä tauluihin ilmestyikin paikallisen marketin mainos. Koivisto laskutti luvattomasta mainoskäytöstä ja vaati tauluja poistettavaksi. Seurasi neljä vuotta kestänyt oikeudenkäynti, jonka päätteeksi hovioikeus hyväksyi kaikki Koiviston vaateet.[4]

Mämmilä-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Me-lehdessä ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyneet Mämmilä-sarjakuvat julkaistiin 19781996 kymmenenä pehmeäkantisena albumina. Samat sarjat uudelleenjulkaistiin 19992001 kolmena kovakantisena kirjana, joiden jatkoksi ilmestyi suoraan albumiksi tehty www.mammila.fi.

  • Pehmeäkantiset Mämmilä-albumit (Osuuskunta Käyttökuva)
    • 1. Sarjakuvia Suomesta (1978)
    • 2. Punkkia ja metsäkukkia (1980)
    • 3. Pässimäestä peltihalliin (1982)
    • 4. Pois tieltä (1984)
    • 5. Kasvukipuja (1986)
    • 6. Rakennemuutos rassaa (1988)
    • 7. Riitaa ja rakkautta (1990)
    • 8. Naapurin neekeri (1992)
    • 9. Ladoja ja dollareita (1994)
    • 10. Täällä tähtikiekon alla (1996)
    • Mämmilä 1976–1996 ( 200 numeroitua ja signeerattua sidosta albumeista 1-10)

Mämmilässä esiintyviä hahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muhammed al-Zomal (”Mukku”), maahanmuuttaja ja luomuviljelijä
  • Irmeli Autio
  • Ulf Ekman (”Uffe”, ”Uhve”), konsultti
  • Anu Eronen
  • Anni Immonen (myöhemmin Kuoppala)
  • Teuvo Isopaljo, toimitusjohtaja
  • Anja Koskinen, yrittäjä
  • Mikko Koskinen
  • Aune Kukkula (”Posti-Aune”), postinjakaja
  • Sulo Kuoppala (”Pikku-Sulo”)
  • Jalmari Lepola (”Lepolan vaari”), eläkeläinen
  • Martti Mielonen, kunnanjohtaja
  • Hilkka Nieminen
  • Leevi Pikkula, urheilija
  • Petteri Putman
  • Sauli Pylvänäinen, toimittaja
  • Rikhard Ronkainen, sekatyömies
  • Toivo Rönkä
  • Rauha Rönkä
  • Ensio Santanen, pankinjohtaja
  • Rauno Santanen
  • Tiina Santanen
  • Heimo Suominen, rakennusmestari
  • Taina Suominen
  • Atte Syrjänen
  • Eeva Syrjänen
  • Pekka Syrjänen
  • Sari Syrjänen
  • Vilhelm Varpunen (”Varpu-Viljami”), taikavarpua käyttävä kylähullu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]