Mämmilä

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee kuvitteelliseen Mämmilän kuntaan sijoittuvaa samannimistä sarjakuvaa. Pellon kunnassa on Mämmilä-niminen kylä.
Ensimmäisen Mämmilän kansi, uusintapainos. Kustantaja Osuuskunta Käyttökuva

Mämmilä on Tarmo Koiviston piirtämä suomalainen sarjakuva, joka ilmestyi säännöllisesti vuosina 1976–1996. Koivisto on myöhemmin piirtänyt sarjaa vielä kahden albumin verran, jotka ilmestyivät 2002 ja 2008. Sarjan nimi tulee kuvitteellisesta Mämmilän kunnasta, johon sarjakuvan tapahtumat sijoittuvat. Toisin kuin länsimaisissa sarjakuvissa on vanhastaan ollut vallitsevana käytäntönä, Mämmilässä sarjakuvahahmot vanhenevat ajan myötä. Mämmilän on usein väitetty olevan suomalainen yhteiskunta pienoiskoossa; se onkin peilannut rakennemuutosten, ajan virtausten sekä taloudellisten nousu- ja laskukausien vaikutusta suomalaiseen elämänmenoon. Sarjassa ei ole varsinaista päähenkilöä.

Mämmilän kunnan esikuvana toimi alun perin Orivesi, Koiviston synnyinpaikkakunta. Mämmilää on etäännytetty muun muassa sijoittamalla se tarinoissa niin ikään kuvitteellisten Uroveden ja Eipäjoen väliin. Sarjakuvassa ilmestyy näitten kolmen kunnan yhteinen paikallislehti Mämmiviesti. Mämmilän asukkaat muutamaa poikkeusta lukuunottamatta puhuvat vahvaa hämäläismurretta.

Osuuskunta Käyttökuvan yhteistyönä tekemä Mämmilä ilmestyi ensimmäisen kerran yhtäjaksoisesti Me-lehdessä vuosina 1976–1983. Mämmilä-nimen oli Koiviston itsensä keksimä.[1] Vuosina 1983–1996 sarja jatkoi ilmestymistään Helsingin Sanomien uudessa Kuukausiliitteessä. Saatuaan 5-vuotisen apurahan päätti Koivisto lopetti Mämmilän piirtämiseen lehteen ja teki sen sijaan www.mammila.fi-albumin (2002), joka oli ensimmäinen suoraan albumiksi kirjoitettu Mämmilä-tarina. Kuukausiliitteessä Mämmilän paikalle tuli toinen Koiviston piirtämä sarjakuva, Helsinkiin sijoittuva Tää kaupunki.

Vuonna 2006 Mämmilä teki paluun sivumuotoisena Suomen Kuvalehden sivuille numerossa 46/2006.[2] Tarina julkaistiin albumina vuonna 2008 nimellä Kiinalainen juttu.

Mämmilän hahmoja ei ole annettu käyttää mainoksissa. Koivisto kuitenkin suunnitteli Orivedelle tienvarsitaulut. Niiden toteutus suoritettiin kehnosti, jolloin Koivisto pyysi niihin korjauksia. Korjausten myötä tauluihin ilmestyikin paikallisen marketin mainos. Koivisto laskutti luvattomasta mainoskäytöstä ja vaati tauluja poistettavaksi. Näin ei tehty ja siitä seurasi neljä vuotta kestänyt oikeudenkäynti aina hovioikeuteen asti. Oikeus hyväksyi lopulta kaikki Koiviston vaateet.[3]

Mämmilä on myös ollut aiheena monessa tutkimuksessa, siitä on tehty kesäteatteriesitys[4], ja vuonna 1995 Kemin sarjakuvapäiville rakennettiin Mämmilän kylänraitti Kemin taidemuseoon.

Mämmilä-albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Me-lehdessä ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä ilmestyneet Mämmilä-sarjakuvat julkaistiin 1978–1996 kymmenenä pehmeäkantisena albumina. Samat sarjat uudelleenjulkaistiin 1999–2001 kolmena kovakantisena kirjana, joiden jatkoksi ilmestyi suoraan albumiksi tehty www.mammila.fi .

  • Pehmeäkantiset Mämmilä-albumit (Osuuskunta Käyttökuva)
    • 1. Sarjakuvia Suomesta (1978)
    • 2. Punkkia ja metsäkukkia (1980)
    • 3. Pässimäestä peltihalliin (1982)
    • 4. Pois tieltä (1984)
    • 5. Kasvukipuja (1986)
    • 6. Rakennemuutos rassaa (1988)
    • 7. Riitaa ja rakkautta (1990)
    • 8. Naapurin neekeri (1992)
    • 9. Ladoja ja dollareita (1994)
    • 10. Täällä tähtikiekon alla (1996)
    • Mämmilä 1976–1996 ( 200 numeroitua ja signeerattua sidosta albumeista 1-10)

Mämmilässä esiintyviä hahmoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Muhammed al-Zomal (”Mukku”)
  • Irmeli Autio
  • Ulf Ekman (”Uffe”, ”Uhve”), konsultti
  • Anu Eronen
  • Anni Immonen (myöhemmin Kuoppala)
  • Teuvo Isopaljo
  • Anja Koskinen, yrittäjä
  • Mikko Koskinen
  • Aune Kukkula (”Posti-Aune”), postinjakaja
  • Sulo Kuoppala (”Pikku-Sulo”)
  • Jalmari Lepola (”Lepolan vaari”), eläkeläinen
  • Martti Mielonen, kunnanjohtaja
  • Hilkka Nieminen
  • Leevi Pikkula, urheilija
  • Petteri Putman
  • Sauli Pylvänäinen, toimittaja
  • Rikhard Ronkainen, sekatyömies
  • Toivo Rönkä
  • Rauha Rönkä
  • Ensio Santanen, pankinjohtaja
  • Rauno Santanen
  • Tiina Santanen
  • Heimo Suominen, rakennusmestari
  • Taina Suominen
  • Atte Syrjänen
  • Eeva Syrjänen
  • Pekka Syrjänen
  • Sari Syrjänen
  • Vilhelm Varpunen (”Varpu-Viljami”), taikavarpua käyttävä kylähullu

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]