Bryssel

Wikipedia

Bruxelles, Brussel
vaakuna lippu
Sijainti	50°50′48″N, 4°21′9″E
Valtio	Belgia
Belgian alue	Bryssel
Perustamisvuosi
Väkiluku	1 080 790 (2008)
Pinta-ala	161,4 km²
Väestötiheys	6,697 as./km²
Korkeus	13 m
Kaupunginjohtaja	Charles Picqué
Sivusto	brussels.irisnet.be

Belgian kuningaskunta Tämä artikkeli on osa Belgian kuningaskunnan poliittista elämää ja rakennetta koskevasta kokonaisuudesta

Yleistä Belgian vaalit Belgian puolueet Belgian federalismi Vallanjako Belgiassa Yhteisölliset ongelmat Liittovaltio Belgian perustuslaki Monarkia Belgialaisten kuningas Albert II Liittohallitus Belgian pääministeri: Belgian ministerit: Belgian parlamentti Belgian edustajainhuone Belgian senaatti Oikeusjärjestelmä Belgian korkein oikeus Belgian perustuslakioikeus Belgian valtioneuvosto Belgian valtiontilintarkastus Liittovaltion osat Belgian aluehallinto Brysselin pääkaupunkialue Flanderi Vallonia Belgian kieliyhteisöt Hollanninkielinen yhteisö Ranskankielinen yhteisö Saksankielinen yhteisö

Bryssel (ransk. Bruxelles [bʁysɛl], holl. Brussel [brʏsəl], saks. Brüssel, engl. Brussels [brʌsəlz]) on Belgian pääkaupunki. Bryssel on myös Flanderin alueen pääkaupunki sekä Euroopan unionin tosiasiallinen (de facto) pääkaupunki. Bryssel on myös sekä flaamien että Belgian ranskalaisen yhteisön pääkaupunki.

Suomen kielessä kaupungin nimeksi on vanhastaan vakiintunut Bryssel. Muotoa "Brysseli" ei pidetä hyväksyttävänä.^[1]

Toisen maailmansodan jälkeen Bryssel on ollut merkittävä kansainvälisen politiikan keskus. Euroopan unionin keskuspaikka ja NATO:n päämaja sijaitsevat Brysselissä.

Brysselin metropolialueella, joka käsittää pääkaupunkialueen ja 103 ympäröivää asuinkuntaa, on melkein 2,7 miljoonaa asukasta^[2]. Bryssel on EU:n kolmanneksi kallein kaupunki mitattuna menoilla asukasta kohti^[3].

Bryssel on virallisesti kaksikielinen alue. Historiallisesti Bryssel on ollut hollanninkielinen, mutta nykyään useimmat asukkaista ovat ranskankielisiä. ^[4].

Sisällysluettelo 1 Brysselin merkitykset 2 Kansainvälinen Bryssel ja Euroopan hallinnollinen keskus 2.1 Euroopan unioni 3 Historia 3.1 Keskiaika 3.2 Vallankumous 3.3 Nykyaika 4 Ilmasto 5 Kulttuuri 5.1 Arkkitehtuuri 5.2 Taide 5.3 Gastronomia 6 Kielirajalla 7 Liikenne 8 Nähtävyyksiä 8.1 Puistot 9 Yliopistot 10 Brysselin kunnat 11 Tunnettuja brysseliläisiä 12 Lähteet 13 Aiheesta muualla

[muokkaa] Brysselin merkitykset

Nimeä Bryssel voidaan käyttää laajemmassa tai suppeammassa merkityksessä:

1. Laajimmassa merkityksessä Brysselillä voidaan tarkoittaa Brysselin metropolialuetta, joka käsittää pääkaupunkiseudun ja 103 ympäröivää asuinkuntaa, on melkein 2,7 miljoonaa asukasta.
2. Brysselin pääkaupunkiseutu on yksi kolmesta alueesta, jotka muodostavat Belgian liittovaltion (toiset ovat Flanderi ja Vallonia). Se käsittää keskeisimmän osan Brysselin metropolialueesta, ja siihen kuuluu 19 kuntaa, joiden yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2008 oli 1 080 790, eli 6 697 asukasta neliökilometriä kohden.
3. Varsinainen Brysselin kaupunki, joka on yksi 19 alueen kunnista asukasluvultaan on noin 144 000 ja pinta-alaltaan 32,61 km².

[muokkaa] Kansainvälinen Bryssel ja Euroopan hallinnollinen keskus

Brysselistä on muodostunut vähitellen Euroopan ja etenkin Euroopan unionin hallinnollinen pääkaupunki, vaikka asiasta ei ole koskaan tehty virallista päätöstä. Brysselissä sijaitsee valtaosa Euroopan unionin hallintorakennuksista kymmeninetuhansine virkamiehineen sekä Naton päämaja. Lisäksi Brysselissä on noin 120 kansainvälistä organisaatiota, 159 suurlähetystöä ja yli 2 500 diplomaattia, mikä tekee Brysselistä yhden maailman diplomaattisista keskuksista.

[muokkaa] Euroopan unioni

Kolme Euroopan unionin pääinstituutiota, Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja osin Euroopan parlamentti pitävät päämajojansa Brysselissä. Tämän vuoksi Brysselin nimeä käytetään usein myös tarkoittamaan Euroopan unionia samaan tapaan kuin Washingtonilla tarkoitetaan usein Yhdysvaltojen liittohallitusta. Bryssel yhdessä Luxemborgin ja Strasbourgin kanssa alkoivat isännöidä instituutioita vuonna 1957. Tärkeimmät EU-rakennukset ovat:

• Justus Lipsius, joka on Euroopan unionin neuvoston päärakennus
• Berlaymont, joka on Euroopan komission päärakennus. Lisäksi komissiolla on kymmeniä muita rakennuksia.
• Espace Léopold-rakennuskompleksi, jossa Euroopan parlamentti kokoontuu ja jossa sijaitsevat Europarlamentaarikkojen työhuoneet.

Nykyään edustajisto on lisääntynyt, Euroopan parlamentin ja komission vallatessa yhdessä 865 000 neliömetriä toimistotilaa kaupungin itä-osassa etenkin Eurooppa-korttelissa Schumanin liikenneympyrän lähistöllä. Instituutioiden edustus on aiheuttanut "ghetto-ilmiön" tässä osassa kaupunkia^[5]. Kuitenkin edustus on lisännyt Brysselin merkittävyyttä kansainvälisenä keskuksena ja eri alojen Euroopan keskusjärjestöjen asemapaikkana.

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Keskiaika

Vanhin keskiaikainen rakennus on ollut Pyhän Gaugeriuksen kappeli on Brysselissä Senne-joen saaressa n. vuodelta 580^[6]. Virallisesti Brysselin perustaminen sijoittuu vuoteen n. 979. Brysselin ensimmäiset muurit rakennettiin 1200-luvulla ja kaupungin kasvu alkoi. Vuosien 1356 ja 1383 välillä rakennettiin uudet muurit laajemmalle alueelle. Nykyään sisäisempi kehätie kiertää Brysselin ydinkeskustaa näiden muurien paikalla.

Vuonna 1695, kuningas Ludvig XIV:n lähettämät ranskalaiset sotilaat pommittivat Brysseliä tykistöllä. Grand Place ja 4000 rakennusta tuhoitui sekä kolmasosa kaupungista.

[muokkaa] Vallankumous

Belgia itsenäistyi ja Leopold I asettui Belgian ensimmäiseksi kuninkaaksi vuonna 1831.

[muokkaa] Nykyaika

1900-luvulla Bryssel on järjestänyt lukuisia näyttelyjä ja konferensseja; kuten Solvayn viidennen konferenssin vuonna 1927 ja kaksi maailmannäyttelyä: Brussels International Exposition (1935) ja Expo '58.

Toisessa maailmansodassa Saksan Luftwaffen pommikoneet pommittivat Brysseliä 10. toukokuuta 1940 alkaen, suurimmat sotavahingot kaupunki kärsi kuitenkin vuosina 1944-45.

Pohjoisen ja eteläisen Midi-rautatieaseman yhdistävä tunneli valmistui vuonna 1952. Ensimmäiset maanalaiset raitovaunutunnelit valmistuivat vuonna 1969. Ensimmäinen Brysselin metrolinja avattiin vuonna 1976.

Heyselin Stadionin onnettomuus tapahtui 29. toukokuuta 1985.

[muokkaa] Ilmasto

Brysselissä vallitsee meri-ilmasto, Atlantilta tulevien ilma-massojen vaikutuksesta. Ilmasto on sateinen, keskimäärin (perustuen mittauksiin viimeisen 100 vuoden ajalta) arviolta 200 päivänä vuodessa sataa Brysselin pääkaupunkialueella^[7].

[muokkaa] Kulttuuri

[muokkaa] Arkkitehtuuri

Brysselin Grand Placen, kaupungin keskusaukion Suurtorin ympärillä on sekä keskiaikaisia rakennuksia että nykyaikaisia EU:n hallintorakennuksia. Grand Place on kirjattu vuonna 1998 UNESCO:n maailmanperintöluetteloon. Muita rakennuksia ovat:

• St.Michael
• Gudatan katedraali
• Laken linna
• Royal Palace

[muokkaa] Taide

Brysselissä on yli 40 museota, sisältäen Modernin taiteen museon ja Belgian kuninkaallisen taidemuseon. Museossa on huomattava kokoelma merkittävien taidemaalarien teoksia, kuten flaamilaisten taidemaalarien Brueghel, Rogier van der Weyden, Robert Campin, Anthony van Dyck ja Jacob Jordaens.

[muokkaa] Gastronomia

Bryssel on kuuluisa paikallisista vohveleista, suklaasta, ranskalaisista perunoista ja olutlajeista. Brysselin ruusukaali on myös tunnettu.

[muokkaa] Kielirajalla

Kieliraja jakaa Belgian pohjoiseen, hollantia puhuvaan ja eteläiseen ranskaa puhuvaan alueeseen. Brysselin alue on virallisesti kaksikielinen. Brysselin alue, joka sijaitsee maantieteellisesti enklaavina Flanderin eteläosassa, oli ennen 1800-lukua hollanninkielinen. Vuosien kuluessa kaupunkiin on kuitenkin asettunut yhä enemmän ranskaa puhuvia virkamiehiä ja liikemiehiä, ja enemmistö asukkaista, 85–90 prosenttia, puhuu nykyisin ranskaa. Myös englantia puhutaan yleisesti, vaikka sillä ei olekaan virallista asemaa.

[muokkaa] Liikenne

Brysseliä palvelee Brysselin lentoasema, joka sijaitsee Zaventemin kunnassa Flanderissa sekä halpalentoyhtiöden suosima Brussels South Airport lähella Charleroita. Brysselistä on nopeat junayhteydet Pariisiin, Amsterdamiin ja Kölniin Thalys-junilla sekä Lontooseen Eurostar-junalla. Suurin rautatieasema on Gare du Midi eli Zuidstation.

Kaupungin sisäinen joukkoliikenne perustuu vuonna 1976 avattuun metroon, jossa on nykyisin neljä linjaa sekä varsin kattavaan raitiovaunu- ja bussiliikenteeseen. Raitiovaunuliikenne on osittain maanalaista.

[muokkaa] Nähtävyyksiä

• Grand-Place eli Grote Markt
• Atomium, joka rakennettiin World Expo '58 varten
• Manneken Pis
• Sarjakuvamuseo

[muokkaa] Puistot

Cinquantenaire on EU-alueen vieressä sijaitseva puisto. Puiston laidalla on kolmoiskaari ja Palais du Cinquantenaire, joka rakennettiin Belgian 50-vuotisjuhlan kunniaksi. Siihen liittyy kolme museota, kuninkaallinen taidemuseo, Sotamuseo Musee Royal de l'Armee (jossa laaja kokoelma lentokoneita) ja automuseo Autoworld.

Forêt de Soignes on suurempi, osin luonnontilainen metsäalue kaupungin eteläpuolella.

[muokkaa] Yliopistot

Brysselissä on useita yliopistoja, joista tunnetuimpiin kuuluvat ranskankielinen, vapaamuurareiden perustama ja vieläkin johtama Université libre de Bruxelles (ULB)^[8] ja hollanninkielinen Vrije Universiteit Brussel (VUB)^[9]. Molemmat nimet merkitsevät samaa "Brysselin vapaa yliopisto".

[muokkaa] Brysselin kunnat

(suluissa postinumero)

1. Anderlecht (1070)
2. Brysselin kaupunki (1000, 1020, 1120, 1130, 1040, 1050)
3. Ixelles / Elsene (1050)
4. Etterbeek (1040)
5. Evere (1140)
6. Ganshoren (1083)
7. Jette (1090)
8. Koekelberg (1081)
9. Auderghem / Oudergem (1160)
10. Schaerbeek / Schaarbeek (1030)
11. Berchem-Sainte-Agathe / Sint-Agatha-Berchem (1082)
12. Saint-Gilles / Sint-Gillis (1060)
13. Molenbeek-Saint-Jean / Sint-Jans-Molenbeek (1080)
14. Saint-Josse-ten-Noode / Sint-Joost-ten-Node (1210)
15. Woluwe-Saint-Lambert / Sint-Lambrechts-Woluwe (1200)
16. Woluwe-Saint-Pierre / Sint-Pieters-Woluwe (1150)
17. Uccle / Ukkel (1180)
18. Forest / Vorst (1190)
19. Watermael-Boitsfort / Watermaal-Bosvoorde (1170)

[muokkaa] Tunnettuja brysseliläisiä

• Jacques Brel, laulaja
• Audrey Hepburn, näyttelijä
• Georges Remi eli Hergé, sarjakuvantekijä

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Aiheesta muualla

• Brysselin kaupungin virallinen kotisivu (ranskaksi) (hollanniksi)
• Brysselin pääkaupunkialueen portaali
• Kartta
• Vuorovaikutteinen keskustan kartta