Flaamit

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Flaamit
Vlamingen
Vlaamse GemeenschapLocatie.svg
Flaamien asuinalue Belgiassa
Kokonaismäärä 6 550 000
Asuinalue Belgian lippu Belgia (6 230 000)
Kanada (12 430 - 168 910)
Yhdysvaltain lippu Yhdysvallat (58 545 - 389 171)
Ranskan lippu Ranska (187 750)
Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka (55 200)
Australian lippu Australia (15 130)
Brasilian lippu Brasilia(6 000)
Kieli (kielet) hollanti
Uskonto (uskonnot) roomalais-katolisuus

Flaamit eli flaamilaiset ovat noin kuusimiljoonainen etninen ryhmä, josta suurin osa elää Flanderin alueella Ranskassa ja Belgiassa sekä Alankomaissa pääasiassa Zeeuws-Vlaanderenissa. Lisäksi useita tuhansia flaameja elää Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Kieli[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flaamit käyttävät arkikielenään flaamia (Vlaams), joka käsittää hollannin kielen eteläiseen ryhmään kuuluvat länsiflaamin, brabantin ja limburgin murteet. Sivistyneistö ja kouluopetus, virastot ja kirjallisuus käyttävät varsinaista hollannin kieltä. Etelämurteita puhuvien puhetavassa on hieman ranskalaista pehmeyttä. Alankomaissa puhuttavan hollannin kielen kurkkuäänteistä on hävinnyt kovin terävyys. Esimerkiksi v-kirjainta ei lausuta Belgiassa f:nä toisin kuin Alankomaissa.

Alueen historia monien satojen vuosien kauppayhteyksineen vaikuttaa kieleen; Antwerpenin kaupunkialueella puhuttavan Antwerpenin slangin, Aantwaarpsin sanoissa on runsaasti hyvinkin suoria lainoja muun muassa ranskalaisista ja espanjalaisista ilmaisuista.

Kansalliset pyrkimykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Flaameilla on ollut voimakkaita kansallisia tavoitteita. Vuonna 1840 syntyi flaamilaisliike, joka toimi alkujaan kirjallisuudessa, mutta myöhemmin saksalaisen miehityshallinnon tukemana aktivistit pääsivät joihinkin tavoitteisiinsa, joista eräänä merkittävimpinä Gentin yliopiston flaamilaistaminen vuonna 1930. 1960-luvulla liike tavoitteli Belgian muuttamista liittovaltioksi ja vuonna 1963 Belgia jaettiin flaamilaiseen Flanderiin, ranskankieliseen Valloniaan ja monikieliseen Brysseliin. Erimielisyydet ryhmien välilä ovat jatkuneet yhä ja Flanderin itsenäisyytä ajanut Vlaams Blok -puolue kiellettiin 2000-luvun alussa. Sittemmin puolueen linjaa on jatkanut Vlaams Belang -puolue, joka on nationalistinen ja konservatiivinen puolue. Sen keskeisimmät tavoitteet ovat flaamien itsenäisyys ja maahanmuuton vähentäminen.

Useimmat Flanderin asukkaat kokevat olevansa flaameja ja vasta toissijaisesti tai ei ollenkaan belgialaisia. Ensimmäisen maailmansodan aikana flaamit joutuivat palvelemaan Belgian asevoimissa ranskankielisen päällystön alaisuudessa ymmärtämättä komentoja, mikä johti tavanomaista suurempaan mieshukkaan. Toisen maailmansodan aikainen flaamien vilkas rekrytoituminen Saksan SS-joukkoihin oli sekin eräs vastareaktio muun muassa tähän.

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.