Graz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Graz
Vaakuna
Vaakuna

Graz

Koordinaatit: 47°4′13″N, 15°26′20″EKoordinaatit: 47°4′13″N, 15°26′20″E

Valtio Itävalta
Osavaltio Steiermark
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 127,56 km²
Väkiluku (2014) 269 997
 – Tiheys 2 100 as./km²
Grazin kellotorni

Graz (sloveeniksi Gradec) on Itävallan toiseksi suurin kaupunki ja Steiermarkin pääkaupunki. Sen asukasluku on 269 997 asukasta (2014). Grazin vanhakaupunki on listattu UNESCOn maailmanperintöluetteloon.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Schlossbergistä

Graz sijaitsee Itävallan kaakkoisosassa lähellä Slovenian rajaa, noin 200 kilometriä Wienistä lounaaseen[1] ja 50 kilometriä Mariborista pohjoiseen. Kaupungin läpi virtaa Mur-joki. Grazia ympäröi Steiermarkille tyypillinen kukkulamaisema. Kaupungin eteläpuolella sen sijaan on alankoa. Grazin korkein kohta on Plabutschin 763 metriä korkea huippu[2]. Kaupunkia ympäröi Graz-Umgebungin piiri.

Kaupunginosat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grazin kaupunginosat

Graz on jaettu 17 Bezirkiin eli kaupunginosaan. Kaupunginosat ovat numeroituja, mutta päinvastoin kuin Wienissä, Grazissa kaupunginosista puhutaan niiden nimillä. Pinta-alaltaan suurin kaupunginosa on Andritz, kun taas Jakomini on asukasmäärältään suurin.

  1. Innere Stadt (Keskusta: Raatihuone, keskusaukio, kellotorni, ostoskatu Herrengasse)
  2. St. Leonhard (Teknillinen korkeakoulu)
  3. Geidorf (Kolme muuta yliopistoa)
  4. Lend (Rautatieasema)
  5. Gries (Työläiskortteli)
  6. Jakomini (Jakominiplatz, tärkeä raitioliikenteen solmukohta)
  7. Liebenau (Graz-Liebenaun stadion)
  8. St. Peter
  9. Waltendorf
  10. Ries
  11. Mariatrost (Mariatrostin basilika, pyhiinvaelluskohde)
  12. Andritz
  13. Gösting
  14. Eggenberg (Eggenbergin linna)
  15. Wetzelsdorf
  16. Straßgang
  17. Puntigam

Grazin kaupunkiin kiinni kasvaneita tärkeitä esikaupunkialueita ovat muun muassa Seiersberg ja Feldkirchen bei Graz.

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graz sijaitsee lauhkealla ilmastovyöhykkeellä, mutta ilmastoon vaikuttaa myös Välimerenilmasto. Kaupungin sijainti Alppien kaakkoispuolella suojaa sitä Keski-Euroopan sääoloilta: sadevyöhykkeet saapuvat tyypillisesti etelästä.

Vuonna 2006 Grazin keskilämpötila oli 10,1 °C. Kylmin kuukausi oli tammikuu (–3,4 °C) ja lämpimin heinäkuu (22,3 °C).[3]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkymä Grazin vanhastakaupungista
Ferdinand II:n mausoleumi

Grazissa asuu 250 099 asukasta, ja asukastiheys on 1 960,49 asukasta/km².

Grazin väestöpyramidin mukaan alle 15-vuotiaita on 13,5 %, 15–59-vuotiaita 63,8 %. Yli 59-vuotiaiden osuus väestöstä on 22,7 %. Naisia on väestöstä 52 %. Grazilaisten keski-ikä on 41,1 vuotta. Elinajanodote naisilla on 82,4 vuotta ja miehillä 76,2 vuotta.[4]

Väestönkehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde: Statistik Austria[5]

Ulkomaalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grazin 250 000 asukkaasta 32 072 eli 13,1 prosenttia on ulkomaalaisia. Eniten ulkomaalaisia on Turkista, Bosniasta ja Hertsegovinasta sekä Serbiasta. Prosentuaalisesti eniten ulkomaalaisia (25,7 %) asuu Griesin kaupunginosassa. Puhutuimmat kielet Grazissa ovat saksan jälkeen kroatia ja turkki.[6]

Hallinto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hofgassen katu Grazin vanhassakaupungissa

Grazin poliittisessa hallinnossa työskentelee kaksi päätöselintä: kaupunginvaltuusto (Gemeinderat) ja kaupunginhallitus (Stadtregierung). Väestö valitsee kaupunginvaltuuston viideksi vuodeksi, ja kaupunginvaltuusto puolestaan valitsee kaupunginhallituksen, johon myös kaupunginjohtaja kuuluu. Viimeisimmät kaupunginvaltuuston vaalit Grazissa pidettiin 26. tammikuuta 2003[7] ja seuraavat pidetään 20. tammikuuta 2008.

Kaupunginvaltuusto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginvaltuustossa on 56 jäsentä viidestä puolueesta. Itävallan kansanpuolueella (ÖVP) on valtuustossa 21 paikkaa ja sosiaalidemokraattisella puolueella (SPÖ) 15 paikkaa. Kommunistisen puolueen (KPÖ) edustajia on 11. Vihreillä (Die Grünen) ja populistisella FPÖ:llä on molemmilla 4 paikkaa. Valtuustossa on myös yksi puolueeton jäsen[7].

Kaupunginvaltuuston jäsenet sekä jokaisen 17 kaupunginosan edustajat kokoontuvat kerran kuukaudessa Grazin raatihuoneessa. Istunnot ovat yleisölle avoimia.

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grazin kaupunginjohtaja Siegfried Nagl kuuluu Itävallan kansanpuolueeseen (ÖVP). Kaupunginhallituksessa on kolme muuta saman puolueen edustajaa, kaksi SPÖ:n edustajaa ja kaksi KPÖ:n edustajaa. Hallitus kokoontuu kerran viikossa[8].

Palvelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graz, Georg Matthäus Vischer (1670)
Grazin taideyliopiston päärakennus

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Graz on merkittävä yliopistokaupunki, jonka yliopistoissa opiskelee 40 000 opiskelijaa. Seuraavassa kaupungin neljä yliopistoa ja niiden opiskelijaluvut:

  • Karl-Franzens-Universität, perustettu 1585 ja Itävallan toiseksi suurin yliopisto, 22 000 opiskelijaa [9]
  • Technische Universität, n. 9 000 opiskelijaa [10]
  • Medizinische Universität, n. 6 000 opiskelijaa
  • Universität für Musik und darstellende Kunst, n. 1 500 opiskelijaa

Lisäksi Grazissa toimii kaksi ammattikorkeakoulua.

Kirjastot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grazissa toimii kaupungin ylläpitämä pääkirjasto, joka perustettiin vuonna 1895. Kirjasto on vuodesta 1995 sijainnut Griesin kaupunginosassa. Kirjastossa on niteitä yli 38 000[11]. Lisäksi Grazin kaupunginkirjastolla on viisi muuta toimipistettä ympäri kaupunkia (Gösting, Eggenberg, St. Leonhard, Geidorf ja Andritz) sekä Mediathek-niminen mediakirjasto, jolla on yli 15 000 niteen kokoelma videoita sekä CD- ja DVD-levyjä. Kaupungin alueella liikennöi myös kirjastoauto.

Grazin yliopiston kirjasto on Steiermarkin osavaltion suurin tieteellinen kirjasto.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raitiovaunu Grazin keskusaukiolla

Grazissa toimii Grazin liikennelaitoksen (Grazer Verkehrsbetriebe) suunnittelema kattava julkinen liikenne. Sisäisen liikenteen merkittävä solmukohta on keskusaukion eteläpuolella sijaitseva Jakominiplatz. Tunnin voimassa oleva kertalippu maksaa Grazissa 2.10 euroa. Grazissa liikennöi kahdeksan raitiovaunulinjaa ja kaksikymmentäneljä bussilinjaa. Lisäksi öisin liikennöi seitsemän yöbussilinjaa. Liikennelaitos vastaa myös Schlossbergille vievästä köysiradasta. Joukkoliikennematkoja tehdään vuodessa noin 99 miljoonaa, joista yli puolet on raitiovaunumatkoja. Koko joukkoliikenneverkoston pituus on 337 kilometriä.[12]

Grazin rautatieasema (Graz Hauptbahnhof) sijaitsee Mur-joen länsipuolella, Itävallan eteläradan varrella. Asema on myös Steiermarkin itäradan päätepiste. Grazista lähtee junia säännöllisin väliajoin muun muassa Wieniin (kesto n. 2,5 tuntia, suora yhteys joka toinen tunti), Zagrebiin (n. 4 tuntia, kaksi suoraa yhteyttä päivässä) ja Ljubljanaan (n. 3,5 tuntia, kaksi suoraa yhteyttä päivässä). Lisäksi Grazista on hyvät yhteydet Italiaan (vaihto Bruck an der Murissa). [13]

Graz sijaitsee eurooppateiden E57, E59 ja E66 varrella.

Grazin lentoasema sijaitsee kaupungin keskustan eteläpuolella. Muun muassa lentoyhtiöt Austrian Arrows, Lufthansa sekä Ryanair liikennöivät Graziin.

Kaupunkikuva ja nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlossberg
Näkymä Schlossbergiltä, mukana modernin taiteen museo
Mariatrostin basilika
Kunsthaus yöllä
Stadtpark, taustalla kellotorni
Herrengasse, kaupungin tärkein ostoskatu

Graz levittäytyy Mur-joen itäpuolella sijaitsevan Schlossbergin ympärille. Vanhakaupunki, pääostoskadut ja kaikki yliopistot sijaitsevat joen itäpuolella.

Schlossberg[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Schlossberg eli linnavuori on 123 metrin korkeuteen[14] kohoava vehreä kukkula keskellä Grazin vanhaakaupunkia. Kaupunki on saanut nimensä linnavuoresta: alkuperäinen slaavilainen sana gradec tarkoittaa pientä linnaa. Schönbrunnin rauhansopimuksen jälkeen 1809 Napoleon I valloitti Schlossbergin, mutta ennen sitä kaupunkilaiset ostivat kellotornin omakseen, ja ranskalaiset säästivät sen. Schlossbergin huipulle vie useita metsäpolkuja, maanalainen hissi sekä köysirata (valmistunut 1894). Huipulle pääsee myös Schlossbergplatzilta lähteviä, 1914-1918 rakennettuja portaita pitkin. Schlossbergiltä näkee koko kaupungin sekä ympäröivää maisemaa.

  • Kukkulan tärkein nähtävyys on Grazin symboliksi muodostunut kellotorni, jonka erikoisuutena on minuuttiviisaria pidempi tuntiviisari.

Vanhakaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grazin vanhakaupunki lisättiin vuonna 1999 UNESCOn maailmanperintöluetteloon [15]. Punaiset katot ovat tunnusomainen osa vanhaakapunkia. Sen tärkeimmät nähtävyydet ovat

Muu kaupunki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Herz-Jesu-Kirche on Grazin suurin kirkko. Kirkossa on maan kolmanneksi korkein kellotorni.
  • Eggenbergin linna on barokkipalatsi, jota ympäröi suuri puutarha.
  • Steiermarkin tärkeimpiin pyhiinvaelluskohteisiin kuuluu Grazin keskustan ulkopuolella sijaitseva Mariatrostin basilika.

Museoita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Grazin Kunsthaus on 2003 avattu modernin taiteen museo. Grazilaiset kutsuvat sitä lempinimellä "Friendly Alien"lähde? (ystävällinen avaruusolio).
  • Neue Galerie ja Alte Galerie
  • Landeszeughaus eli haarniskamuseo

Puistoja ja ulkoilualueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grazin pinta-alasta 40 prosenttia on vihermaata, ja kaupungissa on hyvin paljon ulkoilumahdollisuuksia keskeisistä puistoista ympäröiviin metsiin.

  • Grazilaisten keskuspuisto eli Stadtpark levittäytyy vyömäisesti vanhankaupungin itäpuolelle.
  • Hilmteich on keskustan itäpuolella sijaitseva paikallisten suosima lampi, jota ympäröivät lukuisat kävely- ja lenkkeilypolut.
  • Mur-joen länsipuolella sijaitsee Plabutschin ulkoilualue, joka käsittää myös kaupungin korkeimman pisteen sekä 122 kilometriä vaelluspolkuja.

Toreja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaiser-Josef-Platz on keskustan merkittävin torialue. Siellä on käyty kauppaa vuodesta 1928. Kauppatorin pinta-ala on melkein 5 000 neliömetriä.[16]
  • Lendplatz, Mur-joen länsipuolella, on myös tärkeä kauppatori.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2003 rakennettu keinotekoinen saari Murinsel

Graz oli vuonna 2003 Euroopan ainoa kulttuuripääkaupunki. Itävallan toiseksi suurimman oopperatalon lisäksi kaupungissa toimii kaupunginteatteri eli Schauspielhaus. Kesäisin paikalla järjestetään suuri musiikkifestivaali Styriarte.

Tunnettuja grazilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Grazilla on seuraavat ystävyyskaupungit:

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]