Neusiedlerjärvi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neusiedler See satelliittikuvassa

Koordinaatit: 47°50′N, 16°45′E Neusiedlerjärvi (saks. Neusiedler See, unk. Fertő tó)[1] on Keski-Euroopan toiseksi suurin laskujoeton järvi. Se sijaitsee Itävallan ja Unkarin rajalla ja on pinta-alaltaan 157 km²[1]. Järven valuma-alue on laajuudeltaan 1120 km².lähde?

Neusiedlerjärvi on noin 36 kilometriä pitkä ja 6–12 kilometriä leveä. Se on keskimäärin 115,45 metriä Adrianmeren yläpuolella ja on syvimmästä kohdastaan vain 2 metriä syvä[1] keskisyvyyden jäädessä noin metriinlähde?. Järven vesi on lievästi suolaista. Sateet ja kuivuus voivat aiheuttaa joko suuria tulvia tai järven pinnan laskemista. Neusiedler See on kuivunut kokonaan useita kertoja, joista viimeisin on 1900-luvun alkupuolelta. Järvi on tunnettu runsaasta linnustostaan[1].

Neusiedler See

Ennen veden säännöstelyn aloittamista 1800-luvulla järvi ulottui kaakossa Hanságin suoalueelle. Se oli siten läheisesti yhteydessä Tonavaan. Nykyään järven vesimäärää kontrolloidaan Unkarissa lähellä Mekszikópusztaa olevalla sulkuportilla.lähde?

Järvi on turistien suosiossa ja se tunnetaankin nimellä "Wieniläisten järvi". Siellä on hyvät mahdollisuudet purjehtimiselle ja purjelautailulle.

Neusiedlerjärven kulttuurimaisemat on listattu UNESCOn maailmanperintölistalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Weilin + Göösin tietosanakirja 4 Neu-Set, s. 1317. Gütersloh: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-500-2.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.