Ystävyyskaupunki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Joensuun ystävyyskaupunkeihin osoittavat viitat kaupungin keskustan Ystävyydenpuistossa.

Ystävyyskaupunki on konsepti, jossa maantieteellisesti tai poliittisesti erillään olevista kunnista tai kaupungeista muodostetaan pari tavoitteena vaalia erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaamista. Euroopassa tällaisia kaupunkeja kutsutaan ystävyyskaupungeiksi, kaksoskaupungeiksi (engl. twin town) tai, kuten Saksassa, kumppanikaupungeiksi (saks. Partnerstädte). Pohjois-Amerikassa ja Australaasiassa sisarkaupunki-termiä (engl. sister city) käytetään samassa merkityksessä ja veljeskaupunki-termiä (ven. города-побратимы, goroda-pobratimi) entisen Neuvostoliiton maissa. Ystävyyskaupungeilla on usein homogeeninen tausta ja muita erityistuntomerkkejä. Joskus suuremmatkin alueet solmivat kumppanuuden, esimerkiksi Hainanin provinssi Kiinassa ja Jejun provinssi Etelä-Koreassa.

Käytännössä ystävyyskaupunkijärjestelyt yleensä johtavat oppilasvaihto-ohjelmiin sekä talous- ja kulttuuriyhteistyöhön.

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ystävyyskaupunkitoiminta alkoi vuonna 1940, jolloin solmittiin Suomen ja Ruotsin kaupunkien välillä ensimmäiset sopimukset. Niiden avulla sotaa käyvä Suomi sai siviiliväestölleen aineellista apua Ruotsilta. Ystävyystoiminta laajeni pian muihinkin Pohjoismaihin. Suomen ja Ruotsin sodanaikaista ystävyyskaupunkitoimintaa sanotaan joissakin lähteissä maailman vanhimmaksi[1], mutta yhdysvaltalainen Sister Cities International -järjestö kertoo ensimmäisen ”sisarkaupunkisopimuksen” syntyneen vuonna 1931 Ohion osavaltion Toledon ja samannimisen espanjalaiskaupungin välillä[2].

1950-luvulla suomalaiskaupungit solmivat YYA-sopimuksen hengessä ystävyyssuhteita neuvostoliittolaisten kaupunkien kanssa. Pian tämä toiminta laajeni muihin itäblokin maihin ja 1980-luvun lopulla vahvasti Virossa, josta ensimmäiset neljä ystävyyskaupunkia oli saatu jo 1950- ja 1960-luvuilla[3], sekä kaupungeista muihinkin kuntiin ystävyyskuntatoimintana.[1]

Valtaosa ystävyyssopimuksista sai alkunsa 1980- ja 1990-luvuilla, kunnes toiminta alkoi hiipua 2000-luvulla.[1] 2010-luvulla ystävyyskaupunkisuhteita on solmittu erityisesti Kiinan kaupunkien kanssa, tavoitteena ennen kaikkea kaupallinen ja koulutusalan yhteistyö, kuten opiskelijavaihto. Kaupunkien lisäksi solmijoina on Suomen puolella ollut myös maakuntia.[4][5].

Vuonna 2008 Suomen kunnilla oli noin 1 300 ystävyyskuntaa ympäri maailmaa, paitsi ei Etelä-Amerikassa eikä Australiassa. Ystävyyskunnista noin 65 prosenttia oli naapurimaissa Ruotsissa, Virossa, Venäjällä ja Norjassa.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Salovaara, Outi: Pönöttävä ystävyyskaupunkitoiminta vaihtui käytännön hyödyn etsimiseen Helsingin Sanomat. 4.10.2015. Viitattu 8.2.2019. (Tilaajille.)
  2. Oldest Sister City Relationship Established Between Toledo, Ohio and Toledo, Spain Sister Cities International. Viitattu 8.2.2019. (englanniksi)
  3. Pekka Linnainen: Siihen aikaan kun kotkalaiset Tallinnaan, uuteen ystävyyskaupunkiin laulujuhlille kutsuttiin Estofennia. 6.7.2021. Viitattu 23.7.2021.
  4. Vetoniemi, Laura (toim.): Toimiva ystävyyskuntayhteistyö on VIP-lippu Kiinan alueellisille markkinoille (PDF) Kuntien ja maakuntien Kiina-yhteistyö. 2015. Kuntaliitto. Viitattu 8.2.2019.
  5. Hirvonen, Tuomas: Ystävyyskaupungit ovat aikansa ilmiöitä Yle Uutiset. 6.6.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ystävyyskaupunki.