Dublin

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Irlannin pääkaupunkia. Sanan muista merkityksistä katso Dublin (täsmennyssivu).
Dublin
Baile Átha Cliath
Dublin lead image.jpg
Vaakuna
Vaakuna

Dublin

Koordinaatit: 53°20′N, 6°15′W

Valtio Irlanti
Provinssi Leinster
Kreivikunta Dublinin kreivikunta
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Naoise Ó Muirí
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 114,99 km²
Väkiluku (2011) 527 612[1]
 – Metropolialue 1 110 627[2]

Dublin (iiriksi Baile Átha Cliath, ’aidatun kahlaamon kaupunki’) on Irlannin pääkaupunki. Siellä on noin puoli miljoonaa asukasta, mutta Suur-Dublinin alueella asuu runsaat miljoona asukasta, joka on melkein neljäsosa Irlannin asukasluvusta. Kaupungin halki virtaa Liffeyjoki. Kaupunki sijaitsee Dublinin kreivikunnassa, Leinsterin provinssissa.

Myös nimellä Dublin on alkuperä iirin kielessä: Dubh-Linn tarkoittaa Mustaa allasta tai Mustaa lampea viitaten Liffeyn ja Poddle-joen yhtymäkohtaan. Alkujaan nimi Dubh-Linn tai Duibhlinn (muinaisskandinaavin Dyflinni) viittasikin viikinkien satamakaupunkiin, Baile Átha Cliath oli sisämaan puoleinen kelttiasutus. Aikaa myöten nämä kaksi sulautuivat yhteen.

Maantiede, kaupunkikuva ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dublin on levittäytynyt Dublininlahden ympärille ja sitä rajoittaa pohjoisessa Howthin kukkulat ja etelässä Dalkeyn niemi. Dublinin keskusta on pieni ja kompakti, ja sitä ovat rajoittaneet perinteisesti pohjoiseessa Royal Canal ja etelässä Grand Canal. Keskusta-alueen jakaa kahtia Liffeyjoki.[3]

Dublinin keskusta on arkkitehtuuriltaan yhtenäinen. Merkittäviä rakennuksia ovat muun muassa Pääpostitoimisto (General Post Office), Dublinin linna (Dublin Castle), Trinity College -yliopisto kampusalueineen. Uskonnollisista rakennuksista Pyhän Patrikin katedraali ja Christ Church Cathedral ovat tärkeimmät. Liffey-joen ylittää useita siltoja, joista Half Penny Bridge on kävelysilta. Dublin on myös kanaalien kaupunki (Grand Canal). Temple Bar on kaupunginosa täynnä pubeja ja yökerhoja. Kellsin kirja Trinity Collegen kirjastossa kerää pisimmät katsojajonot. Guinnessin panimon yhteydessä on museo ja oluenpanonäyttely Guinness Storehouse. Myös Jamesonin viskitehtaalla järjestetään yleisövierailuja.

Dublinissa on leuto merellinen ilmasto. Keskimääräinen lämpötila on matalimmillaan tammi-helmikuussa ja korkeimmillaan heinä-elokuussa. Keskimääräinen vuotuinen sademäärä on 760–1 000 millimetriä, ja lunta tulee alle 10 päivänä vuodessa.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjoista Dublinia.

Dublinin virallisena perustamisvuotena pidetään vuotta 988, vaikka alueella on ollut asutusta jo pitkään sitä ennen. Keltit asuivat siellä jo todennäköisesti vuoden 500 eaa. tienoilla.[3] Tanskalaiset viikingit valtasivat Dublinin jo 800-luvulla, mutta irlantilaiset taistelivat kaupungin hallinnasta useita kertoja seuraavien vuosisatojen aikana. Henrik II:n johtamat anglo-normannit karkottivat tanskalaiset vuonna 1171.[5] Dublin ja sen ympäristö, ”The Pale” olivat pitkään Irlannin ainoa englanninkielinen alue.

Dublin oli pitkään pieni muurin ympäröivä kaupunki, mutta se alkoi kasvaa 1600-luvun lopulla. Englannin toisen sisällisodan jälkeen 1649 Oliver Cromwell valtasi kaupungin, jossa oli silloin vain 9 000 asukasta. Kaupunki alkoi kasvaa, kun sinne alkoi virrata protestanttipakolaisia ympäri Eurooppaa. Seuraavan vuosisadan aikana se kasvoi voimakkaasti, ja siitä tuli Brittiläisen imperiumin toiseksi merkittävin kaupunki Lontoon jälkeen.[5]

Dublinin kukoistuskausi päättyi 1800-luvun alussa, kun Irlannista tehtiin virallisesti osa Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Kaupunki ajautui pian tämän jälkeen taloudelliseen ahdinkoon ja yhteiskunnalliseen rauhattomuuteen. Irlannin suuren nälänhädän aikana 1845–1851 kaupunkiin muutti kymmeniätuhansia nälissään ollutta ihmistä, jotka paisuttivat yhteiskunnan työläisluokkaa.[3]

Yhteiskunnallisten epäkohtien takia Dublinissa käynnisty 1916 pääsiäiskapina, jossa kansallismieliset irlantilaiset pyrkivät irrottautumaan Englannista. Erityisesti kaupungin keskusta kärsi huomattavasti kapinasta. Pian sen jälkeen syttyneessä vapaussodassa Dublin säilyi suurimpien taistelujen ulkopuolella, mutta sisällissota raunioitti kaupunkia enemmän.[3]

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luas-raitiovaunu.

Dublinissa on kaksi satamaa, jotka palvelevat liikennettä Britanniaan. Ranskasta tulevat lautat saapuvat Rosslaren satamaan. Dublinissa on myös Irlannin suurin lentoasema ja maan rautatieliikenteen keskus.[6]

Dublin on surullisen kuuluisa erityisesti keskikaupungin vaarallisesta ja ruuhkaisesta liikenteestä. Ruuhkia onkin viime aikoina yritetty hillitä joukkoliikenneratkaisuin, kuten DART-lähiliikennejunin ja Luas-pikaraitiovaunuin. Kekustassa suositellaan liikuttavaksi jalkaisin. Vuodesta 2009 alkaen on tarjolla myös kaupunkipolkupyöriä.[7]

Irlannin hallitus on käynnistänyt kansallisen liikennesuunnitelman, jonka arvellaan maksavan hallitukselle 34,4 miljardia euroa vuosina 2006-2015. Suurin osa tästä tulee menemään Dublinin satamatunneliin, seitsemään Luas-projektiin, kahteen metrolinjaan, DART-laajennukseen ja St Stephen's Green -alueella palvelut integroivaan maanalaiseen asemaan.[8]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 itse Dublinissa oli noin 528 000 asukasta[1] ja sen suurkaupunkialueella yli 1 110 000 asukasta.[2]

1900-luvun loppupuolella Dublinin väestö kasvoi noin prosentin verran vuodessa. Aikaisemmin muuttoliikenne suuntautui maalta kaupunkiin. 1900-luvun viimeisen neljänneksen aikana muuttoliike kääntyi kohti lähiöitä ja ympäryskuntia.[9]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Trinity College.

Dublin on Irlannin koulutuksen pääasiallinen keskus, jossa on kolme yliopistoa ja useampi korkeamman koulutuksen instituutti. Dublinin yliopisto on vanhin yliopisto Irlannissa, periytyen 1500-luvulta. Sen ainoa college, Trinity College, on perustettu 1592 Elisabet I:n antamalla kuninkaallisella perustamiskirjalla.

Irlannin suurin yliopisto on Irlannin kansallinen yliopisto (NUI). Osa sitä, University College Dublin (UCD), toimii Dun Laoghaire-Rathdownin alueella, joka on välittömästi Dublinin rajan ulkopuolella. Dublin City University (DCU) on uusin Dublinin yliopistoista, jonka on erikoistunut teollisuutta lähellä oleviin kaupallisiin ja teknistieteellisiin kursseihin. Royal College of Surgeons in Ireland (RCSI) on itsenäinen lääketieteen koulu, joka sijaitsee kaupungin keskustassa. Maynoothin Irlannin kansallinen yliopisto on toinen yliopisto, josta vastaa NUI, ja se sijaitsee noin 25 km Dublinista.

Dublin Institute of Technology (DIT) on moderni tekninen college ja maan suurin ei-yliopistollinen kolmannen asteen oppilaitos. Se on erikoistunut teknisiin aineisiin, mutta tarjoaa myös monia taiteiden ja humanististen aineiden kursseja. Se muuttaa pian uuteen kampukseen Grangegormanissa. Dublinissa on myös pienemmät Blanchardstownin ja Tallaghtin Institute of Technology -laitokset. National College of Art and Design (NCAD) ja Dun Laoghaire Institute of Art, Design and Technology (DLIADT) tukevat harjoittelua ja tutkimusta taiteessa, designissa ja mediateknologiassa.

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Temple Bar.

Monet tunnetut irlantilaiset kirjailijat ovat nimenomaan dublinilaisia, kuten James Joyce, Oscar Wilde, Samuel Beckett, George Bernard Shaw ja Roddy Doyle.[10] Joycen romaani Odysseus sijoittuu Dubliniin, ja sitä muistetaan vuosittain romaanin tapahtumia seuraavalla kaupunkikierroksella, joka tunnetaan nimellä "Bloomsday". Se järjestetään 16. kesäkuuta, eli samana päivänä johon Odysseuksen tapahtumat vuonna 1904 sijoittuvat.

Dublin on tunnettu teatterikaupunki, jota omat kirjailijat osaltaan ovat edistäneet. Abbey Theatre on toiminut yhtäjaksoisesti vuodesta 1904. Myös musiikkielämä on vilkasta, ja konserttipaikkoja on lukuisia.

Irlannin kansallispyhimyksen Pyhän Patrickin juhlapäivänä 17. maaliskuuta Dublinissa järjestetään suuri paraati ja nykyisin myös konsertteja ja muita oheistapahtumia.[11]

Monikulttuurinen Dublin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dublinissa on pitkään ollut suurehko määrä maahanmuuttajia, erityisesti Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Yhdysvalloista, Australiasta, Uudesta Seelannista ja Manner-Euroopasta. Viime aikoina Dublin on houkutellut maahanmuuttajia myös Nigeriasta, Kiinasta, Koreasta, Intiasta ja Itä-Euroopasta varsinkin taloudellisen menestyksen myötä 1990-luvulla. Vanhat ja hylätyt kadut ovat nopeasti muuttuneet etnisiksi seuduiksi, kuten Moore Streetin muutos 'pikku-Afrikaksi' ja Parnell Street Eastin muutos kaupungin de facto 'Chinatowniksi' tai 'aasialaiseksi kyläksi'. Suomalaisia työläisiä tapaa varmimmin Ballycoolinin tietotekniikkayrityksissä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Davenport, Fionn: Ireland. Footscray: Lonely Planet Publishing, 2009. Google-kirjat (viitattu 12.5.2013). (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Principal Cities (Central Statistics Office, Ireland) citypopulation.de. Viitattu 20.4.2013.
  2. a b Principal agglomerations (Central Statistics Office, Ireland) citypopluation.de. Viitattu 20.4.2013.
  3. a b c d Davenport, s. 86–87.
  4. Dublin: Climate Encyclopædia Britannica. Encyclopædia Britannica, Inc.. Viitattu 12.5.2013. (englanniksi)
  5. a b The History of Dublin Dublin Uncovered. Viitattu 12.5.2013. (englanniksi)
  6. Getting there and away Lonely Planet. Viitattu 20.4.2013.
  7. Getting around Lonely Planet. Viitattu 20.4.2013.
  8. Launch of TRANSPORT 21 in Dublin Castle Government Press Releases 2005. 2005. Viitattu 20.4.2013.
  9. Dublin Encyclopædia Britannica. Viitattu 20.4.2013.
  10. Literary Heritage Dublin & Unesco. Viitattu 20.4.2013.
  11. St Patrick's Festival Viitattu 20.4.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Dublin.