De facto

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

De facto on latinankielinen käsite, joka tarkoittaa ”käytännössä” tai ”yleisesti”, yleensä de juren (”lain mukaan”) vastakohtana. Asiat, jotka ovat de facto, yleensä kehittyvät autonomisesti, ilman erillistä standardin, lain, säännön tai sopimuksen tekoa.

De facto -standardeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun uusia tuotteita halutaan käyttöön nopeammin kuin niitä ehditään standardoida, syntyy yleensä de facto -standardi. Tällainen käytännön standardi on yleensä saavuttanut hallitsevan markkinaosuuden, ja sitä aletaan usein käyttää myös muiden valmistajien vastaaviin tuotteisiin. Tämän kaltaiset toteutustavat ovatkin levinneet ainoastaan kaupallisista syistä, eivätkä välttämättä ole teknisesti parhaita mahdollisia ratkaisuja. Tyypillisiä de facto -standardien luojia ovat yritykset.

Tunnetuimpia de facto -standardeja ovat muun muassa IBM PC, VHS ja TCP/IP.

De jure -standardit voivat poiketa de factoista, esimerkiksi Yhdysvalloissa kilometri on de jure -standardi,[1] mutta silti maili (=1609,344 m) on yhä de facto -standardi.

De facto -vallanpitäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtionpäämiehen asema on yleensä määritelty laissa, eli se on de jure. Vallanpitäjien asema voi silti olla myös de facto, etenkin jos he ovat nousseet valtaan laittomin menetelmin. Esimerkiksi Chilessä Augusto Pinochet nousi valtaan sotilasvallankaappauksen avulla, ja oli siten valtionpäämies de facto. Myöhemmin Pinochet virallisti asemansa. Deng Xiaoping toimi Kiinan kansantasavallan de facto -valtionpäämiehenä parikymmentä vuotta, vaikka ei ollut koskaan muodollisesti maan päämies.

Baltian maiden tunnustaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Baltian maat itsenäistyivät Neuvostoliiton romahdettua 1990-luvun alussa, useimmat maat tunnustivat niiden itsenäisyyden de jure. Suomi ei kuitenkaan tehnyt näin. Presidentti Mauno Koiviston kannanoton mukaan Suomi oli tunnustanut Baltian maat osaksi Neuvostoliittoa vain de facto, ja siksi niille ensimmäisen maailmansodan jälkeen annetut de jure -tunnustukset olivat edelleen voimassa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]