Kaunas
Sivulta puuttuu |
|
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
|
Motto: Kaunas yra Kaunas (Kaunas on Kaunas)
|
|
 |
|
| Kaupunki | |
| Hallinto | |
| – Pormestari | Andrius Kupčinskas |
| Pinta-ala | |
| – Kokonaispinta-ala | 157 km² |
| Korkeus | 47 m |
| Väkiluku (2004) | 366 652 |
| – Tiheys | 2336 as./km² |
Kaunas (puol. Kowno, saks. Kauen jidd. קאוונע kovne) on Liettuan toiseksi suurin kaupunki ja maan entinen pääkaupunki. Se sijaitsee Liettuan keskiosassa, maan kahden suurimman joen Niemenin ja Nerisin yhtymäkohdassa ja Via Baltican varrella. Kaupungissa on 353 800 asukasta (2008).
Kaunasia kutsutaan usein "opiskelijoiden kaupungiksi", sillä yli 25 000 henkeä opiskelee kaupungin yliopistossa. Kaunas on väestölliseltä koostumukseltaan erittäin liettulainen verrattuna maan pääkaupunkiin Vilnaan, jossa on myös puolalaista ja valkovenäläistä vaikutusta. Toisaalta Liettuassa korostetaan historiallisesta syystä sitä, että nimenomaan Vilna on Liettuan pääkaupunki siksi, että se oli itsenäisyyden alkuvuosina Puolan miehittämä ja Kaunasin korostettiin aina olevan väliaikainen pääkaupunki. Se, että Vilna oli Puolan miehittämä, johti Liettuan ja Puolan tasavaltojen jännittyneisiin suhteisiin, koska Vilnan takaisin saaminen oli suuri periaatteellinen poliittinen kysymys Liettuassa. Tämän vuoksi mm. reunavaltiopolitiikkaa haittasi Puolan ja Liettuan vastakkainasettelu 1930-luvulla.
Se, että Vilna on Liettuan pääkaupunki, mutta että Kaunas on hyvin liettualainen kaupunki ilmaistaan sanonnalla:Vilna on Liettuan pääkaupunki, kun taas Kaunas on liettualaisten pääkaupunki. Kummankin kaupungin liettualaisittain suurehko koko luo kaupunkien välille kilpailuasetelman.
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Historia
Legendan mukaan Kaunas on perustettu jo 1030, mutta ensimmäinen maininta kaupungista on vasta vuodelta 1361. 1441 Kaunas liittyi Hansaliittoon, ja jo 1500-luvulla kaupunki oli yksi Liettuan suuriruhtinaskunnan tärkeimmistä; vuodesta 1569 suuriruhtinaskunta oli osa Puola-Liettuaa. Vuonna 1665 Venäjän armeija hyökkäsi kaupunkiin useita kertoja. Kaupunki kärsi kulkutaudeista 1657 ja 1708, ja kaiken lisäksi Ruotsi miehitti kaupunkia 1701. Lopullisen Puolan jaon jälkeen 1795 kaupunki siirtyi Venäjän hallintaan. Se kuului aluksi Vilnan kuvernementtiin, mutta oli myöhemmin vuodesta 1843 oman Kovnon kuvernementtinsa keskuskaupunki. Vuonna 1862 Venäjän ja Saksan välisen rautatieyhteyden valmistuminen teki Kaunasista tärkeän risteysaseman. Vuosisadan lopussa noin 36 % Kaunasin väestöstä oli juutalaisia.
Kun Liettua itsenäistyi vuonna 1918, Vilnan kaupunki siirtyi Puolan hallintaan, ja Kaunasista tuli maan pääkaupunki aina vuoteen 1939 asti. Kun Neuvostoliitto miehitti maan, pääkaupunki siirtyi takaisin Vilnaan. Toisen maailmansodan saksalaismiehityksen aikana kaupunki kärsi paljon ja noin 30 000 kaupungin juutalaista tapettiin. Näihin tapahtumiin voi tutustua nykyään museona toimivassa Yhdeksännessä linnakkeessa.[1]
[muokkaa] Kaunasin vanhakaupunki
[muokkaa] Strateginen sijainti jokien yhtymäkohdassa
Kaunasin vanhakaupunki sijaitsee Niemeninjoen ja Neris-joen yhtymiskohdassa. Kaupungin perustana on vanha linnoitus, jota kunnostetaan myös Euroopan unionin rakennerahastojen tuella.
[muokkaa] Kirkot
Kaunasin linnan vieressä on fransiskaaneille kuuluva Pyhän Yrjön kirkko, joka Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan aikana toimi varastona. Kirkon täydellisen entisöinnin arvoksi on arvioitu noin 10 000 000 €. Kirkossa on jumalanpalveluksia varten punaisista tiilistä tehty tilapäinen alttari ja tuoleina toimivat retkeilytuolit.
[muokkaa] Museot
 |
Tämä artikkeli tai sen osio loppuu kesken ja tarvitsee laajennusta. |
[muokkaa] Keramiikkamuseo
Kaunasin vanhassakaupungissa on useita museoita, kuten Kaunasin keramiikkamuseo, jossa vanhimmat ruukut ovat 1400-luvulta. Näyttelyssä on myös koristetiiliä sekä tiiliä, joihin on sinetöity hallitsijoiden kuvia. Osa keramiikkamuseon näyttelystä on ulkomailta saatua, esimerkiksi yhdysvaltalainen tilapäinen kokoelma.
Osa keramiikkamuseon Kaunasin vanhankaupungintalon kellarissa olevista tiloista on aikoinaan toiminut sellinä. Yksi huoneista on eristysselli, karsseri.
[muokkaa] Viestintämuseo
Kaunasin viestintämuseo, jossa on lyhyt esittely postilaitoksesta Liettuan suuriruhtinaskunnassa ja myös Liettuan tasavallassa vuoteen 1939. Viestintämuseon merkittävin osa liittyy puhelin-, radio- ja televisiotekniikkaan. Kaunaissa on ollut alaan liittyvää elektroniikkateollisuutta. Erilaiset puhelimet, radiovastaanottimet kuin myös Nokian ja Benefonin matkapuhelimet ovat edustettuina, samoin myös kaapelit paperieristeisistä kuparikaapelista ajanmukaisiin valokaapeleihin.
[muokkaa] Väestö
Asukasluvun kehitys:
| Vuosi | Asukkaita |
|---|---|
| 1723 | 28 000 |
| 1796 | 8 500 |
| 1813 | 3 000 |
| 1825 | 5 000 |
| 1840 | 8 500 |
| 1860 | 23 300 |
| 1897 | 71 000 |
| 1923 | 92 000 |
| 1940 | 154 000 |
| 1959 | 214 000 |
| 1966 | 275 000 |
| 1989 | 418 087 |
| 2001 | 378 943 |
| 2004 | 366 652 |
| 2005 | 361 274 |
Kaupungin nykyinen väestöjakauma kansallisuuden mukaan:
- Liettualaiset 92,9%
- Venäläiset 4,4%
- Ukrainalaiset 0,5%
- Puolalaiset 0,4%
- Muita 1,8%
[muokkaa] Liikenne
Kaunasissa on 16 johdinauto- ja 34 bussilinjaa. Kaupunki on yksi Baltian suurimmista jokisatamista, ja kaupungin sijainti Liettuan keskiosassa tekee siitä tärkeän logistisen keskuksen. Vuonna 1953 uudelleen rakennettu Kaunasin rautatieasema tarjoaa junayhteyden Vilnaan, samoin kuin esimerkiksi Kaliningradiin, Minskiin ja Varsovaan. [2][3][4]
[muokkaa] Urheilu
Kaunas on liettualaisen koripallon pääkaupunki. Kaupungin kahdesta pääsarjatasolla pelaavasta seurasta tunnetumpi on BC Žalgiris, lähes jokavuotinen Liettuan ja Baltian koripalloliigan voittaja. Kaupungissa toimii Liettuan pääsarjassa pelaava jalkapallojoukkue FBK Kaunas.
[muokkaa] Lähteet
- ↑ Aamulehti sivu B21, 15.9.2010
- ↑ Kaunas: Dates and Facts. Electronic Directory 2007. Kaunas County Public Library. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Kaunas in your pocket (pdf) (Ote Kaunaksen aseman juna-aikatauluista sivulla 44) May 2011- April 2012. In Your Pocket Ltd. Viitattu 8.8.2011. (englanniksi)
- ↑ Routes Map (of Lithuanian Railways) (Liettuan rautateiden reittikartta) Lietuvos Geležinkeliai. Viitattu 7.8.2011. (englanniksi)
[muokkaa] Aiheesta muualla
- (englanniksi) Kaupungin kotisivu
- (englanniksi) Vytautas Suuren yliopisto
- (englanniksi) Historiallisia kuvia kaupungista
- Kaunas taskussasi (inyourpocket.com matkaopas, myös pdf-muodossa) (englanniksi)
Vilna | Kaunas | Klaipėda | Šiauliai | Panevėžys | Alytus | Marijampolė | Mažeikiai | Jonava | Utena | Kėdainiai | Telšiai | Visaginas | Tauragė | Ukmergė | Kretinga | Šilutė | Radviliškis | Palanga | Druskininkai | Gargždai | Rokiškis | Biržai | Elektrėnai | Kuršėnai | Garliava | Jurbarkas | Vilkaviškis | Raseiniai | Anykščiai | Lentvaris | Naujoji Akmenė | Grigiškės | Prienai | Joniškis | Kelmė | Varėna | Kaišiadorys | Pasvalys | Kupiškis | Zarasai | Skuodas | Kazlų Rūda | Širvintos | Molėtai | Šalčininkai | Šakiai | Švenčionėliai | Ignalina | Pabradė | Kybartai | Šilalė | Nemenčinė | Pakruojis | Švenčionys | Trakai | Vievis | Kalvarija | Lazdijai | Rietavas | Žiežmariai | Eišiškės | Ariogala | Neringa | Šeduva | Birštonas | Venta | Akmenė | Tytuvėnai | Rūdiškės | Vilkija | Pagėgiai | Viekšniai | Žagarė | Ežerėlis |Skaudvilė | Gelgaudiškis | Kudirkos Naumiestis | Simnas | Salantai | Linkuva | Veisiejai | Ramygala | Priekulė | Joniškėlis | Jieznas | Daugai | Obeliai | Varniai | Virbalis | Vabalninkas | Seda | Subačius | Baltoji Vokė | Dūkštas | Pandėlys | Dusetos | Užventis | Kavarskas | Smalininkai | Troškūnai | Panemunė
Koordinaatit:
