Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuosina 1940-1990 olemassa ollutta neuvostotasavaltaa. Vuosina 1918–1919 toimineesta Liettuan neuvostotasavallasta on erillinen artikkeli: Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919).
Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika
Литовская Советская Социалистическая Республика
Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika
19401990
Flag of Lithuanian SSR.svg   Emblem of Lithuanian SSR.svg
lippu vaakuna
Lithuanian SSR map.svg
Valtiomuoto neuvostotasavalta
Osa Neuvostoliitto
Korkeimman neuvoston puheenjohtaja Itsenäistyessä Vytautas Landsbergis
Pääkaupunki Vilna (liett. Vilnius, ven. Ви́льнюс, Vilnjus)
Pinta-ala 65 200 km² (11. sijalla Neuvostoliitossa)
– yhteensä
– vettä
Väkiluku (1989)
 –väestötiheys
3 689 779 (11. sijalla Neuvostoliitossa)
56,6 / km²
Historia
 –Perustettu
 –Lakkautettu

21. heinäkuuta 1940
11. maaliskuuta 1990
Virallinen kieli liettua (de facto) ja venäjä
Yleisimmät kielet ei
Valuutta rupla (liett. rublis, ven. ру́бль, rublʹ) = kopeekka (liett. kapeika, ven. копе́йка, kopeika) (SUR)
Aikavyöhyke UTC+3
Edeltäjä(t) Liettuan lippu Liettua
Seuraaja(t) Liettuan lippu Liettua
Motto Visų šalių proletarai, vienykitės! (Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!)
Kansallislaulu Liettuan neuvostotasavallan hymni

Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Liettuan SNT (liett. Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika, Lietuvos TSR, LTSR, ven. Лито́вская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Лито́вская ССР, ЛCCР, Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Litovskaja SSR, LSSR) oli vuodesta 1940 vuoteen 1990 yksi Neuvostoliittoon kuuluneista neuvostotasavalloista. Neuvostoliiton miehitettyä Liettuan 12. kesäkuuta 1940 maalle annettiin 21. heinäkuuta 1940 nimeksi Liettuan SNT. Alun perin Liettuan SNT perustettiin jo paljon aikaisemmin joulukuussa 1918, kun Liettuan kommunistisen puolueen ensimmäinen kongressi oli pidetty 1. lokakuuta samana vuonna. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaan Liettua kuului Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja maasta tuli järjestyksessä 14. neuvostotasavalta. Saksan valtakunta miehitti Liettuan sosialistisen neuvostotasavallan operaatio Barbarossan alkuvaiheessa ja Wehrmachtin sotilashallinnon jälkeen liitti sen siviilihallintoonsa Liettuan päähallintopiirinä. Vuonna 1941 alkaneen saksalaismiehityksen jälkeen neuvostovalta palautettiin 1944.

Vuonna 1960 vietettiin Neuvosto-Liettuan 20-vuotispäivää.

Iso-Britannia, Yhdysvallat ja muut länsivallat pitivät Liettuan miehitystä laittomana. Sodan aiheuttamien menetysten lisäksi Josif Stalinin kaudella vuoteen 1953 mennessä tuhansia ihmisiä tapettiin ja kymmeniätuhansia karkoitettiin Siperiaan. Liettuan vastarintaliike oli 1944-1948 Neuvostoliiton toiseksi voimakkain heti Länsi-Ukrainan vastarintaliikkeen jälkeen. Liettuan kommunistisen puolueen johto pyrki hillitsemään Liettuan sosialistisen tasavallan teollistamista, jotta sinne ei olisi muuttanut työläisiksi ja toimihenkilöiksi väkeä muualta Neuvostoliitosta. Tämän vuoksi Liettuan tasavallan itsenäistyessä jälleen venäläisen väestön osuus Liettuan väestöstä ei ollut kuin 8%, minkä vuoksi Liettuan täydet kansalaisoikeudet voitiin myöntää koko väestölle asettamatta venäjänkieliselle väestölle samanlaisia kansalaisuusehtoja kuin Latviassa ja Virossa, joissa venäjänkielisen väestön osuus oli jälleenitsenäistymishetkellä moninkertainen.

Muihin neuvostotasavaltoihin verrattuna Liettuan talous voi kuitenkin hyvin, ja maa oli yksi Neuvostoliiton vauraimmista osista.

Liettua julistautui uudelleen itsenäiseksi 11. maaliskuuta 1990, minkä jälkeen Liettua joutuu Neuvostoliiton taloussaartoon. Liettua oli Baltianmaista ensimmäinen, joka julistautui itsenäiseksi.

Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.