Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta
| Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika Литовская Советская Социалистическая Республика Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1940 – 1990 | |||||||
|
|||||||
| Valtiomuoto | neuvostotasavalta | ||||||
| Osa | Neuvostoliitto | ||||||
| Korkeimman neuvoston puheenjohtaja | Itsenäistyessä Vytautas Landsbergis | ||||||
| Pääkaupunki | Vilna (liett. Vilnius, ven. Ви́льнюс, Vilnjus) | ||||||
| Pinta-ala | 65 200 km² (11. sijalla Neuvostoliitossa) – yhteensä – vettä – |
||||||
| Väkiluku (1989) –väestötiheys |
3 689 779 (11. sijalla Neuvostoliitossa) 56,6 / km² |
||||||
| Historia –Perustettu –Lakkautettu |
21. heinäkuuta 1940 11. maaliskuuta 1990 |
||||||
| Virallinen kieli | liettua (de facto) ja venäjä | ||||||
| Yleisimmät kielet | ei | ||||||
| Valuutta | rupla (liett. rublis, ven. ру́бль, rublʹ) = kopeekka (liett. kapeika, ven. копе́йка, kopeika) (SUR) |
||||||
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
||||||
| Edeltäjä(t) | |||||||
| Seuraaja(t) | |||||||
| Motto | Visų šalių proletarai, vienykitės! (Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!) | ||||||
| Kansallislaulu | Liettuan neuvostotasavallan hymni | ||||||
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Liettuan SNT (liett. Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika, Lietuvos TSR, LTSR, ven. Лито́вская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Лито́вская ССР, ЛCCР, Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Litovskaja SSR, LSSR) oli vuodesta 1940 vuoteen 1990 yksi Neuvostoliittoon kuuluneista neuvostotasavalloista. Neuvostoliiton miehitettyä Liettuan 12. kesäkuuta 1940 maalle annettiin 21. heinäkuuta 1940 nimeksi Liettuan SNT. Alun perin Liettuan SNT perustettiin jo paljon aikaisemmin joulukuussa 1918, kun Liettuan kommunistisen puolueen ensimmäinen kongressi oli pidetty 1. lokakuuta samana vuonna. Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaan Liettua kuului Neuvostoliiton vaikutuspiiriin ja maasta tuli järjestyksessä 14. neuvostotasavalta. Vuonna 1941 alkaneen saksalaismiehityksen jälkeen neuvostovalta palautettiin 1944.
Iso-Britannia, Yhdysvallat ja muut länsivallat pitivät Liettuan miehitystä laittomana. Sodan aiheuttamien menetysten lisäksi Josif Stalinin kaudella vuoteen 1953 mennessä tuhansia ihmisiä tapettiin ja kymmeniätuhansia karkoitettiin Siperiaan. Muihin neuvostotasavaltoihin verrattuna Liettuan talous voi kuitenkin hyvin, ja maa oli yksi Neuvostoliiton vauraimmista osista.
Liettua julistautui uudelleen itsenäiseksi 11. maaliskuuta 1990.
Liettuan SNT- Kirgiisien SNT- Tadžikistanin SNT- Armenian SNT- Latvian SNT- Turkmenistanin SNT- Viron SNT
Lyhytikäiset: Karjalais-suomalainen SNT- Transkaukasian SFNT- Abhasian SNT- Horezmin SNT- Buharan SNT-
Sivulta puuttuu