Neuvostotasavalta

Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyh. SNT) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyh. Neuvostoliittoa. Liittovaltion hajotessa 1991 neuvostotasavaltoja oli käytännössä 15, joista jokaisessa oli oma kommunistinen puolueensa lukuun ottamatta Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa (SFNT) aina vuoteen 1990.

Neuvostoliiton perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota Neuvostoliitosta. Käytännössä tämä oli mahdotonta^selvennä, mutta neuvostovallan heikennyttyä ja ennen kaikkea konservatiivisten kommunistien vallankaappauksen epäonnistuttua 1991 SNT:t pääsivät itsenäistymään Neuvostoliitosta, jonka purkanut sopimus 11 SNT:n välillä synnytti alueellisen järjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön.

Nimi

Neuvostotasavaltojen kartta

Monissa kielissä koko nimen sanajärjestys on toisin kuin suomessa, kuten englannissa Soviet socialist republic (SSR), venäjässä советская социалистическая республика (ССР), sovetskaja sotsialistitšeskaja respublika (SSR) ja virossa nõukogude sotsialistlik vabariik (NSV) eli ”neuvostojen sosialistinen tasavalta”.

sosialistinen neuvosto- tasavalta	osaksi NL:oa	asukas- luku (1989)	as.luku/ NL:n as.l. (%)	pinta- ala (km²) (1991)	p.ala/ NL:n p.ala (%)	asukas- tiheys/ km²	pää- kaupunki	itsenäinen valtio	kartta nro
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta	1922	147 386 000	51,40	17 075 200	76,62	8,6	Moskova	Venäjä	1
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta	1922	51 706 746	18,03	603 700	2,71	85,6	Kiova	Ukraina	2
Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta	1924	19 906 000	6,94	447 400	2,01	44,5	Taškent	Uzbekistan	4
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta	1936	16 711 900	5,83	2 727 300	12,24	6,1	Almaty	Kazakstan	5
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta	1922	10 151 806	3,54	207 600	0,93	48,9	Minsk	Valko-Venäjä	3
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta	1936	7 037 900	2,45	86 600	0,39	81,3	Baku	Azerbaidžan	7
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta	1936	5 400 841	1,88	69 700	0,31	77,5	Tbilisi	Georgia	6
Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta	1929	5 112 000	1,78	143 100	0,64	35,7	Dušanbe	Tadžikistan	12
Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta	1940	4 337 600	1,51	33 843	0,15	128,2	Chișinău	Moldova	9
Kirgisian sosialistinen neuvostotasavalta	1936	4 257 800	1,48	198 500	0,89	21,4	Frunze	Kirgisia	11
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta	1940, 1944 *	3 689 779	1,29	65 200	0,29	56,6	Vilna	Liettua	8
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta	1924	3 522 700	1,23	488 100	2,19	7,2	Ašgabat	Turkmenistan	14
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta	1936	3 287 700	1,15	29 800	0,13	110,3	Jerevan	Armenia	13
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta	1940, 1944 *	2 666 567	0,93	64 589	0,29	41,3	Riika	Latvia	10
Viron sosialistinen neuvostotasavalta	1940, 1944 *	1 565 662	0,55	45 226	0,20	34,6	Tallinna	Viro	15

Muut Neuvostoliiton neuvostotasavallat

sosialistinen neuvosto- tasavalta	olemassa (vuosia)	pinta- ala (km²) (1991)	pää- kaupunki	liitettiin	kartta	tietoa
Abhasian SNT	1921–1931	8 600 km²	Suhumi	Georgian sosialistinen neuvostotasavalta		Abhasian SNT liitettiin pian perustamisensa jälkeen 1921 sopimustasavaltana Georgian SNT:aan ja edelleen Transkaukasian SNT:aan, muutettiin autonomiseksi SNT:ksi 1931
Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta	1922–1936	186,100 km²	Tbilisi	Armenian sosialistinen neuvostotasavalta Georgian sosialistinen neuvostotasavalta Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta		Transkaukasian SNT muodostettiin 1922 Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian SNT:ista, jaettiin takaisin kolmeksi SNT:ksi 1936
Horezmin SNT	1923–1925	62,200 km²	Hiva	Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta		Horezmin SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken
Buharan SNT	1924–1925	182 193 km²	Buhara	Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta		Buharan SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken
Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta	1940–1956	172 400 km²	Petroskoi	Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta		Karjalais-suomalainen SNT palautettiin Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi Karjalan autonomiseksi SNT:ksi

Sosialistisen Bulgarian kommunistijohtaja Todor Živkov ehdotti 1960-luvun alussa maansa liittämistä osaksi Neuvostoliittoa sosialistisena neuvostotasavaltana, mutta ehdotus hylättiin.

Katso myös

• Baijerin neuvostotasavalta
• Puolan SNT
• Unkarin neuvostotasavalta