Neuvostotasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neuvostotasavalta, pidemmin sosialistinen neuvostotasavalta (lyhenne SNT[1]) oli muodollisesti suvereeni osa laajempaa kokonaisuutta Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa, lyh. Neuvostoliittoa. Liittovaltion hajotessa 1991 neuvostotasavaltoja oli käytännössä 15, joista jokaisessa oli oma kommunistinen puolueensa lukuun ottamatta Venäjän sosialistista federatiivista neuvostotasavaltaa (SFNT) aina vuoteen 1990.

Neuvostoliiton perustuslain mukaan neuvostotasavalloilla oli oikeus erota Neuvostoliitosta. Käytännössä tämä oli mahdotontaselvennä, mutta neuvostovallan heikennyttyä ja ennen kaikkea konservatiivisten kommunistien vallankaappauksen epäonnistuttua 1991 SNT:t pääsivät itsenäistymään Neuvostoliitosta, jonka purkanut sopimus 11 SNT:n välillä synnytti alueellisen järjestön, Itsenäisten valtioiden yhteisön.

Nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Neuvostotasavaltojen kartta

Monissa kielissä koko nimen sanajärjestys on toisin kuin suomessa, kuten englannissa Soviet socialist republic (SSR), venäjässä советская социалистическая республика (ССР), sovetskaja sotsialistitšeskaja respublika (SSR) ja virossa nõukogude sotsialistlik vabariik (NSV) eli ”neuvostojen sosialistinen tasavalta”.

sosialistinen
neuvosto-
tasavalta
osaksi
NL:oa
asukas-
luku
(1989)
as.luku/
NL:n as.l.
(%)
pinta-
ala (km²)
(1991)
p.ala/
NL:n p.ala
(%)
asukas-
tiheys/
km²
pää-
kaupunki
itsenäinen
valtio
kartta
nro
Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta 1922 147 386 000 51,40 17 075 200 76,62 8,6 Moskova Venäjän lippu Venäjä 1
Ukrainan  sosialistinen neuvostotasavalta Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta 1922 51 706 746 18,03 603 700 2,71 85,6 Kiova Ukrainan lippu Ukraina 2
Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta 1924 19 906 000 6,94 447 400 2,01 44,5 Taškent Uzbekistanin lippu Uzbekistan 4
Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta 1936 16 711 900 5,83 2 727 300 12,24 6,1 Almaty Kazakstan 5
Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta 1922 10 151 806 3,54 207 600 0,93 48,9 Minsk Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä 3
Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta 1936 7 037 900 2,45 86 600 0,39 81,3 Baku Azerbaidžanin lippu Azerbaidžan 7
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta Georgian sosialistinen neuvostotasavalta 1936 5 400 841 1,88 69 700 0,31 77,5 Tbilisi Georgia 6
Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta Tadžikistanin sosialistinen neuvostotasavalta 1929 5 112 000 1,78 143 100 0,64 35,7 Dušanbe Tadžikistanin lippu Tadžikistan 12
Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta Moldovan sosialistinen neuvostotasavalta 1940 4 337 600 1,51 33 843 0,15 128,2 Chișinău Moldovan lippu Moldova 9
Kirgisian sosialistinen neuvostotasavalta Kirgisian sosialistinen neuvostotasavalta 1936 4 257 800 1,48 198 500 0,89 21,4 Frunze Kirgisia 11
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta 1940, 1944 * 3 689 779 1,29 65 200 0,29 56,6 Vilna Liettua 8
Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta 1924 3 522 700 1,23 488 100 2,19 7,2 Ašgabat Turkmenistanin lippu Turkmenistan 14
Armenian sosialistinen neuvostotasavalta Armenian sosialistinen neuvostotasavalta 1936 3 287 700 1,15 29 800 0,13 110,3 Jerevan Armenian lippu Armenia 13
Latvian sosialistinen neuvostotasavalta Latvian sosialistinen neuvostotasavalta 1940, 1944 * 2 666 567 0,93 64 589 0,29 41,3 Riika Latvia 10
Viron sosialistinen neuvostotasavalta Viron sosialistinen neuvostotasavalta 1940, 1944 * 1 565 662 0,55 45 226 0,20 34,6 Tallinna Viron lippu Viro 15

Muut Neuvostoliiton neuvostotasavallat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

sosialistinen
neuvosto-
tasavalta
olemassa (vuosia) pinta-
ala (km²)
pää-
kaupunki
liitettiin kartta tietoa
Flag of Abkhazian SSR.svg Abhasian SNT 1921–1931 8 600 km² Suhumi Georgian sosialistinen neuvostotasavalta Georgian sosialistinen neuvostotasavalta Soviet caucasus1922.png Abhasian SNT liitettiin pian perustamisensa jälkeen 1921 sopimustasavaltana Georgian SNT:aan ja edelleen Transkaukasian SNT:aan, muutettiin autonomiseksi SNT:ksi 1931
Flag of Transcaucasian SFSR.svg Transkaukasian sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta 1922–1936 186,100 km² Tbilisi Armenian sosialistinen neuvostotasavalta Armenian sosialistinen neuvostotasavalta
Georgian sosialistinen neuvostotasavalta Georgian sosialistinen neuvostotasavalta


Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta Azerbaidžanin sosialistinen neuvostotasavalta

SovietUnionTranscaucasia.png Transkaukasian SNT muodostettiin 1922 Armenian, Azerbaidžanin ja Georgian SNT:ista, jaettiin takaisin kolmeksi SNT:ksi 1936
Flag of Khiva 1920-1923.svg Horezmin SNT 1923–1925 62,200 km² Hiva Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta


Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta

SovietCentralAsia1922.svg Horezmin SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken
Flag of the Bukharan People's Soviet Republic.svg Buharan SNT 1924–1925 182 193 km² Buhara Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta


Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta Turkmenistanin sosialistinen neuvostotasavalta

SovietCentralAsia1922.svg Buharan SNT jaettiin Turkmenistanin ja Uzbekistanin SNT:ien kesken
Flag of the Karelo-Finnish SSR.svg Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta 1940–1956 172 400 km² Petroskoi Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta SovietUnionKarelia.png Karjalais-suomalainen SNT palautettiin Venäjän SFNT:aan kuuluvaksi Karjalan autonomiseksi SNT:ksi

Sosialistisen Bulgarian kommunistijohtaja Todor Živkov ehdotti 1960-luvun alussa maansa liittämistä osaksi Neuvostoliittoa sosialistisena neuvostotasavaltana, mutta ehdotus hylättiin.
[2][3][4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Lyhenneluettelo 20.12.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 21.2.2014.
  2. Elster, Jon (1996). The roundtable talks and the breakdown of communism. University of Chicago Press, 179. ISBN 0226206289. 
  3. Held, Joseph (1994). Dictionary of East European history since 1945. Greenwood Press, 84. ISBN 0313265194. 
  4. Gökay, Bülent (2001). Eastern Europe since 1970. Longman, 19. ISBN 0582328586.