Groznyi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Groznyi, Sölƶa-Ġala
Гро́зный, Соьлжа-ГӀала
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Koordinaatit: 43°19′54″N, 45°38′41″EKoordinaatit: 43°19′54″N, 45°38′41″E

Valtio Venäjän lippu Venäjä
Tasavalta Tšetšenia Tšetšenia
Kaupunkipiiri Groznyin kaupunkipiiri
Linnoitus perustettu 1818
Kaupungiksi 1870
Väkiluku (2010)  ([1]) 271 573
Aikavyöhyke UTC+4
Tšetšeenitaistelija presidentinpalatsin lähellä Groznyissa tammikuussa 1995.

Groznyi (ven. Гро́зный, tšetšeeniksi Соьлжа-ГӀала, Sölƶa-Ġala) on Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevan, Venäjän federaatioon kuuluvan Tšetšenian tasavallan pääkaupunki.

Kaupungissa on avattu Euroopan suurimmaksi sanottu 10 000 hengen moskeija.lähde? Lisäksi suunnitteilla on muun muassa nykyaikainen 25 000-paikkainen jalkapallostadion. Vuoden 2004 väestönlaskun mukaan kaupungissa asuu 213 683 ihmistä.lähde? Groznyin kaupungissa on muutama pilvenpiirtäjä ja kaupunki on rakennettu uudelleen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki perustettiin Kaukasialaisen sodan alussa vuonna 1818 sotilaalliseksi tukikohdaksi (Groznaja krepost, julma linnoitus). Vuonna 1870 linnoituksesta tehtiin kaupunki Groznyin nimellä. Tšetšeeniksi se tunnettiin nimellä Sölƶ-Ġala (Соьлж-ГІала). Separatistien uusi nimi kaupungille, Dƶoxar-Ġala (Джохар-Гӏала), on kunnianosoitus separatistisen Itškerian tšetšeenitasavallan ensimmäiselle presidentille Džohar Dudajeville. Tšetšenian tasavallan hallitus puolestaan ehdotti vuonna 2005 kaupungin uudeksi nimeksi Ahmat-Galaa kunnianosoitukseksi Ahmat Kadyroville.lähde?

Kaupungissa oli elokuussa 1958 viikon mittainen etnisten levottomuuksien aalto. Se sai alkunsa Tšetšeno-Ingušetija ASNT:n uudelleenperustamisesta ja tšetšeenien paluusta kotiseuduilleen karkotuksesta, jonka jälkeen monet paluumuuttajat jäivät työttömiksi ja asunnottomiksi. Yhden venäläisen murhan jälkeen väkijoukko lynkkasi tšetšeenin ja valtasi hallintorakennukset ja vaati Groznyin oblastin palauttamista ja tšetšeenimuuton säätelyä.[2]

Groznyin väkiluku oli 1990-luvun alussa noin 399 600 asukasta. 1990-luvulla kaupunki kärsi pahoin kahdesta sodasta, jotka juontuivat Tšetšenian itsenäistymispyrkimyksiin Venäjästä. Vuoden 1994 taistelut raunioittivat kaupungin jo lähes täysin. Vuonna 1999 Venäjän joukot saartoivat kaupungin. 6. joulukuuta 1999 kaupunkiin pudotettiin lentolehtisiä, jotka sisälsivät dramaattisen uhkavaatimuksen: kaupungissa vielä olevien oli poistuttava lauantaihin 11. joulukuuta mennessä tai heidät tuhottaisiin. Läntisten lähteiden mukaan Groznyissa oli tuolloin 50 000 ihmistä.[3] Huolimatta länsimaiden ja ihmisoikeusjärjestöjen vetoomuksista Venäjä hyökkäsi kaupunkiin.

Jälleenrakennustyöt on sittemmin saatu käyntiin; muun muassa kaupungin lentokenttä avattiin uudelleen vuonna 2006, kun se oli ollut vuosikymmenen suljettuna. Kaupungin pääkatu nimettiin lokakuussa 2008 Vladimir Putinin mukaan Prospekt Putinaksi.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Groznyi.
  1. Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 5 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 20.5.2012. (venäjäksi)
  2. http://www.ng.ru/style/2000-08-30/8_bunt.html
  3. Tuomas Forsberg – Crister Pursiainen – Raimo Lintonen – Pekka Visuri (toim.): Suomi ja kriisit. Vaaran vuosista terrori-iskuihin. Gaudeamus, Helsinki 2003, s. 265.
  4. http://m.hs.fi/inf/infomo?site=hs&view=news_ulkomaat_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1135239988498
Tämä Venäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.