Groznyi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Groznyi, Sölƶa-Ġala
(Гро́зный, Соьлжа-ГӀала)
Grozny.png
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Tšetšenian sijainti, alla kaupungin sijainti Tšetšeniassa
Tšetšenian sijainti, alla kaupungin sijainti Tšetšeniassa

Groznyi, Sölƶa-Ġala

Koordinaatit: 43°19′54″N, 45°38′41″EKoordinaatit: 43°19′54″N, 45°38′41″E

Valtio Venäjän lippu Venäjä
Tasavalta Tšetšenia Tšetšenia
Kaupunkipiiri Groznyin kaupunkipiiri
Linnoitus perustettu 1818
Kaupungiksi 1870
Väkiluku (2010)  ([1]) 271 573
Aikavyöhyke UTC+4

Groznyi (ven. Гро́зный, tšetšeeniksi Соьлжа-ГӀала, Sölƶa-Ġala) on Pohjois-Kaukasiassa sijaitsevan, Venäjän federaatioon kuuluvan Tšetšenian tasavallan pääkaupunki. Vuoden 2010 väestönlaskun mukaan kaupungissa asui 271  573 ihmistä.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunki perustettiin Kaukasialaisen sodan alussa vuonna 1818 sotilaalliseksi tukikohdaksi (Groznaja krepost, julma linnoitus). Vuonna 1870 linnoituksesta tehtiin kaupunki Groznyin nimellä. Tšetšeeniksi se tunnettiin nimellä Sölƶ-Ġala (Соьлж-ГІала).

Kaupungissa oli elokuussa 1958 viikon mittainen etnisten levottomuuksien aalto. Se sai alkunsa Tšetšeno-Ingušetija ASNT:n uudelleenperustamisesta ja tšetšeenien paluusta kotiseuduilleen karkotuksesta, jonka jälkeen monet paluumuuttajat jäivät työttömiksi ja asunnottomiksi. Yhden venäläisen murhan jälkeen väkijoukko lynkkasi tšetšeenin ja valtasi hallintorakennukset ja vaati Groznyin oblastin palauttamista ja tšetšeenimuuton säätelyä.[2]

1990-luvulla kaupunki kärsi pahoin kahdesta sodasta, jotka juontuivat Tšetšenian itsenäistymispyrkimyksiin Venäjästä. Vuoden 1994 taistelut raunioittivat kaupungin jo lähes täysin. Vuonna 1999 Venäjän joukot saartoivat kaupungin. 6. joulukuuta 1999 he pudottivat kaupunkiin lentolehtisiä, jotka sisälsivät dramaattisen uhkavaatimuksen: kaupungissa vielä olevien oli poistuttava lauantaihin 11. joulukuuta mennessä tai heidät tuhottaisiin. Läntisten lähteiden mukaan Groznyissa oli tuolloin 50 000 ihmistä.[3] Huolimatta länsimaiden ja ihmisoikeusjärjestöjen vetoomuksista Venäjä hyökkäsi kaupunkiin.

Separatistisen Itškerian tšetšeenitasavallan (1991–2007) antama nimi kaupungille, Dƶoxar-Ġala (Джохар-Гӏала), oli kunnianosoitus separatistisen ensimmäiselle presidentille Džohar Dudajeville. Venäjän Tšetšenian tasavallan hallitus puolestaan ehdotti vuonna 2005 kaupungin uudeksi nimeksi Ahmat-Galaa Ahmat Kadyrovin mukaan.lähde?

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oheinen taulukko kuvaa Groznyin väkiluvun kehitystä.

Vuosi 1959[4] 1970[5] 1979[6] 1989[7] 2002[8] 2010[1]
Väkiluku &&&&&&&&&0242068.&&&&00242 068 &&&&&&&&&0341259.&&&&00341 259 &&&&&&&&&0375326.&&&&00375 326 &&&&&&&&&0399688.&&&&00399 688 &&&&&&&&&0210720.&&&&00210 720 &&&&&&&&&0271573.&&&&00271 573

Uuden kaupungin rakentaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Groznyin lentoasema avattiin uudelleen vuonna 2006 toisen Tšetšenian sodan yhä jatkuessa, kun kenttä oli ollut vuosikymmenen suljettuna. Kaupungin pääkatu nimettiin lokakuussa 2008 Vladimir Putinin mukaan Prospekt Putinaksi.[9][10] Groznyissa on muutama pilvenpiirtäjä ja kaupunki on 2000-luvulla rakennettu paljolti uudelleen.

Kaupungin näkyvimpiin kohteisiin lukeutuu Ahmat Kadyrovin moskeija Tšetšenian sydän (2008),[11] Tähän Venäjän kymmenen merkittävimmän nähtävyyden joukkoon valittuun rakennukseen sopii samanaikaisesti 10 000 henkeä.[12] Se on yhdessä esikuvansa, Euroopan-puoleisen Istanbulin Sinisen moskeijan kanssa Euroopan suurimpia moskeijoita,[13] joskin on pienempi kuin Rooman moskeija ja Dagestanin Mahatškalan suuri moskeija (17 000 rukoilijalle).

Mittasuhteiltaan yli kaksi kertaa isälleen omistettua moskeijaa suurempi on valtionpäämies Ramzan Kadyrovin käyttöönsä rakennuttama Tšetšenian valtionpäämiehen residenssi, käytännössä hulppea ja uusi presidentinpalatsi.[14] Lisäksi on rakennettu esimerkiksi runsaan 30 000-istuinpaikan yleisurheilustadion Ahmat Arena. Se on Venäjän pääsarjassa pelaavan jalkapalloseura FK Terek Groznyin kotikenttä.[15][16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 5 (MS Excel-taulukko). Huom. useat Venäjän tilastokeskuksen linkit, esimerkiksi vuoden 2010 väestönlaskentaan liittyvät eivät toimineet 7.-8.1.2014.) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Viitattu 20.5.2012. (venäjäksi)
  2. http://www.ng.ru/style/2000-08-30/8_bunt.html
  3. Tuomas Forsberg – Crister Pursiainen – Raimo Lintonen – Pekka Visuri (toim.): Suomi ja kriisit. Vaaran vuosista terrori-iskuihin. Gaudeamus, Helsinki 2003, s. 265.
  4. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.1.2015. (venäjäksi)
  5. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.1.2015. (venäjäksi)
  6. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.1.2015. (venäjäksi)
  7. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.1.2015. (venäjäksi)
  8. demoscope.ru: Vserossijskaja perepis naselenija 2002 g. Gorodskoi. (Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2002. Kaupunkitaajamat.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 8.1.2015. (venäjäksi)
  9. http://m.hs.fi/inf/infomo?site=hs&view=news_ulkomaat_child&feed:a=hs.fi&feed:c=news&feed:i=1135239988498
  10. Kadyrov's Chechnya rises from the ashes, but at what cost? bbc.com, viitattu 22.1.2015, (englanniksi)
  11. Kizhi on Venäjän kymmenen tärkeimmän nähtävyyden joukossa, viitattu 8.1.2014
  12. Metšet imeni Ahmata Kadyrova "Serdtse Tšetšni" 10russia.ru, viitattu 8.1.2015, (venäjäksi)
  13. Russia's Chechnya inaugurates vast new mosque 17.10.2008, reuters.com, viitattu 16.1.2015, (englanniksi)
  14. Dvoretz Ramzana Kadyrova obošelsja v $331 mln. (foto) viitattu 22.1.2015, (venäjäksi)
  15. Akhmat Arena thefootballstadiums.com, viitattu 8.1.2015 (englanniksi)
  16. Ahmat Arena fc-terek.ru, viitattu 8.1.2014, (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]