Itškerian tšetšeenitasavalta
Wikipedia
|
|||
| Virallinen kieli | tšetšeeni | ||
| Pääkaupunki | Džovhar-Gala (Groznyi) | ||
| Presidentti | – | ||
| Itsenäisyys – Julistettu – Tunnustettu |
Venäjästä – 1. marraskuuta 1991 – ei |
||
Itškerian tšetšeenitasavalta on nimitys, jota käytetään Tšetšenian kansainvälisesti tunnustamattomasta separatistihallinnosta.
Itškeria on turkkilainen nimi vuoristoiselle alueelle Keski-Tšetšeniassa. Se valittiin tasavallan nimeksi, koska Venäjä ei hyväksynyt nimen "Tšetšenian tasavalta" käyttämistä.
Vuonna 1991 Neuvostoliiton ollessa romahtamaisillaan Džohar Dudajev julisti Tšetšeenien ja inguušien ASNT:n itsenäiseksi. Venäjän presidentti Boris Jeltsin, Neuvostoliiton johtaja Mihail Gorbatšov, tai mikään itsenäinen valtio ei tunnustanut alueen itsenäisyyttä. Pääasiallinen syy alueen itsenäisyyden tunnustamattomuuteen oli se, että kansainvälisesti oli päätetty tunnustaa ainoastaan Neuvostoliiton entisten sosialististen neuvostotasavaltojen kuten Venäjän federaation itsensä tai Ukrainan itsenäisyys, mutta autonomisen sosialistinen neuvostotasavallan aseman omaavien alueiden, kuten Karjalan oli määrä jäädä Venäjän federaation itsehallintoalueiksi. Tämän johdosta osa itsenäistymishaluisista alueista, Tšetšenian ohella muun muassa Tatarstan ja Dagestan, jäivät Venäjän federaation osiksi. Ainoastaan tšetšeenit ryhtyivät kapinaan kansallisen itsenäisyyden puolesta. Mikään itsenäinen valtio ei tunnustanut Itškeriaa, pääasiallisena syynä diplomaattisuhteiden säilyttäminen Venäjän kanssa. Tosin aikaisemmin Zviad Gamsahurdian johtama Georgia oli tunnustanut Itškerian itsenäiseksi, samoin kuin Taliban-liike.
Tasavallalle säädettiin uusi perustuslaki, joka tuli voimaan 12. maaliskuuta 1992 korvaten vuoden 1978 neuvostoaikaisen. Perustuslakiin tehtiin marraskuussa 1996 lisäys ensimmäisen Tšetšenian sodan jälkeen ja toinen helmikuussa 1997 Aslan Mashadovin valinnan jälkeen.[1]
Vuonna 1997 Venäjän federaatio allekirjoitti Itškerian hallinnon kanssa rauhansopimuksen ensimmäisen Tšetšenian sodan päätteeksi.
Aslan Mashadov valittiin presidentiksi 1997 kansainvälisesti reiluksi tunnustetussa vaalissa. Samassa yhteydessä valittiin 63-jäseninen parlamentti.[1]
Tasavalta vajosi ensimmäisen Tšetšenian sodan jälkeen käytännössä anarkiaan ja erilaisten rosvojoukkojen ja "komentajien" hallitsemaksi. Tasavallassa ryösteltiin yleisesti mm. junakuljetuksia ja myös ulkomaiden kansalaisia pidettiin panttivankeina lunnaiden toivossa. Maassa vahvistui myös ääri-islamilainen suuntaus ja vaatimuksia sen julistamisesta islamilaiseksi valtioksi. Laittomuuksia hillittiin mm. julkisilla teloituksilla.
Alkuvuodesta 1999 Mashadov ilmoitti šarialakiin siirtymisestä, jonka sotaneuvosto vahvisti virallisesti kesällä 2002.[1] Mashadov nimitti myös islamistista suuntausta edustavan Šamil Basajevin pääministerikseen. Vuonna 1999 alkoi toinen Tšetšenian sota Basajevin johtamien islamistien hyökättyä naapuritasavalta Dagestaniin ja julistettua sinne islamilaisen valtion.
Itškerian tšetšeenitasavalta tuli käytännössä päätökseen viimeisen presidentin Dokku Umarovin julistettua lokakuun 2007 lopussa videoviestissään itsensä "Kaukasian emiiriksi" hajottaen Itškerian tšetšeenitasavallan ja päätettyä sen presidenttiyden. Hän julisti myös liikkeensä taistelun kattavan paitsi toimet Venäjän turvallisuusjoukkoja vastaan, myös pyhän sodan Yhdysvaltoja, Britanniaa ja Israelia vastaan.[2][3] Tuolloin tasavallan parlamentti, jossa on edelleen noin 10 itsenäisyyttä kannattavaa jäsentä, julisti presidentin erotetuksi virastaan ja hänen valtaoikeuksiensa siirtyvän parlamentille. Päätös oli mahdollisesti voimassa olleen perustuslain vastainen.[1]
Sisällysluettelo |
[muokkaa] Presidentit
- Džohar Dudajev, 1991–1996
- Zelimhan Jandarbijev, 1996–1997
- Aslan Mashadov, 1997–2005
- Abdul-Halim Sadullajev, 2005–2006
- Doku Umarov, 2006–2007 (julistautui emiiriksi 31.10.2007)
[muokkaa] Katso myös
- Ensimmäinen Tšetšenian sota
- Toinen Tšetšenian sota
- Iljas Ahmadov - ulkoministeri 1999–
- Ahmed Zakajev - ulkoministeri 1997– ja 2006–
- Šamil Basajev - ääri-islamilainen kapinallisjohtaja, pääministeri
[muokkaa] Lähteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Chechen Leadership In Exile Seeks To Salvage Legitimacy RFE/RL. Viitattu 24.11.2007.
- ↑ Chechen rebel urges global jihad BBC. Viitattu 23.11.2007.
- ↑ The official version of Amir Dokka’s statement of declaration of the Caucasian Emirate Kavkazcenter. Viitattu 23.11.2007.
