Venäjän rupla

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
1 RUB (2005).png

1 ruplan kolikko

Venäjän rupla (ven. ру́бль, rubl) on Venäjän rahayksikkö. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan (ven. копейка, kopeika). Ruplan ISO 4217 -valuuttakoodi on RUB. Venäjän ruplaa käyttävät myös Abhasia ja Etelä-Ossetia. Käytössä ovat 1, 5, 10 ja 50 kopeekan sekä 1, 2, 5 ja 10 ruplan kolikot. Setelit ovat arvoiltaan 10, 50, 100, 500, 1 000 ja 5 000 ruplaa. Toistaiseksi 10 ruplan metalliraha on seteliä harvinaisempi käytössä, mutta Venäjän pankki on ilmoittanut tulevaisuudessa korvaavansa setelin kolikolla kokonaan.

Rouble inofficial sign.svgRussian rouble sign.jpg

Vaihtoehdot
Venäjän ruplan
tunnukseksi

Rupla on ollut Venäjän rahayksikkönä satoja vuosia. Ruplan nimi tulee venäjän kielen paloittelemista merkitsevästä verbistä rubit (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta leikattu määrätyn painoinen palanen. Kopeekan nimi tulee keihästä merkitsevästä sanasta kopjo (копьё), joka viittaa kolikoissa olevaan kuva-aiheeseen lohikäärmeen keihästävästä Pyhästä Yrjöstä.

1 kopeyka.PNG

1 kopeekan kolikko

Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat Novgorodin tasavallasta vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät Venäjän tsaarikunnassa vuonna 1654 suoritetussa taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta. Vuoden 1710 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa.

Tsaari Pietari I:n aikana 1704 rupla määriteltiin 28 grammaksi hopeaa. Hopeakantaisena rupla ei ollut kovin vakaa, mikä Saksan ja Britannian kanssa kone-, paperi- ja elintarvikekauppaa käyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassakin huomattiin Krimin sodan aikana. Tämä vahvisti Suomen senaatin pyrkimystä omaan markkaan, joka toteutui hopeakantaisena 1860.

Banknote 1000 rubles 2004 front.jpg
Banknote 1000 rubles 2004 back.jpg

1000 ruplan seteli

Berliinin kongressin 1878 jälkeen Euroopassa kultakanta yleistyi, mutta Venäjän keisarikunnassa ruplan vakauttaminen kultakantaan 0,774235 kultagramman arvoisena tapahtui vasta valtiovarainministeri Sergei Witten kaudella 1897 hallinnollisin päätöksin.

Ensimmäisen maailmansodan aikana inflaatio riistäytyi ja ruplan arvo heikkeni nopeasti. Lokakuun vallankumouksen jälkeen syttyneen Venäjän sisällissodan aikana 1918–1920 bolševikkihallitusta vastaan taistelleet tasavaltalaisten, monarkistien, nationalistien ja anarkistien joukot laskivat liikkeelle omia rupliaan.

Sisällissodan voitettuaan bolševikit pyrkivät uuteen talouspolitiikkaan, mikä edellytti yksityisen investoimisen vuoksi vakaita rahaoloja. Neuvostoliiton perustamisen myötä valuutan nimeksi muuttui vuonna 1923 Neuvostoliiton rupla (SUR). Neuvostojohto vakautti rahaolot 1924 sitomalla ruplan kultakantaan ja vaihtamalla 50 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen ruplaan. Toinen inflaatiokausi sattui toisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1947 toteutettiin rahaolojen vakautus leikkaamalla talletuksia.

Kolmas inflaatiokausi alkoi Neuvostoliiton loppu- ja itsenäiseksi nousseen Venäjän alkuaikoina. Neuvostoliiton hajottua 1991 rahayksikön nimeksi palautui Venäjän rupla. Korkeilla koroilla taltutetun inflaation tasoituttua vaihdettiin 1 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen. Runsaan öljyn ja maakaasun viennin vuoksi rupla on kurssikäyttäytymiseltään lähempänä Yhdysvaltain dollaria kuin euroa.

[muokkaa] Aiheesta muualla


Tämänhetkiset RUB-vaihtokurssit
Currate.com-työkaluista: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
Yahoo! Financesta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
XE.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD
OANDA.com:sta: AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD


Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä