Venäjän rupla
Sivulta puuttuu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Tarkennus: Osa sisällöstä on lähteistämättä |
.png)
Venäjän rupla (ven. ру́бль, rublʹ, lyhenne spl[1]) on Venäjän rahayksikkö. Yksi rupla jakautuu sataan kopeekkaan (ven. копейка, kopeika, lyhenne kop[1]). Ruplan ISO 4217 -valuuttakoodi on RUB. Käytössä ovat 1, 5, 10 ja 50 kopeekan sekä 1, 2, 5, 10 ja 25 ruplan kolikot. Setelit ovat arvoiltaan 10, 50, 100, 500, 1 000 ja 5 000 ruplaa.[2] Toistaiseksi 10 ruplan metalliraha on seteliä harvinaisempi käytössä, mutta Venäjän pankki on ilmoittanut tulevaisuudessa korvaavansa setelin kolikolla kokonaan.[3]
Venäjän ruplaa käyttävät myös Abhasia ja Etelä-Ossetia.
Sisällysluettelo |
Historia tsaarien ajan loppuun[muokkaa]
Rupla on ollut Venäjän rahayksikkönä satoja vuosia. Ruplan nimi tulee venäjän kielen paloittelemista merkitsevästä verbistä rubit (рубить); aikoinaan rupla oli hopeaharkosta leikattu määrätyn painoinen palanen. Kopeekan nimi tulee keihästä merkitsevästä sanasta kopjo (копьё), joka viittaa kolikoissa olevaan kuva-aiheeseen lohikäärmeen keihästävästä Pyhästä Yrjöstä.
Ensimmäiset maininnat ruplasta vaihdon välineenä ovat Novgorodin tasavallasta vuosilta 1281–1299, jolloin rupla vastasi pientä osaa hopeaharkosta melkein puoleen väliin 1400-lukua. Ensimmäiset ruplan kolikot ilmestyivät Venäjän tsaarikunnassa vuonna 1654 suoritetussa taalerien luetteloinnissa, jolloin rupla koostui 64 kopeekasta. Vuoden 1710 rahauudistuksen jälkeen rupla käsitti 100 kopeekkaa.
Tsaari Pietari I:n aikana 1704 rupla määriteltiin 28 grammaksi hopeaa. Hopeakantaisena rupla ei ollut kovin vakaa, mikä Saksan ja Britannian kanssa kone-, paperi- ja elintarvikekauppaa käyneessä Suomen suuriruhtinaskunnassakin huomattiin Krimin sodan aikana. Tämä vahvisti Suomen senaatin pyrkimystä omaan markkaan, joka toteutui hopeakantaisena 1860.
Berliinin kongressin 1878 jälkeen Euroopassa kultakanta yleistyi, mutta Venäjän keisarikunnassa ruplan vakauttaminen kultakantaan 0,774235 kultagramman arvoisena tapahtui vasta valtiovarainministeri Sergei Witten kaudella 1897 hallinnollisin päätöksin.
Neuvostoliiton aika[muokkaa]
Ensimmäisen maailmansodan aikana inflaatio riistäytyi ja ruplan arvo heikkeni nopeasti. Lokakuun vallankumouksen jälkeen syttyneen Venäjän sisällissodan aikana 1918–1920 bolševikkihallitusta vastaan taistelleet tasavaltalaisten, monarkistien, nationalistien ja anarkistien joukot laskivat liikkeelle omia rupliaan.
Sisällissodan voitettuaan bolševikit pyrkivät uuteen talouspolitiikkaan, mikä edellytti yksityisen investoimisen vuoksi vakaita rahaoloja. Neuvostoliiton perustamisen myötä valuutan nimeksi muuttui vuonna 1923 Neuvostoliiton rupla (myöhempi valuuttakoodi SUR). Neuvostojohto vakautti rahaolot 1924 sitomalla ruplan kultakantaan ja vaihtamalla 50 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen ruplaan. Toinen inflaatiokausi sattui toisen maailmansodan aikaan. Vuonna 1947 toteutettiin rahaolojen vakautus leikkaamalla talletuksia.
Uuden Venäjän aika[muokkaa]
Kolmas inflaatiokausi alkoi Neuvostoliiton loppu- ja itsenäiseksi nousseen Venäjän alkuaikoina. Neuvostoliiton hajottua 1991 rahayksikön nimeksi palautui Venäjän rupla (valuuttakoodi RUR). Korkeilla koroilla taltutetun inflaation tasoituttua vaihdettiin 1 000 vanhaa ruplaa yhteen uuteen (valuuttakoodi RUB). Runsaan öljyn ja maakaasun viennin vuoksi rupla on kurssikäyttäytymiseltään lähempänä Yhdysvaltain dollaria kuin euroa.
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b KOTUS: Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ Banknotes and Coins Venäjän keskuspankki. Viitattu 27.12.2012. (englanniksi) (venäjäksi)
- ↑ В России вводится 10-рублевая монета с оптическим эффектом (Venäjällä otetaan käyttöön 10 ruplan kolikko, jossa on optinen ominaisuus) 22. syyskuuta 2009. Алтапресс.ру. Viitattu 27.12.2012. (venäjäksi)
Aiheesta muualla[muokkaa]
- Ruplasetelit Setelit.com
Kirjallisuus[muokkaa]
- Sutela, Pekka: Ruplan maa. Siltala, Helsinki, 2012.
| Tämänhetkiset RUB-vaihtokurssit | |
|---|---|
| Currate.com-työkaluista: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |
| Yahoo! Financesta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |
| XE.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |
| OANDA.com:sta: | AUD CAD CHF EUR GBP HKD JPY USD |
Albanian lek | Bosnian ja Hertsegovinan vaihdettava markka | Bulgarian leva | Englannin punta | Euro | Färsaarten kruunu | Gibraltarin punta | Guernseyn punta | Islannin kruunu | Jerseyn punta | Kroatian kuna | Latvian lati | Liettuan liti | Makedonian denaari | Mansaaren punta | Moldovan leu | Norjan kruunu | Puolan złoty | Romanian leu | Ruotsin kruunu | Serbian dinaari | Sveitsin frangi | Tanskan kruunu | Transnistrian rupla | Tšekin koruna | Uusi Turkin liira | Ukrainan hryvnia | Unkarin forintti | Valko-Venäjän rupla | Venäjän rupla
Afganistanin afgani - Kazakstanin tenge - Kirgisian som - Mongolian tugrug - Venäjän rupla - Tadžikistanin somoni - Turkmenistanin manat - Uzbekistanin som -
Kiinan yuan - Hongkongin dollari - Japanin jeni - Macaon pataca - Pohjois-Korean won - Taiwanin dollari - Etelä-Korean won -
Brunein dollari - Kambodžan riel - Indonesian rupia - Laosin kip - Malesian ringgit - Myanmarin kyat - Filippiinien peso - Singaporen dollari - Thaimaan baht - Yhdysvaltain dollari (Itä-Timor) - Vietnamin đồng -
Bangladeshin taka - Bhutanin ngultrum - Intian rupia - Maldiivien rufiyaa - Nepalin rupia - Pakistanin rupia - Sri Lankan rupia -
Armenian dram - Azerbaidžanin manat - Bahrainin dinaari - Euro (Kypros) - Georgian lari - Iranin rial - Irakin dinaari - Uusi Israelin sekeli - Jordanian dinaari - Kuwaitin dinaari - Libanonin punta - Omanin rial - Qatarin rial - Saudi-Arabian rial - Syyrian punta - Uusi Turkin liira - Arabiemiirikuntien dirhami - Jemenin rial
