Taaleri
Wikipedia
Taaleri eli ta(a)lari on nimitys monissa maissa 1500–1800-luvulla lyödyille rahoille. Nimitys juontuu böömiläisesta Sankt Joachimsthalista, jonka hopeakaivoksen hopeasta ensimmäiset taalerit tehtiin. Dollarit ja Slovenian tolarit ovat saaneet nimensä taalerista. Ruotsi-Suomen rahaa nimitetään tavallisesti taalariksi tai talariksi.
Ruotsissa taalarin juuria voidaan hakea Taalainmaalta (Dalarna), jossa sijaitsee sittemmin Unescon maailmanperintökohteeksi julistettu historiallinen kuparikaivos. Erityisesti 1600-luvulla kuparin ollessa metallina arvossaan rahoja alettiin lyödä Taalainmaan kupariin eli taalariin. Koska rahan arvo oli suhteessa siihen käytetyn metallin arvoon, kuparitaalarit olivat varsin suuria ja painavia kuparipellin kappaleita eli plootuja (plåt on pelti ruotsiksi). Karkeasti verraten yksi kuparitaalari oli vajaa yksi kilo kuparia. Tukholman vanhan kaupungin Kungliga Myntkabinettetissä [1] voi kokeilla vanhojen taalareiden painoa.
1600-luvun alkupuolella kaksi hopeamarkkaa vastasi yhtä kuparitaalaria ja kaksi kuparitaalaria yhtä hopeataalaria. Kurssit kuitenkin vaihtelivat eri rahojen välillä niihin käytettyjen metallien arvon vaihtelun mukaan. Taalarin ostovoima vaihteli talouden yleisten lainalaisuuksien mukaan. Esimerkiksi marraskuussa 1776 Turussa tynnyrillinen rukiita maksoi 60 kuparitaalaria ja tynnyrillinen ohria 42 kuparitaalaria. Samaan aikaan Tukholmassa rukiit maksoivat 44–45 ja ohrat 30 taalaria tynnyriltä. Taalarin jakoyksikkönä oli killinki, joka oli 1/48 taalaria.
1994 Ahvenanmaalla pyrittiin laskemaan 100 taalarin juhlaraha, mutta se kiellettiin, koska valtakunnan rahayksiköksi oli määrätty markka.
