Taaleri

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Saksan ja Itävallan historiallisia taalereita. Alhaalla keskellä vertailun vuoksi Yhdysvaltain neljännesdollari.

Taaleri eli ta(a)lari on nimitys monissa maissa 1500–1800-luvulla lyödyille rahoille. Nimitys juontuu böömiläisestä Sankt Joachimsthalin kaupungista, jonka hopeakaivoksen hopeasta ensimmäiset taalerit tehtiin.[1] Dollarit[1] ja Slovenian tolarit ovat saaneet nimensä taalerista. Ruotsi-Suomen rahaa nimitetään tavallisesti taalariksi tai talariksi.

Ruotsin taalari[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kahdeksan taalarin plootu (British Museumin kokoelmat).

Taalari oli Ruotsin ja Suomen yhteisen historian tärkein rahayksikkö. Saksalaisen mallin mukaisen rahan otti käyttöön vuonna 1534[2] Kustaa Vaasa. Taalarin jakoyksikkönä oli šillinki, joka oli 1/48 taalaria. Arvoltaan 1 taalari oli 4 Ruotsin markkaa, joka oli 32 äyriä.

Ruotsissa taalarin juuria voidaan hakea Taalainmaalta (Dalarna), jossa sijaitsee sittemmin Unescon maailmanperintökohteeksi julistettu historiallinen kuparikaivos.[3] Erityisesti 1600-luvulla kuparin ollessa metallina arvossaan rahoja alettiin lyödä Taalainmaan kupariin eli taalariin. Koska rahan arvo oli suhteessa siihen käytetyn metallin arvoon, kuparitaalarit olivat varsin suuria ja painavia kuparipellin kappaleita eli plootuja (ruots. plåt 'levy, pelti'). Karkeasti verraten yksi kuparitaalari oli vajaa kilogramma kuparia. Tukholman vanhan kaupungin Kungliga Myntkabinettetissä voi kokeilla vanhojen taalareiden painoa.

1600-luvun alkupuolella kaksi hopeamarkkaa vastasi yhtä kuparitaalaria ja kaksi kuparitaalaria yhtä hopeataalaria. Kurssit kuitenkin vaihtelivat eri rahojen välillä niihin käytettyjen metallien arvon vaihtelun mukaan. Taalarin ostovoima vaihteli talouden yleisten lainalaisuuksien mukaan. Esimerkiksi marraskuussa 1776 Turussa tynnyrillinen rukiita maksoi 60 kuparitaalaria ja tynnyrillinen ohria 42 kuparitaalaria. Samaan aikaan Tukholmassa rukiit maksoivat 44–45 ja ohrat 30 taalaria tynnyriltä.

Ahvenanmaan taalariaikeet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1991 Ahvenanmaan raha-automaattiyhdistys PAF pyrki laskemaan liikkeeseen taalariarvoisia kolikoita[4]. Tarkoitus oli ilmeisesti ainakin käyttää niitä paikallisrahana virallisen rahan rinnalla, kuten eräissä muissa valtioissa on luvallista. Asiasta syntyi kohua, ja liikkeellelasku kiellettiin, koska Suomen ainoa laillinen rahayksikkö oli markka. "Kolikot" sulatettiin Suomen Rahapajassa[5], mutta sovittiin kuitenkin, että PAF sai korvauksena 6 miljoonaa markkaa.[4]

Myöhemmin, vuonna 1994, on lyöty 10, 50 ja 100 taalarin arvoisiksi merkittyjä, kolikon näköisiä poletteja. Niissä on merkintä "CASINO" ja nekään eivät ole virallista rahaa, mutta niitä on myyty matkamuistoiksi[6] ja mm. käytetty pelimerkkeinä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Silver Joachimsthaler of Stephen, count of Schlik (aspx) The British Museum. Viitattu 31.12.2011. (englanniksi)
  2. Daler Svenska Akadamiens ordbok. Svenska Akademien. Viitattu 31.12.2011. (ruotsiksi)
  3. Mining Area of the Great Copper Mountain in Falun World Heritage List. UNESCO. Viitattu 31.12.2011. (englanniksi)
  4. a b Rescue boat PAF saves lives (s. 19) 2005. PAF. Viitattu 31.12.2011. (englanniksi)
  5. Talvio, Tuukka: ”Metalliraha vuoden 1917 jälkeen”, Suomen rahat, s. 111. Helsinki: Suomen Pankki, 1993. ISBN 951-686-379-5. (suomeksi)
  6. 1994 ÅLAND DALER SARJA, 10, 50 ja 100 Daleria systeemi.net. Viitattu 31.12.2011. (suomeksi) (ruotsiksi) (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsin kuninkaallisen rahakabinetin (Kungliga Myntkabinettet) sivut ja taalari

Tämä talouteen, kaupankäyntiin tai taloustieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.