Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Українська Радянська Соціалістична Республіка
Ukrajinska Radjanska Sotsialistytšna Respublika
Украинская Советская Социалистическая Республика
Ukrainskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika
1917 – 1991
Flag of Ukrainian SSR.svg   Emblem of the Ukrainian SSR.svg
lippu vaakuna
Ukrainan SNT:n sijainti Neuvostoliiton kartalla
Ukrainan sijainti Neuvostoliitossa
Valtiomuoto sosialistinen neuvostotasavalta
Osa Neuvostoliittoa
Pääkaupunki Kiova
Pinta-ala 603 700 km²
Historia
 –perustettiin
 –osa Neuvostoliittoa
 –itsenäistyminen

25. joulukuuta 1917

1922-1991
24. elokuuta 1991
Virallinen kieli ukraina ja venäjä
Yleisimmät kielet puola
Valuutta rupla (ukr. карбо́ванець, karbovanetsʹ, ven. ру́бль, rublʹ) = kopeekkaa (ukr. копійка, kopijka, ven. копе́йка, kopeika) (SUR)
Aikavyöhyke UTC+3
aiemmin osa Venäjää (keisarikunta)
Seuraaja(t) Ukraina
Motto Пролетарі всіх країн, єднайтеся!
(Kaikkien maiden proletaarit, yhdistykää!)
Kansallislaulu Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan hymni

Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT (ukr. Украї́нська Радя́нська Соціалісти́чна Респу́бліка, Украї́нська РСР, УРСР, Ukrajinska Radjanska Sotsialistytšna Respublika, Ukrajinska RSR, URSR, ven. Украи́нская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Украи́нская ССР, УССР, Ukrainskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Ukrainskaja SSR, USSR), oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista. Ukrainan neuvostovaltio perustettiin 1917 ja se kuului Neuvostoliittoon sen perustamisesta 1922 saakka, kunnes julistautui itsenäiseksi Ukrainaksi elokuussa 1991.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1917-1922[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjän bolsevikit järjestivät joulukuussa 1917 Ukrainan neuvostojen kolmannen kongressin, joka julisti Ukrainan kansan neuvostojen tasavallan (ukr. Українська Народна Республіка Рад, Ukrainska Narodna Respublika Rad) pääkaupunkina Harkova. Tarkoituksena oli ehkäistä kansallismielisten, useimmiten sosiaalidemokraattisten ukrainalaisten pyrkimyksiä itsenäistyä Venäjästä.

Tammikuussa 1918 perustetun Ukrainan kansantasavallan vastustamiseksi bolsevikit määrittelivät maaliskuussa 1919 säädetyllä perustuslailla valtionsa nimeksi Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta (ukr. Українська Соціалістична Радянська Республіка, Ukrajinska Sotsialistytšna Radjanska Respublika)[1], joka luovutti ulkosuhteensa ja ulkomaankauppansa Venäjän hoidettavaksi ja kävi vuonna sotaa sen tuella Ukrainan ja Länsi-Ukrainan kansantasavaltoja sekä Etelä-Venäjän armeijaa ja sen liittolaisia vastaan Venäjän sisällissodassa 1919-1920.

Puolan–Venäjän sodan päättäneessä Riian rauhassa 1921 Ukrainan läntisin osa luovutettiin Puolalle.

Osana Neuvostoliittoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bolsevikkien vakiinnutettua valtansa Ukraina yhdessä Venäjän, Valko-Venäjän ja Transkaukasian kanssa muodostivat Neuvostoliiton vuoden 1922 lopussa. Neuvostoliitossa pakolla toteutetun maatalouden kollektivisointin myötä aiheutui Ukrainan nälänhätä 1932-1933.

Venäjän ja Ukrainan 325-vuotisen valtiollisen yhdistymisen kunniaksi julkaistu neuvostoliittolainen postimerkki vuodelta 1979. Taustalla Neuvosto-Venäjän js Neuvosto-Ukrainan liput.

Pääkaupungiksi Harkovan sijaan tuli Kiova vuonna 1934 ja neuvostotasavallan nimi muuttui 1936 muotoon ukr. Українська Радянська Соціалістична Республіка, Ukrajinska Radjanska Sotsialistytšna Respublika.[1][2]

Neuvostoliiton ja Saksan elokuussa 1939 solmiman hyökkäämättömyyssopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan seurauksena alkoi toinen maailmansota syyskuussa 1939. Saksa ja Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan, jonka eteläinen itäosa tuli Ukrainan hallintaan.

Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon ja sen miehittämille alueille 1941 suurimmasta osasta Ukrainaa muodostettiin enemmistö miehityshallintoa edustaneen Ukrainan valtakunnankomissariaatin alueesta. Sen toiminta päättyi Neuvostoliiton puna-armeijan edettyä itärintamalla 1943-1944.

Sodan jälkeen 1945 Puola joutui muodollisestikin luovuttamaan Neuvostoliiton vuonna 1939 ja uudelleen 1944 valtaaman itäisen alueensa, jonka eteläosa siirtyi virallisestikin Ukrainalle.

Ukrainan perustuslakiin tehtiin vuonna 1945 muutoksia, joiden seurauksena se kykeni joissakin asioissa toimimaan Neuvostoliitosta erillisenä ulkopoliittisena subjektina. Tämän vuoksi Neuvostoliiton lisäksi Ukraina ja Valko-Venäjä olivat erikseen Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä sen perustamisesta lähtien, eräänlaisena vastineena Britannialle ja Ranskalle. Käytännössä erityisasemalla ei ollut minkäänlaista merkitystä eikä Ukraina Neuvostoliitossa tosiasiallisesti harjoittanut itsenäistä ulkopolitiikkaa.

Krim siirrettiin Venäjästä osaksi Ukrainaa vuonna 1954.


Ukrainan puoluejohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ukrainan kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri oli käytännössä neuvostotasavallan korkein johtaja.

Itä-Saksan johtavan puolueen SED:n puoluekokouksessa Itä-Berliinissä vuonna 1963 otetussa kuvassa vasemmalla Neuvosto-Ukrainan silloinen puoluejohtaja Nikolai Podgornyi, Itä-Saksan puoluejohtaja Walter Ulbricht ja Neuvostoliiton silloinen pääsihteeri Nikita Hruštšov, aiempi Neuvosto-Ukrainan puoluejohtaja.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Украинская Советская Социалистическая Республика СССР, союзные республики и сопредельные государства, Справочник по истории Коммунистической партии и Советского Союза 1898 - 1991 (venäjäksi)
  2. Neuvostotasavallan virallisen nimen muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu suomen kielessä.