Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta

Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta (ukrainaksi Українська Радянська Соціалістична Республіка, venäjäksi Украи́нская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика) oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton sosialistisista tasavalloista. Ukrainan SNT perustettiin 25. joulukuuta 1917, ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoon alusta 30. joulukuuta 1922 sen purkautumiseen 24. elokuuta 1991 saakka, jolloin Kazahstanin sosialistinen neuvostotasavalta, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta ja Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta julistautuivat itsenäisiksi Sosialististen neuvostotasavaltojen liitosta. Näin Neuvostoliitto jäi poliittiseksi ja taloudelliseksi tyhjiöksi oleellisimpien neuvostotasavaltojen julistauduttua siitä itsenäisiksi.

Itsenäiseksi julistautuneiden federaation ja neuvostotasavaltojen osalta kysymys Neuvostoliittoon kuulumisesta ratkaistiin yhdessä Neuvostoliittoon jääneiden neuvostotasavaltojen osalta lakkauttamalla Neuvostoliitto 25. joulukuuta 1991 ja perustamalla Neuvostoliitolta jääneille yhteisille asioille Itsenäisten valtioiden yhteisö.

Sisällysluettelo

1 Historia
2 Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäiset sihteerit

[muokkaa] Historia

[muokkaa] Venäjän sisällissodan aika 1917-1922

Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta perustui alun perin neuvostojen yleisukrainalaiselle kongressille, mikä Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan ja Saksan valtakunnan joulukuussa 1918 solmiman aselevon aikana Brest-Litovskin rauhanneuvottelujen käymiseksi pyrki ehkäisemään lähinnä kansallisten ukrainalaisten sosialidemokraattien pyrkimyksiä itsenäistämään Ukraina Venäjästä - niin Etelä-Venäjän armeijan edustamasta entente-mielisestä Venäjän väliaikaisen hallituksen jälkeistä politiikkaa noudattavasta Venäjästä kuin Neuvosto-Venäjästäkin.

Bolševikkien vallan mahdollistamiseksi joulukuussa 1917 järjestettiin Neuvostojen yleisukrainalaien kongressi, joka julisti Ukrainan neuvostotasavallan.

[muokkaa] Ukrainan kansantasavalta ja Länsi-Ukrainan kansantasavalta sekä Etelä-Venäjän armeija

Lähinnä sosialidemokraattien tammikuussa 1918 julistaman Ukrainan kansantasavallan vastustamiseksi maaliskuussa 1918 julistettiin myös Ukrainan neuvostotasavalta itsenäiseksi. Vuotta myöhemmin maaliskuussa itsenäiseksi julistautunut neuvostotasavalta antoi omalla perustuslaillaan ulkosuhteensa ja ulkomaankaupan Neuvosto-Venäjän hoidettavaksi ja kävi 1919 sotaa sen tuella Ukrainan kansantasavaltaa ja Etelä-Venäjän armeijaa sekä sen liittolaisia vastaan.

[muokkaa] Neuvostoliiton aika

Bolševikkien voitettua vallan vakiinnuttamiseksi Venäjän sosialistinen federatiivinen neuvostotasavalta, Valko-Venäjän sosialistinen neuvostotasavalta, Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta ja Transkaukasian sosialistinen neuvostotasavalta muodostivat 30. joulukuuta Neuvostoliiton ensimmäisellä perustuslailla (niin kutsuttu Leninin perustuslaki) Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton.

Nykyisen Ukrainan länsiosa joutui vuonna 1921 Puolan–Neuvostoliiton sodan jälkeen Puolalle, mutta se liitettiin Neuvostoliittoon ja Ukrainaan syyskuussa 1939 sen jälkeen, kun Saksa ja Neuvostoliitto olivat jakaneet Puolan keskenään.

Aluksi neuvostotasavallan pääkaupunkina toimi Harkova, mutta vuonna 1934 pääkaupungiksi tuli Kiova.

Vuosina 1932-1933, sen jälkeen, kun Neuvostoliitossa oli toteutettu maatalouden kollektivisointi, vallitsi Ukrainassa ankara nälänhätä.

Kun Saksa vuonna 1941 aloitti sodan Neuvostoliittoa vastaan, koko Ukraina joutui muutamaksi vuodeksi Saksan miehittämäksi.

Vuonna 1954 Krim siirtyi Venäjältä osaksi Ukrainaa. Nykyäänkin Krim kuuluu itsenäiseen Ukrainaan autonomisena tasavaltana.

[muokkaa] Ukraina YK:n jäsenenä

Vuonna 1945 toisen maailmansodan jälkeen Ukrainan SNT:n perustuslakiin tehtiin muutoksia, joiden seurauksena se kykeni joissakin asioissa toimimaan Neuvostoliitosta erillisenä ulkopoliittisena subjektina. Tämän vuoksi Neuvostoliiton lisäksi myös Ukrainan ja Valko-Venäjän sosialistiset neuvostotasavallat olivat erikseen YK:n jäseniä sen perustamisesta lähtien. Käytännössä erityisasemalla ei ollut minkäänlaista merkitystä, eikä Ukraina kyennyt Neuvostoliiton jäsenenä harjoittamaan itsenäistä ulkopolitiikkaa, mutta järjestely mahdollisti Neuvostoliitolle lisäpaikkoja (ja ääniä) YK:ssa.

[muokkaa] Ukrainan kommunistisen puolueen keskuskomitean ensimmäiset sihteerit

Ensimmäinen sihteeri toimi neuvostotasavallan tosiasiallisena johtajana. Muodollinen johtaja oli korkeimman neuvoston puhemiehistön puheenjohtaja, neuvostovaltiopäivien puhemies, mutta tällä ei ollut todellista valtaa.