Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta
Sivulta puuttuu | Українська Радянська Соціалістична Республіка Ukrajinska Radjanska Sotsialistytšna Respublika Украинская Советская Социалистическая Республика Ukrainskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1917 – 1991 | |||||||
|
|||||||
 |
|||||||
|
|
|||||||
| Valtiomuoto | sosialistinen neuvostotasavalta | ||||||
| Osa | Neuvostoliittoa | ||||||
| Pääkaupunki | Kiova | ||||||
| Pinta-ala | 603 700 km² | ||||||
| Historia –perustettiin –osa Neuvostoliittoa –itsenäistyminen |
25. joulukuuta 1917 1922-1991 24. elokuuta 1991 |
||||||
| Virallinen kieli | ukraina ja venäjä | ||||||
| Yleisimmät kielet | puola | ||||||
| Valuutta | rupla (ukr. карбо́ванець, karbovanetsʹ, ven. ру́бль, rublʹ) = kopeekkaa (ukr. копійка, kopijka, ven. копе́йка, kopeika) (SUR) |
||||||
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
||||||
| aiemmin osa | Venäjää (keisarikunta) | ||||||
| Seuraaja(t) | Ukraina | ||||||
| Motto | Пролетарі всіх країн, єднайтеся! (Kaikkien maiden proletaarit, yhdistykää!) |
||||||
| Kansallislaulu | Ukrainan sosialistisen neuvostotasavallan hymni | ||||||
Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta, lyhenteeltä Ukrainan SNT (ukr. Украї́нська Радя́нська Соціалісти́чна Респу́бліка, Украї́нська РСР, УРСР, Ukrajinska Radjanska Sotsialistytšna Respublika, Ukrajinska RSR, URSR, ven. Украи́нская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Украи́нская ССР, УССР, Ukrainskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika, Ukrainskaja SSR, USSR), oli asukasluvultaan toiseksi ja pinta-alaltaan kolmanneksi suurin Neuvostoliiton neuvostotasavalloista. Ukrainan neuvostovaltio perustettiin 1917 ja se kuului Neuvostoliittoon sen perustamisesta 1922 saakka, kunnes julistautui itsenäiseksi Ukrainaksi elokuussa 1991.
Sisällysluettelo |
Historia[muokkaa]
1917-1922[muokkaa]
Venäjän bolsevikit järjestivät joulukuussa 1917 Ukrainan neuvostojen kolmannen kongressin, joka julisti Ukrainan kansan neuvostojen tasavallan (ukr. Українська Народна Республіка Рад, Ukrainska Narodna Respublika Rad) pääkaupunkina Harkova. Tarkoituksena oli ehkäistä kansallismielisten, useimmiten sosiaalidemokraattisten ukrainalaisten pyrkimyksiä itsenäistyä Venäjästä.
Tammikuussa 1918 perustetun Ukrainan kansantasavallan vastustamiseksi bolsevikit määrittelivät maaliskuussa 1919 säädetyllä perustuslailla valtionsa nimeksi Ukrainan sosialistinen neuvostotasavalta (ukr. Українська Соціалістична Радянська Республіка, Ukrajinska Sotsialistytšna Radjanska Respublika)[1], joka luovutti ulkosuhteensa ja ulkomaankauppansa Venäjän hoidettavaksi ja kävi vuonna sotaa sen tuella Ukrainan ja Länsi-Ukrainan kansantasavaltoja sekä Etelä-Venäjän armeijaa ja sen liittolaisia vastaan Venäjän sisällissodassa 1919-1920.
Puolan–Venäjän sodan päättäneessä Riian rauhassa 1921 Ukrainan läntisin osa luovutettiin Puolalle.
Osana Neuvostoliittoa[muokkaa]
Bolsevikkien vakiinnutettua valtansa Ukraina yhdessä Venäjän, Valko-Venäjän ja Transkaukasian kanssa muodostivat Neuvostoliiton vuoden 1922 lopussa. Neuvostoliitossa pakolla toteutetun maatalouden kollektivisointin myötä aiheutui Ukrainan nälänhätä 1932-1933.
Pääkaupungiksi Harkovan sijaan tuli Kiova vuonna 1934 ja neuvostotasavallan nimi muuttui 1936 muotoon ukr. Українська Радянська Соціалістична Республіка, Ukrajinska Radjanska Sotsialistytšna Respublika.[1][2]
Neuvostoliiton ja Saksan elokuussa 1939 solmiman hyökkäämättömyyssopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan seurauksena alkoi toinen maailmansota syyskuussa 1939. Saksa ja Neuvostoliitto hyökkäsivät Puolaan, jonka eteläinen itäosa tuli Ukrainan hallintaan.
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon ja sen miehittämille alueille 1941 suurimmasta osasta Ukrainaa muodostettiin enemmistö miehityshallintoa edustaneen Ukrainan valtakunnankomissariaatin alueesta. Sen toiminta päättyi Neuvostoliiton puna-armeijan edettyä itärintamalla 1943-1944.
Sodan jälkeen 1945 Puola joutui muodollisestikin luovuttamaan Neuvostoliiton vuonna 1939 ja uudelleen 1944 valtaaman itäisen alueensa, jonka eteläosa siirtyi virallisestikin Ukrainalle.
Ukrainan perustuslakiin tehtiin vuonna 1945 muutoksia, joiden seurauksena se kykeni joissakin asioissa toimimaan Neuvostoliitosta erillisenä ulkopoliittisena subjektina. Tämän vuoksi Neuvostoliiton lisäksi Ukraina ja Valko-Venäjä olivat erikseen Yhdistyneiden Kansakuntien jäseniä sen perustamisesta lähtien, eräänlaisena vastineena Britannialle ja Ranskalle. Käytännössä erityisasemalla ei ollut minkäänlaista merkitystä eikä Ukraina Neuvostoliitossa tosiasiallisesti harjoittanut itsenäistä ulkopolitiikkaa.
Krim siirrettiin Venäjästä osaksi Ukrainaa vuonna 1954.
Ukrainan puoluejohtajat[muokkaa]
Ukrainan kommunistisen puolueen ensimmäinen sihteeri oli käytännössä neuvostotasavallan korkein johtaja.
- Juri Pjatakov 1918 (sihteeri)
- Serafima Hopner 1918 (sihteeri)
- Emmanuel Quiring 1918-1919 (sihteeri), 1923-1925 (ensimmäinen sihteeri > pääsihteeri)
- Stanisław Kosior 1919, 1920 (sihteeri), 1928-1938 (pääsihteeri)
- Rafael Farbmann 1920 (vt. sihteeri)
- Nikolai Nikolajev 1920 (sihteeri)
- Vjatšeslav Molotov 1920-1921
- Feliks Kon 1921 (vt. toimeenpaneva sihteeri)
- Dmitri Manuilski 1921-1923
- Lazar Kaganovitš 1925-1928 (pääsihteeri), 1947
- Nikita Hruštšov 1938-1947 (vt., poissa miehityksen takia 1941-1944), 1947-1949
- Leonid Melnikov 1949-1953
- Oleksi Kyrytšenko 1953-1957
- Nikolai Podgornyi 1957-1963
- Petro Šelest 1963-1972
- Volodymyr Štšerbytskyi 1972-1989
- Volodymyr Ivaško 1989-1990
- Stanislav Hurenko 1990-1991
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b Украинская Советская Социалистическая Республика СССР, союзные республики и сопредельные государства, Справочник по истории Коммунистической партии и Советского Союза 1898 - 1991 (venäjäksi)
- ↑ Neuvostotasavallan virallisen nimen muutosta ei kuitenkaan ole huomioitu suomen kielessä.
Liettuan SNT- Kirgiisien SNT- Tadžikistanin SNT- Armenian SNT- Latvian SNT- Turkmenistanin SNT- Viron SNT
Lyhytikäiset: Karjalais-suomalainen SNT- Transkaukasian SFNT- Abhasian SNT- Horezmin SNT- Buharan SNT-
