Krimin tataarit

Wikipedia
Ohjattu sivulta Krimintataarit
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Qırımtatarlar
Qırımtatar
Qırım
Qırımlı
Qırımlar
Qırımlılar
Krimin tataarit
Flag of the Crimean Tatar people.svg
Krimin tataarien lippu
Kokonaismäärä 500 000 – 2 000 000
Asuinalue Flag of Crimea.svg Krim[1] 243 400
Ukrainan lipu Ukraina[2] 248 200
Turkin lippu Turkki[3] 150 000
Uzbekistanin lippu Uzbekistan[4], 90 000[5]10 046[6]188 772
Romanian lippu Romania[7] 24 137
Venäjän lippu Venäjä[8] 4 131
Bulgarian lippu Bulgaria[9] 1 803
Kazakstan[10] 1 532
Kieli (kielet) krimintataari, venäjä,turkki
Uskonto (uskonnot) sunni-islam, ortodoksi

Krimin tataarit ovat tataarikansa, jonka kotimaa on Ukrainalle kuuluva Krimin niemimaa, mutta joita elää myös suurina määrinä ympäri Eurooppaa, Aasiaa ja Pohjois-Amerikkaa. Vanhastaan Krimin tataarit puhuvat krimintataarin kieltä.

Krimin tataarien diaspora juontaa juurensa jo vuoteen 1783, kun Krimin kaanikunta liitettiin Venäjään. Tataarit pakenivat sankoin joukoin kotimaastaan Venäjän kolonisaatiopolitiikkaa vuosina 1783–1917. Lopulta vuonna 1944 Neuvostoliitto pakkosiirsi kaikki Krimin tataarit Keski-Aasiaan. Karkotetuista noin puolet kuoli kuljetuksissa tai ensimmäisen vuoden aikana. Krimin tataarien kielessä kyseistä operaatiota kutsutaan nimellä Sürgün. Syytteet Krimin tataareita vastaan kumottiin vuonna 1967, mutta takaisinmuuttoa ei järjestetty. Myöhemmin suurin osa karkotetuista on palannut kotimaahansa.

Vuoden 2001 Ukrainan väestönlaskennassa 12,1 % (noin 250 000) Krimin asukkaista ilmoitti olevansa Krimin tataareja. Noin 150 000 Krimin tataaria elää vielä Keski-Aasiassa, pääasiassa Uzbekistanissa. Lisäksi monilla Turkin asukkailla on krimintataarisukujuuret. Merkittävä Krimin tataarien asuinalue on myös Dobrudžan alue, jonka Romanian puoleisessa osassa elää 24 000 Krimin tataaria ja Bulgarian puoleisessa osassa noin 3 000. Pienempiä krimintataarivähemmistöjä elää myös muun muassa Latviassa, Valko-Venäjällä, Venäjällä ja Puolassa.

Krimin tataarit jaetaan kolmeen heimoon. 55 % Krimin tataareista kuuluu Tat-heimoon, joka asutti Krimin vuoristoista osaa ennen vuotta 1944. 30 % kuuluu Yalıboylu-heimoon, jonka perinteinen asuinalue sijaitsee niemimaan eteläosassa ja 15 % kuuluu Noğay-heimoon, joka aikaisemmin eli Krimin aroilla. Tat- ja Yalıboylu-heimojen piirteet ovat länsimaalaisia, kun taas Noğay-heimolle on tyypillistä keskiaasialaiset piirteet.

Krimin tataarien keskusjärjestö on nimeltään Mejlis, jonka puheenjohtaja on Mustafa Jemilev.

Lähteet [muokkaa]

Viitteet [muokkaa]

Aiheesta muualla [muokkaa]

Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia tai samankaltaisia artikkeleita.