Venäjän vallankumous

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuoden 1917 vallankumousta. Muista kumouksista katso täsmennyssivu.
Venäjän vallankumous
Osa ensimmäistä maailmansotaa ja vuosien 1917–1923 vallankumouksia
Lenin puhumassa joukoille Moskovassa vuonna 1920; Stalinin ajan sensuuri poisti kuvan oikealta puolelta Trotskin 1930-luvulla.
Lenin puhumassa joukoille Moskovassa vuonna 1920; Stalinin ajan sensuuri poisti kuvan oikealta puolelta Trotskin 1930-luvulla.
Päivämäärä:

8. maaliskuuta–8. marraskuuta 1917
juliaanisen kalenterin mukaan 23. helmikuuta–26. lokakuuta

Paikka:

Venäjä

Lopputulos:

Bolševikkien voitto:

Osapuolet

Venäjän lippu Venäjän keisarikunta¹
Venäjän lippu Venäjän väliaikainen hallitus

Socialist red flag.svg Petrogradin neuvosto
Socialist red flag.svg Bolševikit
Socialist red flag.svg Muut vallankumoukselliset

Komentajat

Imperial Standard of the Emperor of Russia (1858–1917).svg Nikolai II¹
Venäjän lippu Georgi Lvov
Venäjän lippu Aleksandr Kerenski

Socialist red flag.svg Vladimir Lenin
Socialist red flag.svg Lev Trotski
Socialist red flag.svg Lev Kamenev

¹Maaliskuuhun 1917 saakka.

Venäjän vallankumous (ven. Русская революция, Russkaja revoljutsija) on yhteisnimitys kahdelle Venäjällä vuonna 1917 tapahtuneelle vallankumoukselle, helmikuun vallankumoukselle ja lokakuun vallankumoukselle, joissa Venäjän keisarikunta kaatui. Helmikuun vallankumouksessa valta siirtyi väliaikaiselle hallitukselle ja lokakuun vallankumouksessa lopulta bolševikeille, jotka perustivat Venäjän neuvostotasavallan.

Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallankumoukseen ja keisarikunnan kaatumiseen johtivat sekä pidempiaikaiset tsaarinhallinnon ongelmat ja yhteiskunnalliset kysymykset että ensimmäinen maailmansota. Vuoden 1905 vallankumouksen seurauksena perustettu kansanedustuslaitos, valtakunnanduuma, joutui ajoittain tsaarin hajottamaksi. Tsaarin konservatiivinen politiikka aiheutti laajaa tyytymättömyyttä, kuten myös hallinnon korruptoituneisuus ja tehottomuus. Samalla levottomuudet valtakunnan lukuisten kansallisten vähemmistöjen keskuudessa lisääntyivät.[1]

Lopulta Venäjän huonosti varustellun ja johdetun armeijan saksalaisille kärsimät valtavat tappiot ensimmäisessä maailmansodassa aiheuttivat hallinnolle liian suuren haasteen. Sodan myötä ”vallankumouksesta tuli välttämätön kahdella tavalla: se osoitti, että Venäjä ei enää pärjännyt sotilaallisesti Keski- ja Länsi-Euroopan valtioille, ja se lamaannutti talouden.”[1]

Helmikuun vallankumous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: helmikuun vallankumous

Helmikuun lopussa 1917 Petrogradissa (nykyinen Pietari) puhkesi mellakoita. Niihin liittyivät myös kaupungin sotilaat. Tsaarilla ei enää ollut armeijan tukea, ja hän joutui luopumaan kruunusta 2. maaliskuuta (juliaanisen kalenterin mukaan). Duuma perusti maahan väliaikaisen hallituksen.[1]

Väliaikaishallituksen aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väliaikainen hallitus yritti pitää Venäjän mukana ensimmäisessä maailmansodassa. Sen kilpailijaksi nousi tehtaista ja armeijasta koottu Petrogradin neuvosto, jolla oli pian enemmän valtaa. 1. maaliskuuta neuvosto antoi armeijalle käskyn totella vain neuvostoa. Samankaltaisia neuvostoja muodostettiin muihin suuriin kaupunkeihin ja armeijaan. Monet neuvostojen jäsenistä kannattivat Venäjän välitöntä vetäytymistä sodasta, ja radikaalien sosialistien vaikutusvalta niissä kasvoi.[1]

Väliaikainen hallitus järjestäytyi uudelleen neljä kertaa ennen lokakuuta, mutta se ei kyennyt vastaamaan tehokkaasti maata piinaaviin ongelmiin. Heinäkuussa hallituksen johtoon nousi sosialisti Aleksandr Kerenski. Hänen sosialistivallankumouksellinen puolueensa kuitenkin hajosi, kun sen vasen siipi irtautui puolueesta. Syyskuuhun mennessä bolševikit ja muut vasemmistolaiset vallankumoukselliset olivat ohittaneet menševikit ja sosialistivallankumouksellisen puolueen. Heitä kannattivat etenkin sotilaat ja kaupunkien nälkäiset työläiset. Kerenski ei kyennyt pysäyttämään maan luisumista taloudelliseen ja sotilaalliseen kaaokseen.[1]

Lokakuun vallankumous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: lokakuun vallankumous

24.–25. lokakuuta bolševikit suorittivat vallankaappauksen, joka oli lähes veretön. He ottivat haltuunsa hallinnon rakennukset ja lennätinasemat. Kerenski joutui pakenemaan maasta, ja bolševikit perustivat maahan uuden hallituksen.[1]

Sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Venäjän sisällissota

Vallankumouksen jälkeen vuonna 1918–1920 käytiin sisällissota, jossa bolševikkien muodostama puna-armeija taisteli useita venäläisiä ja ulkomaisia armeijoita vastaan. Sisällissota päättyi bolševikkien voittoon syksyllä 1920.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Russian Revolution of 1917 Encyclopædia Britannica. Viitattu 12.11.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]