Verisunnuntai (1905)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Mielenosoittajat marssivat kohti Talvipalatsia.
Tsaarin sotilaat ampuvat rauhanomaisia mielenosoittajia Talvipalatsin edustalla.

Verisunnuntai oli Pietarissa 22. tammikuuta 1905 (silloin Venäjällä käytössä olleen juliaanisen kalenterin mukaan 9. tammikuuta) tapahtunut välikohtaus, jossa keisari Nikolai II:n henkivartiokaarti ampui aseettomia mielenosoittajia.[1]

Japanin sota oli ollut tappiollinen ja kallis venäläisille ja kansa nousi vastustamaan sitä. Ympäri Venäjää lakkoiltiin ja kapitalismin juurtuminen Venäjälle synnytti ammattiyhdistysliikkeitä. Poliittinen kuohunta kaipasi uudistuksia ja demokratiaa, mutta keisari ei tahtonut luopua valta-asemastaan.[1]

Pietarin työläiset marssivat pappi Georgi Gaponin johdolla viemään anomusta Talvipalatsiin keisari Nikolai II:lle lakiasäätävän kokouksen koollekutsumiseksi. Anomuksessa esitettiin muun muassa progressiivisen tuloveron ja työsuojelulain säädännön aikaan saamista ja Venäjän–Japanin sodan lopettamista.[1]

Marssijoita oli kaiken kaikkiaan 140 000, mutta keisari ei ottanut heitä vastaan. Heitä vastassa oli sotilaita, jotka avasivat tulen siviilejä vastaan.[1] Virallisten tietojen mukaan 96 ihmistä sai surmansa ja 330 haavoittui. Lehtimiesten tekemien havaintojen mukaan ”verisunnuntain” uhrien lukumäärä lähenteli viittä tuhatta.lähde?

Paikalla tapahtumaa todistamassa oli muun muassa suomalainen muutamaa päivää vaille viisivuotias Aleksanteri Ahola-Valo. Tuleva taiteilija ja kirjailija näki leikkitovereidensa tippuvan puista ammuttuina ja onkin sanottu, että tapahtuman todistaminen muutti paljon hänen persoonallisuuttaan ja luonnettaan.lähde?

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]