Lev Kamenev

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Lev Kamenev oik. Rosenfeld
Lev Kamenev
Neuvostoliiton päämies ja poliitikko
1918
Edeltäjä -
Seuraaja Jakov Sverdlov
Tiedot
Syntynyt 18. heinäkuuta 1883
Moskova
Kuollut 25. elokuuta 1936
Moskova

Lev Borisovitš Kamenev, oik. Rosenfeld (ven. Лев Борисович Каменев; 18. heinäkuuta (J: 6 heinäkuuta) 1883 Moskova, Venäjän keisarikunta25. elokuuta 1936 Moskova, Neuvostoliitto) oli neuvostoliittolainen poliitikko. Etniseltä taustaltaan hän oli venäjänjuutalainen.

Lev Kanemev oli syntyisin juutalaisperheestä Rosenfeld, ja hänen isänsä oli rautatietyöläinen.[1] Lev Rosenfeld liittyi Venäjän sosiaali­demokraattiseen puolueeseen vuonna 1901. Hän muutti Länsi-Eurooppaan vuonna 1908. Kamenev työskenteli bolševikkien Vladimir Leninin kanssa. Oltuaan kolme vuotta karkotettuna Siperiassa hän palasi Pietariin ja kommunistipuolueen keskuskomitean huhtikuussa 1917. Kamenev erotettiin keskuskomiteasta , koska hän suhtautui myötämielisesti muihin puolueisiin. Kamenev pääsi takaisin keskuskomiteaan ja Politbyroon täysjäseneksi vuonna 1919. Troikka Grigori Zinovjev, Kamenev ja Josif Stalin oli oppositiossa Lev Trotskiin nähden Leninin kuoleman jälkeen vuonna 1924. Troikan vaikutuksesta 14. puoluekongressi hylkäsi Trotskin ajatukset ja pakotti hänet eroamaan sotakomissaarin virasta.

Trotskin heikentyessä ryhmittymä hajosi, ja Stalin hylkäsi entiset liittolaisensa Kamenevin ja Zinovjevin ja kääntyi heitä vastaan. Tämän vuoksi Kamenev liittyi oikeisto-oppositioon, ja pian hänestä ryhmän johtajia. Tavoitteena oli uusi talouspolitiikka NEP ja teollistaminen.

Stalin halusi, että Neuvostoliiton raskasta teollisuutta kehitetään nopeasti, välittämättä maatalouden kärsimistä haitoista, ja hän tyrmäsi ryhmän ajatukset ja hajotti sen vuonna 1927. Ryhmän johtajat erotettiin puolueesta. Zinovjev ja Kamenev otettiin takaisin puolueeseen muistuttamalla heitä "virheistä". Kamenevista tuli Stalinin suurten puhdistusten uhri. Kaikki "vanhat bolševikit" syrjäytettiin neuvostohallituksesta, ja osa sai oikeudenkäynneissä kuolemantuomion.

Kamenevia syytettiin osallisuudesta Sergei Kirovin murhaan, ja hänet tuomittiin kymmeneksi vuodeksi vankilaan vuonna 1935. Hän oli oikeudessa uudelleen, tällä kertaa syytettynä maan­petturuudesta yhdessä Zinovjevin kanssa. Hänet todettiin syylliseksi ja teloitettiin näytösoikeudenkäynnin päätteeksi 25. elokuuta 1936. Myöhemmin myös hänen vaimonsa ja kaksi poikaansa joutuivat teloitetuiksi. Lev Trotski oli Kamenevin lanko.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Albert S. Lindemann: Esau's Tears: Modern Anti-Semitism and The Rise of the Jews. Cambridge University Press. ISBN_0-521-79538-9.