Krimin kaanikunta
Wikipedia
| Qırım Yurtu, قريم يورتى Krimin kaanikunta |
|
|---|---|
| 1441 – 1783 | |
 |
|
|
|
|
| Valtiomuoto | Monarkia |
| Kaani | Krimin kaani |
| Pääkaupunki | Bahtšisarai |
| Uskonnot | Sunni Islam |
| Yleisimmät kielet | Tšagatai ja osmani |
| Edeltäjä(t) | Kultainen Orda |
| Valloittaja | Venäjän keisarikunta |
Krimin kaanikunta oli Krimin tataarien muodostama valtakunta Krimin niemimaalla, sen pohjoispuolisella alangolla ja Asovanmeren ympäristössä vuosina 1441–1783. Se syntyi Kultaisen ordan hajoamisen yhteydessä ja oli silloin syntyneistä kaanikunnista selvästi pitkäikäisin.
Kaanikunta perustettiin, kun osa Kultaisen ordan klaaneista lopetti paimentolaiselämän arolla ja päätti asettua aloilleen Krimin niemimaalle. He kutsuivat kaanikseen Kultaisen ordan kruununtavoittelijan Hacı I Girayn, joka tuolloin eli maanpaossa Liettuassa. Girayn suku polveutui suoraan Tšingis-kaaniista.
Kaanikunta lakkasi olemasta kun se liitettiin Venäjän keisarikuntaan Katariina Suuren aikana 1783, ja Krimistä muodostettiin Taurian kuvernementti.
