Musketti

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Englantilainen "Brown Bess"-musketti
Englantilainen "Brown Bess"-musketti
Musketteja ja pistimiä
Musketteja ja pistimiä

Musketti on suustaladattava, rihlattoman kiväärin kaltainen ase. Se laukaistaan yleensä olkapäätä vasten, lukuun ottamatta muutamia harvoja seinään tuettavia malleja. Muskettien esimuotoja kehitettiin 1300-luvulta lähtien. Varhaisin musketti, hakapyssy, laukaistiin palavan luntun avulla. 1600-luvulla tuli käyttöön piilukkomusketti.

Musketeista tuli vanhentuneita 1800-luvun puolessa välissä takaaladattavien kivääreiden yleistymisen myötä. Tyypillinen musketin kaliiperi vaihteli 0,50–0,70 tuuman välillä. Musketilla aseistautunutta sotilasta kutsutaan muskettisoturiksi eli musketööriksi.

Musketin luodit olivat kuulamaisia lyijypalloja, joihin kuului paperihylsy. Hylsyn yhteyteen kuului myös mustaruutiannos. Kuulat olivat kaliiperiä pienempiä, käärittyinä löyhästi istuvaan paperinpalaan, joka muodosti patruunan yläosan. Ladattaessa ruuti laitettiin ensin, sen jälkeen alempi paperi. Tämän jälkeen kuula ja ylempi osa patruunasta ladattiin. Viimeiseksi käytettiin aseen piipun alla säilytettyä latauspuikkoa tiivistämään lataus piippuun.

Lunttulukkomusketeissa ja piilukoissa sankki täytettiin joko ruutisarvesta lataamisen jälkeen tai paperipatruunasta sen jälkeen, kun suurin osa sisällöstä oli kaadettu piippuun. Vuonna 1807 nallin ja iskurin keksimisen jälkeen musketista saatiin huomattavasti varmempi toiminnaltaan. Nallitoimintoinen musketti toimi myös vaihtelevissa sääolosuhteissa.

Kokenut ampuja kykeni lataamaan ja ampumaan maksimivauhdilla noin neljä laukausta minuutissa, mutta tavallisen sotilaan oletettiin pystyvän kolmeen.

Musketit olivat epätarkkoja ja lataaminen oli hidasta, joten armeijamuodostelmat sijoittivat muskettimiehet usein kahteen tai kolmeen riviin. Ensimmäinen rivi kykeni ampumaan yhteislaukauksen ja pudottautumaan polvilleen lataamaan, kun takana oleva rivi ampui.

Muskettien epätarkkuuden takia musketöörien ei oletettu tähtäävän mihinkään erityiseen kohteeseen. Tarkoituksena oli ennemminkin ampua mahdollisimman monta musketinkuulaa vihollisen rivistöön. Sotilaat, joiden oletettiin kohtaavan muskettitulta, oli koulutettu liikkumaan kurinalaisesti tarkoissa muodoissa ja tottelemaan kyseenalaistamatta käskyjä.

Henkilökohtaiset työkalut