Tmutarakan

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hermonassan/Tmutarakanin arkeologista aluetta.

Tmutarakan (ven. Тмутарака́нь) on Tamanin niemimaalla Mustaanmerta ja Asovanmerta yhdistävän Kertšinsalmen rannalla sijainnut muinaisvenäläinen kaupunki, joka oli vahvimmillaan 900–1000-luvuilla. Se sijaitsi nykyisen Tamanskajan kylän lähellä.

Ennen ajanlaskun alkua paikalla oli sijainnut kreikkalainen Hermonassan siirtokunta. 700–800-luvulla paikalla oli kasaarien valtakuntaan kuulunut Tamatarhan asutus. Sen jälkeen kun Kiovan ruhtinas Svjatoslav Igorevitš oli vuonna 965 hävittänyt kasaarien valtakunnan, paikalle syntyi Tmutarakanin kaupunki, josta tuli samannimisen ruhtinaskunnan keskus, huomattava kauppapaikka ja satama. Kaupunki toimi venäläisten ruhtinaskuntien, Pohjois-Kaukasian kansojen ja Bysantin välittäjänä. Asukkaina oli venäläisiä, kreikkalaisia, armenialaisia sekä nykyisten adygejen ja osseettien esi-isiä. Ruhtinas Mstislav Vladimirovitšin aikana vuonna 1023 rakennettiin Jumalansynnyttäjän kirkko, josta tuli myöhemmin Tmutarakanin hiippakunnan keskus. Kumaanien hyökkäysten takia Tmutarakanin ruhtinaskunnan yhteydet muuhun Venäjään katkesivat, ja se menetti itsenäisyytensä.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Bolšaja Sovetskaja Entsiklopedija, tom 26, s. 16. Moskva: Sovetskaja Entsiklopedija, 1977.