Kertšinsalmi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kertšin salmi LANDSAT-satelliitin kuvaamana.

Kertšinsalmi (ven. Керченский пролив, Kertšeiski proliv, ukr. Керченська протока, Kertšenska protoka, krimintataariksi Keriç boğazı) on noin 40 km pitkä Asovanmeren ja Mustanmeren yhdistävä kapea salmi, joka jää Krimin niemimaan itäisimmän osan eli Kertšin niemimaan ja Kaukasian puolella olevan Tamanin niemimaan väliin. Salmi on kapeimmillaan pohjoisosassaan, jossa se on vain 3–5 km leveä. Mustaanmereen avautuvassa eteläpäässä leveys on noin 14 km. Kertšin kaupunki sijaitsee noin salmen keskikohdalla Kertšin niemimaan puolella.[1] Se on 5–13 metriä syvä. Salmi tunnettiin antiikin aikana Krimin Bosporuksena. [2]

Alueella syntyi vuonna 2003 kriisi, kun Venäjä ryhtyi rakentamaan patoa Tamanin niemimaalta kohti salmessa Ukrainan puolella rajaa sijaitsevaa Tuzlan saarta. Padon rakennustyöt keskeytettiin ja myöhemmin osapuolten välillä solmittu sopimus määritti salmen yhteiskäyttöön. Venäjä kuitenkin kyseenalaisti saaren kuulumisen Ukrainalle vuonna 2005 ja asiasta ei ole päästy sopimukseen.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Strait of Kerch The Columbia Electronic Encyclopedia, Sixth Edition. Columbia University Press., 2003. Answers.com 18.4 2007.
  2. Kerch Strait Internet Encyclopedia of Ukraine,Canadian Institute of Ukrainian Studies. Viitattu 18.4. 2007. (englanniksi)
  3. Russia, Ukraine fail to settle border, Kerch Strait dispute Ria Novosti, 6. kesäkuuta 2006