Tamanin niemimaa

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tamanin niemimaan kartta vuodelta 1870.
Kertšinsalmi LANDSAT-satelliitin kuvaamana. Tamanin niemimaa oikealla, Kertšin niemimaa vasemmalla.

Tamanin niemimaa (ven. Таманский полуостров, Tamanski poluostrov) on noin 30 km pitkä ja 13 km leveä idästä länteen työntyvä niemimaaa Venäjän federaation Krasnodarin aluepiirin alueella Kaukasiassa. Yhdessä sitä vastaan lännestä työntyvän, Krimiin kuuluvan Kertšin niemimaan kanssa se muodostaa Kertšinsalmen, jonka kautta Asovanmeri liittyy Mustaanmereen. Niemimaallä sijaitsee mutatulivuoria ja öljyvarantoja.

Asutus niemimaalla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tamaninniemellä sijaitsee myös pieni Tamanin satamakaupunki, joka perustettiin 1100-luvulla ja josta tuli 1200-luvulla genovalaisten linnake. Turkkilaiset valloittivat sen 1482, ja 1774 se liitettiin Venäjän keisarikuntaan.[1] Nykyisin suurin kaupunki niemimaalla on Temrjuk.

Kreikkalaiset siirtolaiset perustivat siirtokuntia "Krimin bosporuksen" saariin jo 700- ja 600-luvulla eaa. Vedenkorkeuden muutosten vuoksi näistä saarista tuli myöhemmin osa niemimaata. Minolaiset perustivat Kepoin-kaupungin, joka yhdessä Pantikapaionin (nykyisen Kertšin) kanssa hallitsi vesireittiä Mustaltamereltä Asovanmerelle ja edelleen Donjoelle.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. “Taman Peninsula” The Columbia Encyclopedia, 6th ed. New York: Columbia University Press, 2001–04. www.bartleby.com/65/. 19.4.2007.
  2. Russian Federation: Taman Peninsula German Archaeological Institute. Viitattu 19.4. 2007. (englanniksi)