Uzbekistan

O‘zbekiston Respublikasi Ўзбекистон Республикаси Uzbekistanin tasavalta
lippu vaakuna
Valtiomuoto	tasavalta
Presidentti Pääministeri	Islom Karimov Shavkat Mirzijajev
Pääkaupunki	Taškent (2 207 850 as.) 41°16′N, 69°13′E
Muita kaupunkeja	Namangan (423 161 as.), Samarkand (366 015 as.)
Pinta-ala  – josta sisävesiä	447 400 km² (sijalla 56) 4,9 %
Väkiluku (2010)  – väestötiheys  – väestönkasvu	27 606 007 (sijalla 44) 57 / km² 1,67 % (2005)
Viralliset kielet	uzbekki
Valuutta	sum (UZS)
BKT (2009)  – yhteensä  – per asukas	sijalla 78 78,34 miljardia USD (PPP) 2 800 USD
HDI (2010)	0,617 (sijalla 102)
Elinkeinorakenne	maatalous 26,7 % %, palvelut 33,5 % %, teollisuus 39,7 % % BKT:sta
Aikavyöhyke  – kesäaika	UTC+5 ei käytössä
Itsenäisyys  – Neuvostoliitosta	1. syyskuuta 1991
Lyhenne Maatunnus	UZ ajoneuvot: lentokoneet:
Kansainvälinen suuntanumero	+998
Motto	ei ole
Kansallislaulu	Uzbekistanin kansallislaulu

Uzbekistanin tasavalta (uzbekiksi O‘zbekiston Respublikasi tai Ўзбекистон Республикаси) eli Uzbekistan (uzbekiksi Oʻzbekiston tai Ўзбекистон) on Itsenäisten valtioiden yhteisöön kuuluva sisämaavaltio ja entinen neuvostotasavalta Keski-Aasiassa. Sen rajanaapurit ovat Afganistan, Kazakstan, Kirgisia, Tadžikistan ja Turkmenistan.

Historia

Muinaisina aikoina noin 2000 eaa. alkaen Anaun kulttuuriin kuuluva keidasviljelykulttuuri levisi Uzbekistaniin.

Uzbekistan sijaitsee silkkitien varrella. Valloittajat ovat kulkeneet lukuisia kertoja maan halki. Aleksanteri Suuri pysähtyi Samarkandissa 327 eaa. ja otti vaimon paikallisesta heimosta. Samanidien dynastia hallitsi aluetta, kunnes arabimuslimit valloittivat sen 800-luvulla. Mongolien Tšingis-kaani valloitti alueen 1220.

1300-luvulla Timur Lenk voitti mongolit ja perusti oman valtakuntansa. Hänen valloitusretkensä ulottuivat Lähi-itään saakka. Hän voitti osmanien keisari Bayezidin 1402 ja vei hänet vangiksi. Myöhemmin muodostui kaupunkivaltioita, joilla on läheiset suhteet Persiaan.

Venäjän keisarikunta valloitti Taškentin vuonna 1865 ja löi Kokandin kaanikunnan 1876. Venäjän sisällissodan jälkeen hajanainen vastarinta bolševikkeja vastaan jatkui vuoristoissa vielä 1930-luvulle. Venäjän vasallivaltioiden Buharan ja Hivan kaanikuntien emiirit syöstiin vallasta 1919 ja seuraavana vuonna niistä muodostettiin nimellisesti itsenäiset Buharan kansantasavalta ja Horezmin kansantasavalta. 1924 muodostettiin Uzbekistanin sosialistinen neuvostotasavalta osista Buharan ja Horezmin kansantasavaltoja sekä osasta entistä Kokandia. Neuvostoliitto teki Uzbekistanista puuvillanviljelyaluetta, ja tämän maatalouden rakennemuutoksen vaikutukset näkyvät maassa edelleen.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen entinen Uzbekistanin kommunistisen puolueen pääsihteeri Islom Karimov valittiin joulukuussa 1991 presidentiksi 88 prosentin äänisaalilla. Vaaleja ei hyväksytty yleisesti ja islamilaisia vastarintaryhmiä alkoi syntyä. Helmikuussa 1999 presidentti Karimov selviytyi autopommista, josta syytettiin Uzbekistanin islamilaista liikettä. Elokuussa 2000 aseistetut ryhmät pyrkivät maahan Kirgisiasta ja maan eteläosissa käytiin taisteluja. Maaliskuussa 2004 koettiin uusi terrorismin aalto ja pommi-iskut Buharassa ja Taškentissa, mukaan lukien maan ensimmäiset itsemurhapommi-iskut. Karimov syytti teoista kiellettyä Hizb ut-Tahrir -ryhmää (vapautuspuolue), joka ei ole myöntänyt syyllisyyttä.

30. heinäkuuta 2004 räjäytettiin Taškentissa Israelin ja Yhdysvaltain lähetystöt kahdeksan henkeä vaatineessa iskussa. Islamilaisen liikkeen johtajat Tohir Juldashev ja Juma Khodjiev ovat tuomittu kuolemaan heidän poissa ollessaan ja heitä kuulematta.

Toukokuussa 2005 maassa puhkesi levottomuuksia Andijonin kaupungissa. 12. toukokuuta 2005 alkaneissa mellakoissa opposition edustajat valtasivat hallintorakennuksen Andijonissa. Taškentin kansainvälisen radion mukaan opposition edustajat tunkeutuivat sotilasalueelle hankkien kymmenittäin käsiaseita ja hyökkäsivät työleirille ja vapauttivat vankeja, mukaan lukien islamistisen Akromiya-liikkeen jäseniä ja yrittivät ottaa haltuunsa kansallisen turvallisuuspalvelun rakennuksen sekä alueneuvoston, hakimiyatin, rakennuksen. Lainvalvontaelimien vastaiskussa aiheutuneessa ammuskelussa kuoli hallituksen lähteiden mukaan 187, useimmat sotilaita. Opposition mukaan kuolleita oli ainakin 700 sotilaiden tulitettua väkijoukkoon. Uzbekistanin hallituksen mukaan kyseessä oli ulkomaalaisten tukema islamistien vallankaappausyritys.

Tapahtuneen jälkeen Uzbekistanin suhteet länteen heikkenivät ja maa määräsi alueellaan olleet Afganistanin operaatioon ja rauhanturvaajien huoltoon osallistuneet NATO:n joukot lähtemään maasta vuoden 2005 loppuun mennessä. Euroopan unioni vastasi asevientikiellolla ja asetti 12 maan hallituksen jäsentä viisumikieltoon. EU lievitti rajoituksia vuonna 2007 mutta ilmaisi huolensa maan ihmisoikeustilanteesta. Asevientikielto purettiin kokonaan vuonna 2009.

Politiikka

Islom Karimov valittiin joulukuussa 1991 presidentiksi 88 prosentin äänisaalilla opposition Muhammad Salihia vastaan. Pääoppositiopuolue Birlik ei suostunut rekisteröitymään virallisesti puolueeksi. Entinen kommunistipuolue, Uzbekistanin kansandemokraattinen puolue säilytti saman valta-aseman, joka sillä oli ollut neuvostotasavallassa. Oppositio hiljennettiin tarpeen vaatiessa fyysistä väkivaltaa käyttäen ja Birlik kiellettiin kokonaan. Joulukuun 1992 perustuslaki vahvisti maan olevan maallinen valtio, mikä ärsytti islamisteja. Korkein neuvosto pysyi vallassa joulukuun 1994 parlamenttivaaleihin asti.

Vuonna 1993 huoli kasvavasta islamilaisesta fundamentalismista sai Uzbekistanin osallistumaan IVYn rauhanturvaamistehtävään Tadžikistanissa. Samaan aikaan hallitus sai moitteita ihmisoikeusjärjestöiltä. Maaliskuussa 1995 Karimov sai 99 prosentin kannatuksen kansanäänestyksessä, joka jatkoi hänen hallintokauttaan vuodesta 1997 vuoteen 2000. Oppositiopuolueet sallittiin jälleen 1995.

Uzbekistanissa on kaksikamarinen parlamentti. Ylähuoneen 100 paikasta aluehallinnot valitsevat 84 ja presidentti nimittää 16. Vuonna 2009 järjestetyissä alahuoneen vaaleissa liberaalidemokraattinen puolue sai 53 paikkaa, kansandemokraattinen puolue eli entinen kommunistipuolue 31, kansallinen uudistuspuolue 32 ja sosiaalidemokraattinen puolue 19 paikkaa. Lisäksi ekologisella liikkeellä on 15 paikan kiintiö. Kaikki parlamentin puolueet tukevat Karimovia.

Uusi presidentinvaali 9. tammikuuta 2000 antoi Karimoville lisää jatko-aikaa 91,9 prosentin äänisaalilla. Presidentin kauden pituutta lisättiin viidestä vuodesta seitsemään vuoteen perustuslain lisäyksellä 2002. Vuonna 2007, kun seitsemän vuotta tuli täyteen, Karimov valittiin uudelle kaudelle vaaleissa, joita vastustajat pitivät epärehellisinä.

Georgian samettivallankumouksen ja Ukrainan oranssivallankumouksen sekä Kirgisian tulppaanivallankumouksen kaltaista kehitystä on pelätty Uzbekistanissa.

Osat

Uzbekistanissa on kaksitoista aluetta (viloyat, viloyatlar), yksi autonominen tasavalta* ja yksi kaupunkialue**. Suluissa niiden pääkaupunki.

1. Taškent**, Toshkent Shahar
2. Andijonin alue, Andijon Viloyati (Andijon)
3. Buxoron alue, Buxoro Viloyati (Buxoro)
4. Fargʻonan alue, Farg‘ona Viloyati (Fargʻona)
5. Jizzaxin alue, Jizzax Viloyati (Jizzax)
6. Namanganin alue, Namangan Viloyati (Namangan)
7. Navoiyn alue, Navoiy Viloyati (Navoiy)
8. Qashqadaryon alue, Qashqadaryo Viloyati (Qarshi)
9. Samarqandin alue, Samarqand Viloyati (Samarkand)
10. Sirdayon alue, Sirdaryo Viloyati (Guliston)
11. Surxondayon alue, Surxondaryo Viloyati (Termez)
12. Taškentin alue, Toshkent Viloyati (Taškent)
13. Xorazmin alue, Xorazm Viloyati (Urganch)
14. Karakalpakia*, uzbekiksi Qoraqalpog‘iston, karakalpakiksi Qaraqalpaqstan (Nukus/Nökös)

Maantiede

Uzbekistanin kartta

Uzbekistan varjostetussa satelliittikuvassa

Uzbekistan on enimmäkseen aavikkoa, joka kattaa 80 prosenttia sen pinta-alasta. Itäosassa on vuoria, joiden korkeimmat huiput kohoavat 4500 metriin. Kyzylkumin autiomaa kattaa pääosan maan pohjoisosasta. Sen itäpuolella on Ferganan laakso, joka on Uzbekistanin hedelmällisin osa. Sen alueella sataa vain 100–300 mm vuodessa. Maahan virtaa kaksi suurta jokea Amudarja Tadžikistanista ja Syrdarja Kazakstanista. Niiden vettä käytetään kasteluun.

Araljärven eteläosat ovat Uzbekistanin puolella. Järvi on kutistunut 1960-luvulta asti jokien vesien mennessä peltojen kasteluun. Järven pinta-ala on kutistunut 60 prosenttia ja vesimäärä 80 prosenttia. Veden suolaisuus on samalla lisääntynyt 45 grammaan litrassa entisestä 10 grammasta litrassa. Tämä on luonut valtavan ympäristöongelman. Järvi on katkennut kahtia, ja Kazakstanin puolella Pohjois-Aral on pelastettu padon avulla. Uzbekistanin puoli eli Etelä-Aral jatkaa kutistumistaan.

Maassa esiintyy maanjäristyksiä, joista vakavin tuhosi Taškentia vuonna 1966.

Arojen kasvillisuus on lähinnä ruohoa, purojen varsilla kasvaa myös pensaita. Vuoristossa tavataan myös harvinaisia kasvilajeja. Katajalaji Zarafshani archa kasvaa vuorten alarinteillä, samoin monet lehtipuut. Yläosissa kasvaa enimmäkseen vain heinää jos sitäkään. Uzbekistanin monipuoliseen eläimistöön kuuluvat sudet, karhut ja lumileopardit.

Uzbekistan on toinen niistä maailman sisämaavaltioista, joiden kaikki rajanaapurit ovat myös sisämaan valtioita. Toinen on Liechtenstein.

Talous

Uzbekistan oli yksi Neuvostoliiton köyhimmistä alueista, ja neuvostovallan päättyessä se kuului vähiten teollistuneisiin neuvostovaltioihin. Nyttemmin maasta on tullut maailman toiseksi suurin puuvillan viejä, merkittävä kullan ja maakaasun tuottaja ja paikallisesti merkittävä koneiden ja kemikaalien tuottaja. Uzbekistanissa on myös merkittävää uraanikaivostoimintaa.

Merkittävimmät luonnonvarat ovat maakaasu (tuotanto vuonna 2009 oli 61,5 miljardia kuutiometriä), öljy, kivihiili, kulta, uraani, hopea ja kupari.

Itsenäistymisestä alkaen maa on siirtynyt hitaasti kohti vapaata markkinataloutta, mutta suuret yritykset ovat edelleen valtion omistuksessa. Valtio kontrolloi tiukasti ulkomaankauppaa vaatien vastaostoja, jotta pääomat eivät virtaisi ulkomaille.

Väestöjakauma

Suurin osa väestöstä on keskittynyt maan etelä- ja itäosiin. Noin 37 prosenttia väestöstä asuu kaupungeissa.

Merkittävimmät etniset ryhmät ovat uzbekit 80 prosenttia, venäläiset 5,5 prosenttia, tadžikit 5 prosenttia, kazakit 3 prosenttia, karakalpakit 2,5 prosenttia, tataarit 1,5 prosenttia ja muut 2,5 prosenttia (1996 arvio). Uskonnoista suurimmat ovat islam 90 prosenttia (enimmäkseen sunneja) ja itä-ortodoksikristityt 5 prosenttia, muita uskontoja harjoittaa 5 prosenttia. Yleisimmät kielet ovat uzbekki 74,3 prosenttia, venäjä 14,2 prosenttia ja tadžikki 4,4 prosenttia, muiden kielien puhujia on 7,1 prosenttia.

Vuonna 2007 arvioitiin, että HIVin kantajia oli noin 16 000 henkeä, kun kuusi vuotta aiemmin heitä oli alle viidesosa siitä. ARVT-lääkitystä olisi tarvinnut noin 1400 henkeä, mutta sitä sai vain kolmannes heistä, alle 500 henkeä.

Kulttuuri

Neuvostoliiton aikana valtio pyrki muokkaamaan uzbekkien kulttuuria valtion ideologian mukaiseksi. Islamin merkitystä pienennettiin, naisilta kiellettiin hunnun käyttö, pukuja, kansantaidetta ja perinneruokia mukautettiin palvelemaan kommunismia. Samalla alueellisia eroja tasoitettiin ja pienempiä kulttuureja pyrittin sulauttamaan uzbekkikulttuuriin.

Uzbekistanilaisena kansallisruokana pidetään plovia (ploff, pilahvi), joka on lampaanrasvassa paistettu riisiä, sipulia, porkkanaa ja lampaanlihaa sisältävä karkeaa risottoa muistuttava ruoka.

Perinteiseen uzbekistanilaiseen kansallispukuun kuuluu nelikulmainen, pehmustettu päähine tubetelka. Sen koristeleminen kirjailuilla on kehittynyt kansantaiteeksi.

Urheilu

Uzbekistan on osallistunut sekä kesä- että talviolympialaisiin vuodesta 1994. Se on saanut yhteensä 18 mitalia nyrkkeilystä, painista, judosta, voimistelusta ja freestyle-hiihdosta.

Uzbekistanin jalkapallomaajoukkue on osallistunut itsenäistymisensä jälkeen viidesti Aasian mestaruuskilpailuihin. Paras sijoitus on vuodelta 2011, kun joukkue sijoittui neljänneksi. FIFAn rankingissa helmikuussa 2011 se oli sijalla 77.

Kansallisurhelilulaji on nimeltään kupkari. Siinä hevosilla ratsastavat joukkueet koettavat saada vuohen ruhon vastustajan maalilinjan yli. Toinen perinnelaji on kurash, eräänlainen pystypaini. Jalkapallo on maan suosituin urheilulaji. Myös kamppailulajeilla on paljon harrastajia.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Uzbekistan Wikimedia Commonsissa

Aasian valtiot

Islamilaisen konferenssin jäsenvaltiot

Eurooppa: Turkki · Albania Lähi-itä: Syyria · Libanon · Palestiina · Irak · Kuwait · Bahrain · Qatar · Jordania · Jemen · Saudi-Arabia · Arabiemiirikunnat Aasia: Iran · Malesia · Indonesia · Tadžikistan · Bangladesh · Pakistan · Malediivit · Brunei · Afganistan · Uzbekistan · Kazakstan · Kirgisia · Azerbaidžan Afrikka: Marokko · Algeria · Tunisia · Libya · Egypti · Sudan · Komorit · Tšad · Niger · Mali · Mauritania · Senegal · Gambia · Guinea-Bissau · Guinea · Sierra Leone · Norsunluurannikko · Benin · Togo · Nigeria · Gabon · Kamerun · Uganda · Mosambik · Somalia · Djibouti Etelä-Amerikka: Guyana · Suriname Ehdokasmaat: Intia · Filippiinit Liitännäis- ja tarkkailijavaltiot: Bosnia ja Hertsegovina · Keski-Afrikan tasavalta · Thaimaa · Pohjois-Kyproksen turkkilainen tasavalta · Venäjä