Ersän kieli

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ersä
Oma nimi эрзянь (eŕźäń)
эрзянь кель (eŕźäń keĺ)
Muu nimi ersämordva, erzä
Tiedot
Alue Mordovia, Nižni Novgorod, Tšuvassia, Uljanovsk, Samara, Penza, Saratov, Tatarstan, Baškortostan, Kazakstan, Uzbekistan, Azerbaidžan, Armenia
Virallinen kieli Mordva
Puhujia 500 000
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta uralilaiset kielet
Kieliryhmä suomalais-ugrilaiset kielet
suomalais-volgalaiset kielet
volgalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 -
ISO 639-2 myv
ISO 639-3 myv

Ersä on kieli, joka kuuluu uralilaisten kielten suomalais-ugrilaisen haaran volgalaiseen haaraan. Ersän lähin sukukieli on mokša. Aikaisemmin näitä kieliä pidettiin mordvan murteina, mutta ne ovat keskenään niin erilaisia, että ne on luontevaa luokitella omiksi kielikseen.

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjaimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ersää kirjoitetaan kyrillisin kirjaimin.

Kirjain Äänne
А а [a]
Б б [b]
В в [v][w]
Г г [g]
Д д [d]
Е е [je]
Ё ё [jo]
Ж ж [ʒ]
З з [z]
И и [i]
Й й [j]
К к [k]
Л л [l]
М м [m]
Н н [n]
О о [o]
П п [p]
Р р [r]
С с [s]
Т т [t]
У у [u]
Ф ф [f]
Х х [h]
Ц ц [ts]
Ч ч [ʧ]
Ш ш [ʃ]
Щ щ [ʃʧ]
Ъ ъ kova merkki
Ы ы [ï]
Ь ь pehmeä merkki
Э э [e]
Ю ю [ju]
Я я [ja], [jä]

Vokaalit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ersän kirjakielessä on viisi vokaalia: a, e, i, o ja u. Vokaalit e ja i ääntyvät hieman takaisina liudentumattomien konsonanttien (d, n, s, t, z, ʦ, l ja r) jälkeen. Tämä takainen ääntämys saattaa esiintyä onomatopoeettisissa sanoissa silloinkin, kun edellinen konsonantti ei ole dentaali. Vokaalilla "a" saattaa olla keskivokaalinen allofoni, kun se esiintyy liudentuneen konsonantin jälkeen. esimerkiksi s'kamonzo ~ s'kämonzo.

Konsonantit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ersässä on 28 konsonanttifoneemia ja ne luokitellaan alla olevan taulukon mukaisesti.

Bil. Lab. Den. Alv. Pal. Vel.
Nasaalit m n ń
Soinnittomat klusiilit p t ť k
Soinnilliset klusiilit b d ď g
Soinnittomat frikatiivit f s ʃ ś x
Soinnilliset frikatiivit v z ʒ ź
Affrikaatat ʦ ʧ ʦ́
lateraalit l ĺ
Tremulantit r ŕ
Puolivokaalit j

Huom! Ortograafinen "v" on useimmiten puolivokaali. Se reaalistuu v:nä vain silloin, kun sitä seuraa lavea vokaali. Huom! Oikeinkirjoituksessa ei esiinny velaarista nasaalia. On kuitenkin minimipareja olemassa: panks ja pangs. Edellisessä on alveolaari ja jälkimmäisessä velaari nasaali.

Lyhenteiden selitykset:
Bil. = bilabiaalinen
Lab. = labiodentaalinen
Den. = dentaalinen
Alv. = alveolaarinen
Pal. = palataalinen
Vel. = velaarinen

Nominien taivutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nominit taipuvat sijoissa ja luvussa (yksikössä ja monikossa). Nomini voi olla joko epämääräinen tai määräinen. Epämääräinen taivutus on monikossa vain nominatiivissa. Lisäksi nomineihin voidaan liittää verbinpäätteitä (esimerkiksi mazijan, ”olen kaunis”). Substantiiveilla on myös possessiivitaivutus.

Verbien taivutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verbeillä on sekä subjekti- että objektikonjugaatio. Objektikonjugaatio on suomalais-ugrilaisissa kielissä mordvalaiskielten lisäksi ainoastaan ugrilaisissa kielissä (unkarissa, hantissa ja mansissa). Ersän objektikonjugaatiolla ilmaistaan sekä subjektin että objektin luku ja persoona. Joitain poikkeuksia lukuun ottamatta objektikonjugaatio voidaan muodostaa vain transitiivisista verbeistä.

Suffiksien avulla muodostettavia aikamuotoja on kolme: futuuri-preesens, 1. preteriti ja 2. preteriti. Lisäksi voidaan ilmaista futuuria käyttämällä taipuvaa apuverbiä karmams ja siihen liitettyä pääverbin infiniittistä muotoa.

Suomalais-ugrilaisista kielistä eniten moduksia on mordvalaiskielissä. Ersän moduksista indikatiivi on tunnusmerkitön. Imperatiivi ilmaisee suoraa kehotusta tai käskyä, ja siitä voidaan muodostaa ainoastaan yksikön ja monikon toisen persoonan muodot. Epäsuorempaa kehotusta tai toivetta ilmaistaan optatiivilla, joka taipuu myös muissa persoonissa. Konjunktiivi ilmaisee ehtoa ja vastaa käytöltään suomen konditionaalia. Ersän konditionaali ilmaisee mahdollista toimintaa, jonka toteutumisesta riippuu toisen toiminnan toteutuminen. Konditionaalilla voidaan siis korvata "jos"-alkuiset sivulauseet. Konditionaali-konjunktiivi ilmaisee tapahtumaa, joka ei toteutunut, koska toteutumisen mahdollistavat ehdot eivät täyttyneet. Desideratiivi ilmaisee halua tehdä jotakin.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]