Pohjois-Ossetian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta
Sivulta puuttuu | Цæгат Ирыстоны Автономон Советон Социалистон Республикæ Северо-Осетинская Автономная Советская Социалистическая Республика |
|||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 1936 – 1991 | |||||||
|
|||||||
 |
|||||||
|
|
|||||||
| Valtiomuoto | Autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (1936-1990) Sosialistinen neuvostotasavalta (1990-1991) |
||||||
| Osa | Neuvostoliittoa | ||||||
| Pääkaupunki | Vladikavkaz | ||||||
| Pinta-ala | 8 000 | ||||||
| Väkiluku (1989) –väestötiheys |
634 000 79,3 / km² |
||||||
| Historia –Perustettu –Suvereenisuusjulistus |
5.12.1936 1990 |
||||||
| Virallinen kieli | osseetti ja venäjä | ||||||
| Valuutta | Neuvostoliiton rupla = 100 kopeekkaa (SUR) |
||||||
| Aikavyöhyke | UTC+3 |
||||||
| Edeltäjä | Pohjois-Ossetian autonominen alue | ||||||
| Seuraaja(t) | v:sta 1990 Pohjois-Ossetian sosialistinen neuvostotasavalta v:sta 1991 Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta |
||||||
| Motto | Æппæт бæстæты кусæг адæм, баиу ут! Æppæt bæstæty kusæg adæm, baiy ut! (Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen!) |
||||||
Pohjois-Ossetian autonominen sosialistinen neuvostotasavalta (Pohjois-Ossetian ASNT, osseetiksi Цæгат Ирыстоны Автономон Советон Социалистон Республикæ, Tsægat Irystony Avtonomonn Soveton Sotsialiston Respublikæ, ven. Северо-Осетинская Автономная Советская Социалистическая Республика, Severo-Osetinskaja Avtonomiaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika) oli Neuvostoliitolle kuulunut autonominen neuvostotasavalta Venäjän SFNT:ssä. Se käsitti nykyisen Pohjois-Ossetia-Alanian tasavallan alueen.
Historia[muokkaa]
Pohjois-Ossetian ASNT muodostettiin Pohjois-Ossetian autonomisesta alueesta 5. joulukuuta 1936.[1] Vuonna 1943 naapuritasavalta Tšetšeenien ja inguušien ASNT lakkautettiin ja aivan sen läntisin osa liitettiin Pohjois-Ossetian ASNT:aan. Vuonna 1990 Pohjois-Ossetian ASNT julistautui Pohjois-Ossetian sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, joka muutti nimensä vuonna 1991 muotoon Pohjois-Ossetia-Alanian tasavalta.[1]
Väestö[muokkaa]
| Vuosi | Väkiluku | Osseetteja | Venäläisä | Inguušeja | Armenialaisia | Kumykkeja | Georgialaisia | Ukrainalaisia | Kreikkalaisia |
| 1939 | 408 000 | ||||||||
| 1950 | 379 000 | ||||||||
| 1959 | 451 000 | ||||||||
| 1970 | 552 000 | 48,74 % | 36,62 % | 3,33 % | 2,42 % | 1,15 % | 1,87 % | 1,67 % | 0,54 % |
| 1979 | 597 000 | 50,51 % | 33,90 % | 4,0 % | 2,18 % | 1,29 % | 1,92 % | 1,79 % | 0,51 % |
| 1989 | 634 000 | 52,59 % | 29,91 % | 5,18 % | 2,15 % | 1,50 % | 1,94 % | 1,60 % | 0,33 % |
Lähteet[muokkaa]
- ↑ a b c Республика Северная Осетия-Алания - Respublika Cevernaja Osetija-Alanija Moj Gorod. Viitattu 3.8.2008. (venäjäksi)
Neuvostoliiton hajotessa olemassa olleet:
Baškiirien ASNT | Burjaatti-Mongolien ASNT | Dagestanin ASNT | Jakuuttien ASNT | Kabardi-Balkarian ASNT | Kalmukkien ASNT | Karjalan ASNT | Komin ASNT | Marin ASNT | Mordvan ASNT | Pohjois-Ossetian ASNT | Tataarien ASNT | Tšetšeenien ja inguušien ASNT | Tšuvassian ASNT | Tuvan ASNT | Udmurtian ASNT
Abhasian ASNT | Adžarian ASNT | Karakalpakian ASNT | Krimin ASNT | Nahitševanin ASNT
Aikaisemmat:
Kazakkien ASNT | Kirgiisien ASNT | Moldavian ASNT | Tadžikistanin ASNT | Turkestanin ASNT | Volgan saksalaisten ASNT | Vuoriston ASNT
