Minsk

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Minsk
Miensk - Plac Niezaležnaści.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Minsk province Minsk.svg

Koordinaatit: 53°54′8.04″N, 27°33′42.69″E

Valtio Valko-Venäjän lippu Valko-Venäjä
Perustettu 1067
Kaupunkioikeudet 1499
Hallinto
 – Pormestari Mikalai Ladutska
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 305.47 km²
Korkeus 280,4 m
Väkiluku (2009) 1 836 808
Aikavyöhyke UTC+2

Minsk (valkoven. Мінск, ven. Минск) on Valko-Venäjän pääkaupunki ja asukasluvultaan maan suurin kaupunki. Minsk on suoraan tasavallan alaisuudessa oleva, tässä suhteessa hallinnollisesti maakuntaan rinnastettava kaupunki.

Kaupungissa asuu 1,8 miljoonaa ihmistä, siellä on 12 yliopistoa ja se on Valko-Venäjän opetuksen ja kulttuurin keskus sekä tärkeä kaupunki muun muassa kone-, auto-, traktori-, radio-, ja työkaluteollisuuden kannalta. Minsk on menettänyt merkitystään Itä-Euroopan teollisuuskaupunkina Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1991. Minskin traktoritehdas tuottaa edelleen Belarus-traktoreita.[1]

Minsk on myös Minskin alueen (ympäröivä maakunta) ja Minskin piirin keskus. Kaupungissa sijaitsee Itsenäisten valtioiden yhteisön päämaja.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Historia

Minskin alueen asutushistoria alkaa viimeistään 800-luvulta. Se oli Kiovan Venäjän hallussa vuoteen 980 mennessä. Kaupungin nimi mainitaan historiallisissa dokumenteissa vasta vuonna 1067, mitä pidetään siksi kaupungin perustamisvuotena. Kronikan mukaan vuoden 1067 maaliskuussa kaupunki tuhottiin Kiovan ruhtinaan ja Polatskin ruhtinaan joukkojen välisessä taistelussa. Kaupungin väestö ja karja hävitettiin perinpohjaisesti myös 1084 ja 35 vuotta myöhemmin. [2]

Kiovan jälkeen kaupunkia hallitsivat liettualaiset ja puolalaiset. Vuonna 1654 Venäjän Aleksei Mihailovitšin joukot valloittivat Minskin. Puolalaiset kaappasivat sen takaisin 1667. Kaupunki kärsi pahoin sotatoimista. Myös Suuri Pohjan sota teki tuhoja, kun Ruotsin Kaarle XII ja Venäjän Pietari Suuri valloittivat kaupungin vuosina 1708 ja 1709.

Vuoden 1793 Puolan jaossa Minsk joutui Venäjälle. 1800-luvun aikana kaupunkia ja sen kulkuyhteyksiä kehitettiin voimakkaasti.

[muokkaa] Maantiede ja ilmasto

Minsk sijaitsee Svislats-joen varrella Minskin kukkuloiden kaakkoisrinteessä. Keskimääräinen korkeus merenpinnasta on 220 metriä.

Lämpimin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskimääräinen ylin lämpötila on 22.3 astetta. Heinäkuu on myös sateisin kuukausi. Kylmintä on tammikuussa, keskimääräinen alin lämpötila on -9.8 astetta.[3]

[muokkaa] Väestö ja aluejako

Lokakuun 2009 väestönlaskennan mukaan pääkaupunki Minskissä asui 1 836 808 ihmistä. Heistä miehiä oli 45.9% (843 776) ja naisia 54.1 % (993 032).

Kaupunki jakautuu hallinnollisesti yhdeksään piiriin (raion):[4][5]

Minsk all districts color-2011-05-02.png väri nro valkovenäjäksi venäjäksi suomeksi asukasluku
██ 1
Цэнтральны раён, Tsentralny rajon Центральный район, Tsentralnyi rajon Keskinen piiri 111 235
██ 2
Савецкі раён, Savetski rajon Советский район, Sovetski rajon Neuvoston piiri 162 315
██ 3
Першамайскі раён, Peršamaiski rajon Первомайский район, Pervomaiski rajon Toukokuun ensimmäisen piiri 213 985
██ 4
Партызанскі раён, Partizanski rajon Партизанский район, Partizanski rajon Partisaanin piiri 97 592
██ 5
Заводскі раён, Zavodski rajon Заводской район, Zavodskoi rajon Tehtaan piiri 238 798
██ 6
Ленінскі раён, Leninski rajon Ленинский район, Leninski rajon Leninin piiri 215 151
██ 7
Кастрычніцкі раён, Kastrytšnitski rajon Октябрьский район, Oktjabrski rajon Lokakuun piiri 155 061
██ 8
Маскоўскі раён, Maskouski rajon Московский район, Moskovski rajon Moskovan piiri 270 240
██ 9
Фрунзенскі раён, Frunzenski rajon Фрунзенский район, Frunzenski rajon Frunzen piiri 372 431

Useilla Minskin asuinlähiöillä on oma täsmentävä nimensä (mikroalue).

Minsk satelliittikuvassa.

[muokkaa] Liikenne

Paikallisliikennettä hoitavat kahdeksan raitiovaunulinjaa ja yli 70 johdinautolinjaa. Minskin metro avattiin vuonna 1984 kahdeksalla asemalla; vuonna 2007 asemia on 25 ja rataverkon pituus 33 km.[6]

Minskiä on viime vuosikymmeninä palvellut kaksi lentoasemaa: päälentokenttä Minskin kansainvälinen lentoasema vuodelta 1982 sijaitsee 42 kilometriä keskustasta itään. Vanhempi lentoasema eli Minsk-1 sijaitsee keskustan eteläpuolella; se perustettiin jo 1933. Kaupunkikentältä lennetään paitsi maan sisäisiä lentoja, rahti- ja liikelentoja, myös joitain kansainvälisiä reittilentoja. Esimerkiksi Gomelavia lentää sieltä Homeliin ja Venäjän Kaliningradiin. [7]

Minskin keskusrautatieasemalta ja lukuisilta muilta Valko-Venäjän rautateiden Minskissä sijaitsevilta asemilta (esimerkiksi Minskin Kulttuuri-instituutin asema, Minsk-Läntinen, Minsk-Eteläinen, Minsk-Itäinen, Minsk-Pohjoinen) pääsee kätevästi Minskin ympäristöön ja muualle Valko-Venäjälle. [8][9] Minskistä on hyvät rautatieyhteydet myös ulkomaille.

Kaukoliikenteen linja-autoasemista tärkeimmät ovat päärautatieaseman vieressä sijaitseva Minskin keskuslinja-autoasema, kaupungin koillisosan Moskovan linja-autoasema ja Itäinen linja-autoasema. [9][10]

[muokkaa] Museoita ja nähtävyyksiä

[muokkaa] Urheilu

Minsk-Arena on Minskin länsiosissa sijaitseva monitoimihalli ja jääkiekkokoukkue Dinamo Minskin kotihalli.

Kaupungissa on neljä jalkapallon liiga- tai divarijoukkuetta ja kolme jääkiekkojoukkuetta.


Jalkapallojoukkueet:

Jääkiekkojoukkueet:

Minsk-Arena on uusi 15 000 katsojan monitoimihalli, joka toimii KHL:n kärkijoukkueisiin kuuluvan Dinamo Minskin kotihallina. Rakennusta käytetään myös muihin tapahtumiin kuten vierailevien artistien konsertteihin. Minsk valmistautuu vähitellen jo vuoden 2014 jääkiekon maailmanmestaruuskisoihin (9.-25. toukokuuta 2014). MM-kisoja varten aiotaan vuosina 2012-2013 rakentaa myös pienempi urheilun monitoimihalli, vajaan 8 000 hengen Tšižovka-Arena.[11][12]

Voiton aukio.
Rautatieaseman aukio, esimerkki stalinistisesta Minskistä

[muokkaa] Minskin ystävyyskaupungit

[muokkaa] Lähteet

  1. Belarus Tractors
  2. Cities-Museums Guide. Tourism & Leasure in Belarus. Pages 7-18 about Minsk. Riftour, Minsk, 2005. ISBN 985-6700-34-5. (englanniksi))
  3. Climate Charts
  4. Population Census 2009 (Väestönlaskusta 2009) 3.11.2010. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Viitattu 12.12.2010. (englanniksi)
  5. Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - г Минск (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlasku 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Minskin kaupunki) 5.8.2010. belstat.gov.by. Viitattu 12.12.2010. (venäjäksi)
  6. Minsktrans
  7. РАСПИСАНИЕ ДВИЖЕНИЯ САМОЛЁТОВ «ГОМЕЛЬАВИА» (Gomelavian koneiden aikataulut 25.10.2009.) gomelavia.com. Viitattu 7.2.2010. (venäjäksi)
  8. Минск автомобильный (Minsk Avtomobilynyi). Kвадрограф, Minsk, 2008. ISBN 978-985-513-391-9. (venäjäksi)
  9. a b Белкартографя (Belkartografija): Атлас Минск (Atlas Minsk), s. 60. Minskin karttakirja. Minsk, valko-Venäjä: Belkartografija, 2009. ISBN 978-985-508-072-6. (venäjäksi)
  10. Welcome to Belarus - by bus (Valko-Venäjän matkatoimiston sivu Minskin bussiliikenteestä) belintourist.com. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
  11. 2014 IIHF World Championship in Minsk (2014 jääkiekon MM-kisat Minskissä) Valko-Venäjän tasavallan viralliset sivut, belarus.by. Viitattu 9.11.2011. (englanniksi)
  12. Завершить строительство комплекса «Чижовка-Арена» в Минске планируется к концу 2012 года (Tšižovka-Arena (urheiluhalli) tullaan rakentamaan vuonna 2012-) novostrojka.by. Viitattu 9.11.2011. (venäjäksi)

[muokkaa] Aiheesta muualla

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Minsk.

Henkilökohtaiset työkalut
Nimiavaruudet

Muuttujat
Toiminnot
Valikko
Osallistuminen
Tulosta tai vie
Työkalut
Muilla kielillä