Łódź

Łódź
Lippu	Vaakuna
Motto: Ex navicula navis
Łódź
Koordinaatit: 51°45′33″N, 19°27′22″E
Valtio	Puola
Voivodikunta	Łódź
Perustettu	1423
Hallinto
– Kaupunginjohtaja	Hanna Zdanowska
Pinta-ala
– Kokonaispinta-ala	293 km²
Korkeus	162–278 m
Väkiluku (2008)	850 125
– Tiheys	2640 as./km²
Aikavyöhyke	UTC+1
– Kesäaika	UTC+2
Postinumero	90-001–94-413
Suuntanumero(t)	42
Wirtualna Łódź

Łódź ( kuuntele ääntämys^?, jidd. לאדזש, Lodzh, saks. Lodsch, vuosina 1940–1945 Litzmannstadt) on Łódźin voivodikunnan pääkaupunki sekä Puolan kolmanneksi suurin kaupunki Varsovan ja Krakovan jälkeen. Vuonna 2010 kaupungin asukasluku oli noin 744 000. Kaupunki sijaitsee lähellä Puolan maantieteellistä keskipistettä.

Matkailijoita houkuttelee Łódźissa ennen kaikkea Piotrkowska-katu, joka on hiukan yli neljä kilometriä pitkä kauniiden rakennusten ja kauppojen reunustama pääkatu. Łódźissa on myös Euroopan suurin kaupunginpuisto Łagiewniki, eläintarha, Łódźin yliopisto sekä Puolan parhaisisiin kuuluva nykytaiteen museo Muzeum Sztuki. Tekstiiliteollisuuskeskuksen ajoilta periytyvät monet 1800-luvulla rakennetut tehtailijoiden palatsit ja suuret, punatiiliset kehräämöt ja kutomot. Yksi suurimmista on muutettu Manufaktura-nimiseksi kauppa- ja kulttuurikeskukseksi.

Historia

Piotrkowska-katu

Kirjallisissa lähteissä esiintyy Łódzia-niminen kylä ensimmäisen kerran vuonna 1332. Kuningas Władysław II antoi sille kaupunkioikeudet 1423. Kaupunki pysyi pienenä 1700-luvulle saakka ja joutui Puolan toisessa jaossa Preussin vallan alle. Vuosina 1807–1915 se kuului Napoleonin perustamaan Varsovan herttuakuntaan. Wienin kongressin (1815) jälkeen se oli osa Venäjän alaista Puolan kuningaskuntaa. 1820-luvulla Łódź alkoi kasvaa pikkukaupungista teollisuuskeskukseksi, ja siitä tuli koko Venäjän keisarikunnan tärkein tekstiilien valmistaja. Kaupunkiin saapui työläisiä eri puolilta Eurooppaa, enimmäkseen Etelä-Saksasta ja Böömistä. Tärkeimmät väestöryhmät olivat puolalaiset, saksalaiset ja juutalaiset.

1800-luvulla kaupungin kasvu ja teollisuuden kehitys jatkuivat, ja siitä tuli yksi sosialistisen liikkeen tärkeimmistä keskuksista. Vuoden 1892 suurlakko seisautti suurimman osan tehtaista. Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen aikana poliisit surmasivat yli 300 työläistä.

Saksalaiset valtasivat Łódźin vuonna 1915. Ensimmäisessä maailmansodassa väestöä menehtyi muun muassa tauteihin, ja suuri osa saksalaisväestöstä muutti Saksaan. Vuonna 1922 Łódźista tuli Łódźin voivodikunnan pääkaupunki. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot valloittivat kaupungin, ja se liitettiin natsi-Saksaan saksalaistetulla nimellä Litzmannstadt. Kaupunkiin perustettiin suuri juutalaisghetto, Łódźin ghetto (Litzmannstadtin ghetto), jonne kuljetettiin yli 200 000 juutalaista. Kaupungin lähistölle perustettiin useita keskitysleirejä. Geton likvidoinnista syksyllä 1944 selvisi vain noin 900 henkeä.

Toisen maailmansodan päätyttyä Łódźin väestöstä oli kuollut noin 420 000 henkeä, joista 300 000 juutalaisia ja 120 000 puolalaisia. Puna-armeijan lähestyessä kaupungin saksalaisväestö pakeni sieltä. Puna-armeija vapautti kaupungin 8. tammikuuta 1945. Varsovan tuhouduttua sodassa Łódź oli vuoteen 1948 saakka maan tosiasiallinen pääkaupunki.

Kulttuuri

Nykytaiteen museon Muzeum Sztukin lisäksi Łódźissa on Piotrkowska-kadulla maineikas Łódźin elokuvakoulu. Elokuvakoulussa ovat opiskelleet muun muassa ohjaajat Andrzej Wajda, Roman Polański, Krzysztof Kieślowski ja Zbigniew Rybczyński.

Kaupungin asukasluvun kehitys

• 1793: 190
• 1806: 767
• 1830: 4 300
• 1850: 15 800
• 1880: 77 600
• 1905: 343 900
• 1925: 538 600
• 1990: 850 000
• 2003: 781 900
• 2007: 882 900

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Łódź Wikimedia Commonsissa
• Kaupungin epäviralliset kotisivut (puolaksi), (englanniksi)
• Kuvia Łódźin historiasta (englanniksi)
• Łódź-Lublinekin lentokenttä (puolaksi), (englanniksi)