Łódź

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Łódź
Lodz Piotrkowska.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Motto: Ex navicula navis

Łódź

Koordinaatit: 51°45′33″N, 19°27′22″EKoordinaatit: 51°45′33″N, 19°27′22″E

Valtio Puolan lippu Puola
Voivodikunta Łódź
Perustettu 1423
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Hanna Zdanowska[1]
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 293 km²
Korkeus 162–278 m
Väkiluku (2008) 850 125
 – Tiheys 2640 as./km²
Aikavyöhyke UTC+1
 – Kesäaika UTC+2
Postinumero 90-001–94-413
Suuntanumero(t) 42

Łódź (Loudspeaker.svg kuuntele ääntämys?, jidd. לאדזש, Lodzh, saks. Lodsch, vuosina 1940–1945 Litzmannstadt) on Łódźin voivodikunnan pääkaupunki sekä Puolan kolmanneksi suurin kaupunki Varsovan ja Krakovan jälkeen. Vuonna 2010 kaupungin asukasluku oli noin 744 000.[2] Kaupunki sijaitsee lähellä Puolan maantieteellistä keskipistettä.

Matkailijoita houkuttelee Łódźissa ennen kaikkea Piotrkowska-katu, joka on hiukan yli neljä kilometriä pitkä kauniiden rakennusten ja kauppojen reunustama pääkatu. Łódźissa on myös Euroopan suurin kaupunginpuisto Łagiewniki, eläintarha, Łódźin yliopisto sekä Puolan parhaisisiin kuuluva nykytaiteen museo Muzeum Sztuki. Tekstiiliteollisuuskeskuksen ajoilta periytyvät monet 1800-luvulla rakennetut tehtailijoiden palatsit ja suuret, punatiiliset kehräämöt ja kutomot. Yksi suurimmista on muutettu Manufaktura-nimiseksi kauppa- ja kulttuurikeskukseksi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piotrkowska-katu

Kirjallisissa lähteissä esiintyy Łódzia-niminen kylä ensimmäisen kerran vuonna 1332. Kuningas Władysław II antoi sille kaupunkioikeudet 1423. Kaupunki pysyi pienenä 1700-luvulle saakka ja joutui Puolan toisessa jaossa Preussin vallan alle. Vuosina 1807–1815 se kuului Napoleonin perustamaan Varsovan herttuakuntaan. Wienin kongressin (1815) jälkeen se oli osa Venäjän alaista Puolan kuningaskuntaa. 1820-luvulla Łódź alkoi kasvaa pikkukaupungista teollisuuskeskukseksi, ja siitä tuli koko Venäjän keisarikunnan tärkein tekstiilien valmistaja. Kaupunkiin saapui työläisiä eri puolilta Eurooppaa, enimmäkseen Etelä-Saksasta ja Böömistä. Tärkeimmät väestöryhmät olivat puolalaiset, saksalaiset ja juutalaiset.

1800-luvulla kaupungin kasvu ja teollisuuden kehitys jatkuivat, ja siitä tuli yksi sosialistisen liikkeen tärkeimmistä keskuksista. Vuoden 1892 suurlakko seisautti suurimman osan tehtaista. Venäjän vuoden 1905 vallankumouksen aikana poliisit surmasivat yli 300 työläistä.

Saksalaiset valtasivat Łódźin vuonna 1915. Ensimmäisessä maailmansodassa väestöä menehtyi muun muassa tauteihin, ja suuri osa saksalaisväestöstä muutti Saksaan. Vuonna 1922 Łódźista tuli Łódźin voivodikunnan pääkaupunki. Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot valloittivat kaupungin, ja se liitettiin natsi-Saksaan saksalaistetulla nimellä Litzmannstadt. Kaupunkiin perustettiin suuri juutalaisghetto, Łódźin ghetto (Litzmannstadtin ghetto), jonne kuljetettiin yli 200 000 juutalaista. Kaupungin lähistölle perustettiin useita keskitysleirejä. Geton likvidoinnista syksyllä 1944 selvisi vain noin 900 henkeä.

Toisen maailmansodan päätyttyä Łódźin väestöstä oli kuollut noin 420 000 henkeä, joista 300 000 juutalaisia ja 120 000 puolalaisia. Puna-armeijan lähestyessä kaupungin saksalaisväestö pakeni sieltä. Puna-armeija valtasi kaupungin 8. tammikuuta 1945. Varsovan tuhouduttua sodassa Łódź oli vuoteen 1948 saakka maan tosiasiallinen pääkaupunki ja myös väkiluvultaan suurin kaupunki[3].

Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykytaiteen museon Muzeum Sztukin lisäksi[4] Łódźissa on Piotrkowska-kadulla maineikas Łódźin elokuvakoulu.[5] Elokuvakoulussa ovat opiskelleet muun muassa ohjaajat Andrzej Wajda, Roman Polański, Krzysztof Kieślowski ja Zbigniew Rybczyński.

Kaupungin asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Łódźin voivodikunta Łódźin voivodikunnan lippu.
Pääkaupunki: Łódź

Aleksandrów Łódzki | Bełchatów | Biała Rawska | Błaszki | Brzeziny | Drzewica | Działoszyn | Głowno | Kamieńsk | Koluszki | Konstantynów Łódzki | Krośniewice | Kutno | Łask | Łęczyca | Łódź | Łowicz | Opoczno | Ozorków | Pabianice | Pajęczno | Piotrków Trybunalski | Poddębice | Przedbórz | Radomsko | Rawa Mazowiecka | Rzgów | Sieradz | Skierniewice | Stryków | Sulejów | Szadek | Tomaszów Mazowiecki | Tuszyn | Uniejów | Warta | Wieluń | Wieruszów | Zduńska Wola | Zelów | Zgierz | Złoczew | Żychlin

Piirikunnat

Bełchatów | Brzeziny | Kutno | Łask | Łęczyca | Łowicz | Itäinen Łódź | Opoczno | Pabianice | Pajęczno | Piotrków | Poddębice | Radomsko | Rawa | Sieradz | Skierniewice | Tomaszów | Wieluń | Wieruszów | Zduńska Wola | Zgierz

Kaupunkikunnat

Łódź | Piotrków Trybunalski | Skierniewice