Chemnitz

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Chemnitz
Vaakuna
Vaakuna

Chemnitz

Koordinaatit: 50°50′N, 12°55′EKoordinaatit: 50°50′N, 12°55′E

Valtio Saksa
Osavaltio Saksi
Hallintopiiri Chemnitz
Piirikunta piiritön kaupunki
Hallinto
 – Pormestari Barbara Ludwig (SPD)
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 220,86[1] km²
Korkeus 296 m m
Väkiluku 245 700 (31,12,2006)[1]
 – Tiheys 1 101 as./km²
Chemnitzin asukasluvun kehitys.
Chemnitzin vanha ja uusi raatihuone.
Nykyaikainen kauppakeskus Chemnitzissä.

Chemnitz [ˈkʰɛmnıts] (vuosina 1953–1990 Karl-Marx-Stadt, sorbiksi Kamjenica) on kaupunki Saksassa Saksin vapaavaltiossa Erzgebirgen juurella. Noin 245 000 asukkaallaan se on Leipzigin ja Dresdenin jälkeen Saksin kolmanneksi runsasväkisin kaupunki. Se on myös niin kutsuttu piiritön kaupunki (saks. kreisfreie Stadt), eli se ei kuulu mihinkään Saksan piirikuntaan.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1143 nykyisen Chemnitzin paikalla sijaitsi vanhan slaavilaisasutuksen paikalle perustettu benediktiiniläisluostari. Vuonna 1170 keisari Fredrik I Barbarossa antoi sille keisarillisen valtakunnankaupungin oikeudet. Vuonna 1307 kaupungista tuli Meissenin rajakreivin alainen. Jo keskiaikana kaupunki oli tekstiilituotannon keskus; kehitys jatkui teollisen vallankumouksen myötä. Kaupungista tuli yksi Saksan suurimpia teollisuuskaupunkeja ja se sai nimen ”Saksin Manchester”. Vuonna 1913 kaupungissa oli 320 000 asukasta, enemmän kuin nykyään.

Toisen maailmansodan aikana kaupunki tuotti lähes yksinomaan sotilasvarusteita, sitä pommitettiin raskaasti ja se tuhottiin 3. maaliskuuta 1945 lähes täysin. Itä-Saksan hallitus päätti tehdä kaupungista sosialistisen mallikaupungin. Vanhoja rakennuksia ei entisöity, vaan kaupunki rakennettiin uudelleen betonista itäsaksalaiseen tyyliin. 10. toukokuuta 1953 se nimettiin Karl Marxin kunniaksi. Saksan jälleenyhdistyttyä vuonna 1990 kaupunki sai takaisin entisen nimensä.

Saksojen yhdistymisen myötä raskasta teollisuutta ajettiin alas, ja kaupungin väkiluku on vähentynyt vuoden 1989 yli 300 000:sta yli viidelläkymmenellätuhannella.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungissa on vuonna 1836 (nimellä Königliche Gewerbschule Chemnitz) perustettu teknillinen yliopisto Technische Universität Chemnitz, jossa on noin 10 000 opiskelijaa. Se on kolmanneksi suurin yliopisto Saksin osavaltiossa.

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2006 lopussa Chemnitzin asukasluku oli 245 700. Asukkaista miehiä oli 117 653 (48 %) ja naisia 128 047 (52 %). Ulkomaalaisia kaupungissa oli 11 488 (4,7 %). Suurin ikäryhmä oli 65–75-vuotiaat, joita oli 35 519 (14 %).[1]

Chemnitzin asukasluku on ollut pitkään laskussa. Korkeimmillaan se oli vuonna 1930, jolloin kaupungissa asui yli 360 000 ihmistä. Vuoden 1990 maaliskuussa kaupungissa oli asukkaita vielä 317 486. Asukasluku on pudonnut vuoden 1990 lukemista yli 20 prosenttia.[1]

Nähtävyyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chemnitz menetti suurimman osan vanhasta rakennuskannastaan toisen maailmansodan raskaissa pommituksissa sekä Itä-Saksan aikana, jolloin valtio toteutti kaupungissa stalinistista kaupunkisuunnittelupolitiikkaa. Joitakin historiallisia rakennuksia on kuitenkin jälleenrakennettu.

Yksi kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä on vuodelta 1971 peräisin oleva Karl Marxin monumentti (Karl-Marx-Monument). Filosofi Karl Marxin päätä esittävä veistos on ukrainalaisen taiteilijan Lew Kerbelin työtä. Se on 7,10 metriä korkea ja tehty ukrainalaisesta graniitista. Chemnitzin paikallisväestö kutsuu muistomerkkiä nimellä Nischel, ”pää”.

Chemnitzin vanhimpiin maamerkkeihin lukeutuu Roter Turm, ”punainen torni”. Se on rakennettu 1100- ja 1200-luvuilla. Torni on toiminut muun muassa linnakkeena ja se on myös ollut osa kaupunginmuuria. Kaupungin keskustassa Theaterplatz-aukio muodostaa huomattavan arkkitehtuurikokonaisuuden. Sen laidalla sijaitsevat vuonna 1909 avattu kuningas Albertin museo, Chemnitzin oopperatalo ja St. Petrikirche -kirkko.

Kaupungin keskustassa sijaitsee myös Doppelrathaus, ”kaksoisraatihuone”. Nimitys juontuu siitä, että gotiikkaa edustavat uusi ja vanha raatihuone on rakennettu toisiinsa kiinni. Vanha raatihuone rakennettiin 1400-luvun lopulla ja sitä on uudistettu muutamaan otteeseen. Uuden raatihuoneen rakennutti Richard Möbius 1900-luvun alussa.

Chemnitzin teollisuusmuseo (saks. Industriemuseum Chemnitz) esittelee maakunnan teollisuushistoriaa. Museo esittelee moottorien, autojen, rautatiekaluston ja työkalujen valmistusta sekä teollisuuskaupungin ihmisten elämää. Museo toimii entisessä moottoritehtaassa. Se kuuluu Euroopan teollisen perinteen reittiin.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähimmät kansainväliset lentokentät ovat Dresden (80 km) ja Leipzig-Halle (90 km). Kaupungin läpi kulkee kaksi Autobahn-moottoritietä, A4 ja A72. Chemnitzin rautatieyhteydet eivät ole saksalaisittain hyvät, sillä vuoden 2006 joulukuusta lähtien se on kuulunut Saksan suurimpiin kaupunkeihin, joihin Deutsche Bahn ei harjoita kaukoliikennettä.

Ystävyyskaupungit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Chemnitzin (Karl-Marx-Stadtin) ensimmäinen ystävyyskaupunki on ollut vuodesta 1961 Tampere. Muita ystävyyskaupunkeja ovat:

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Statistik.sachsen.de Sächsische Gemeindestatistik 2007 für Chemnitz, Stadt (saksaksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chemnitz.