Autobahn

Wikipedia

Autobahn on yleisnimi Saksan moottoriteille. Saksan kieltä käyttävissä Itävallassa ja Sveitsissä moottoriteitä kutsutaan myös autobahneiksi.

Saksan autobahneilla ajonopeutta ei useimmiten ole rajoitettu, mutta suositeltu nopeus Saksan alueella on 130 km/h. Huomattavasti tätä suurempien nopeuksien käyttö on kuitenkin erittäin yleistä. Itävallassa ja Sveitsin alueella nopeusrajoitus on 130 km/h.

[muokkaa] Historia

Autobahnien käsite syntyi 1920-luvulla Hampurin ja Baselin välisen nopean tieyhteyden rakentamista vaatineen HaFraBa-yhdistyksen käyttäessä termiä kuvaamaan rautatiehen (saks. Eisenbahn) verrattavissa olevaa autotietä. Yhdistyksen ehdottama mittava projekti ei kuitenkaan koskaan toteutunut, kansallissosialistien asetuttua hanketta vastaan valtion päättävissä elimissä. Ensimmäinen kaksi suurkaupunkia yhdistävä autobahn valmistui lopulta vuonna 1932 Kölnin ja Bonnin välisen nykyään nimellä A 555 tunnetun 20 kilometriä pitkän tien muodossa. Ensimmäisenä autobahnina pidetään kuitenkin Berliinissä sijaitsevaa vuonna 1921 julkiseen käyttöön avattua AVUS-moottorirataa.^[1]

Vuonna 1933 valtaan noussut ja aiemmin autobahneja vastustanut Adolf Hitler näki suuren tieverkon rakentamisen olevan ratkaisu maata vaivanneeseen suurtyöttömyyteen. Autobahn-verkon rakentaminen liittyi toiseenkin Hitlerin suunnitelmaan, kansanauton tarjoamiseen jokaiseen työläisperheeseen vähitellen säästämällä.^[2]

Saksan autobahn-verkosto teki suuren vaikutuksen yhdysvaltalaiseen kenraaliin ja myöhempään presidenttiin Dwight D. Eisenhoweriin, joka palveli Euroopassa toisen maailmansodan aikana. Hänen aloitteestaan luotiin Yhdysvaltoihin 1950-luvulta lähtien koko maan kattava moottoritieverkosto, joka tunnetaan nimellä Interstate Highway System.

[muokkaa] Saksan autobahnien numerointi

Saksan autobahnien nykyinen numerointijärjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1974. Autobahnien numeron edellä on tunnuskirjain A, esimerkiksi A 8. Saksan halki kulkevat pääreitit on numeroitu yksinumeroisesti niin, että itä–länsisuuntaiset ovat saaneet parillisen ja pohjois–eteläsuuntaiset parittoman numeron. Joidenkin teiden kohdalla tämä määritelmä ei ole aivan selkeä, sillä ne eivät välttämättä kulje kartalla vaaka- tai pystysuoraan. Lyhyemmät autobahnit, jotka ovat pääasiassa seudullisia yhteyksiä eli esimerkiksi kaksi kaupunkia toisiinsa yhdistäviä, on numeroitu kaksinumeroisella tunnuksella, kuten A 24 (Berliinistä Hampuriiin).

Numerointi alueittain:

• A 10 – A 19 Itä-Saksa
• A 20 – A 29 Pohjois-Saksa
• A 30 – A 39 Luoteis-Saksa
• A 40 – A 49 Länsi-Saksa
• A 50 – A 59 Länsi-Saksa
• A 60 – A 69 Lounais-Saksa
• A 70 – A 79 Kaakkois-Saksa
• A 80 – A 89 Etelä-Saksa
• A 90 – A 99 Etelä-Saksa

Hyvin lyhyet, paikallista liikennettä välittävät autobahnit, kuten kehätiet tai Kölnin ja Bonnin välinen yhteys, ovat saaneet kolminumeroisen tunnuksen. Niiden alku on sama kuin alueen ylemmän tiestön numero.

[muokkaa] Lähteet

1. ↑ Das HaFraBa - Projekt (saksaksi)
2. ↑ Die Reichsautobahnen (saksaksi)