Basel

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli kertoo kaupungista. Basel-Stadt ja Basel-Landschaft ovat kaksi kantonia.
Basel
Bâle, Basilea
Mittlere Brücke.jpg
Vaakuna
Vaakuna

Basel

Koordinaatit: 47°34′N, 7°36′EKoordinaatit: 47°34′N, 7°36′E

Valtio Sveitsi
Kantoni Basel-Stadt
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Guy Morin
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 23,91[1] km²
Korkeus 246–366 m
Väkiluku (2012) 165 526
 – Tiheys 6 923 as./km²
Postinumero 4000
Baselin kaupungintalo

Basel (ransk. Bâle, ital. Basilea) on kaupunki Sveitsissä Sveitsin, Saksan ja Ranskan rajojen yhtymäkohdassa. Se on Sveitsin kolmanneksi suurin kaupunki Zürichin ja Geneven jälkeen ja kuuluu Basel-Stadtin kantoniin. Baselia nimitetään yleisesti ranskankielisen Sveitsin saksankieliseksi osaksi. Tällä on poliittiset perusteet: saksankielinen Sveitsi on hengeltään konservatiivinen, mutta Basel ja ranskankielinen alue ovat liberaaleja.

Yleisiä tietoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Basel sijaitsee Reinin varrella joen molemmilla puolilla kohdassa, missä joki tekee 90° asteen kaarroksen Juran ja Schwarzwaldin välisellä alueella (saks. Rheinknie). Reinin vasemman puoleista (lounaispuoleista) Baselin osaa kutsutaan Grossbaseliksi ja oikean puoleista osaa Kleinbaseliksi. Sijaintinsa ansiosta Baselista tuli jo varhain tärkeä liikenteen solmukohta ja merkittävä kaupankäynnin keskus. Kaupunki on eräs tiheimmin asutuista alueista Euroopassa, vaikka siihen kuuluukin yli 320 hehtaaria viheralueita ja 71 hehtaaria metsää.

Vaakuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baselin vaakuna

Baselin kaupungin vaakuna on vasemmalle kaartunut musta käyrä sauva, jota kutsutaan Baselin sauvaksi. Baselin sauva symboloi piispan käyrää paimensauvaa.

Asukkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baselin kaupungissa on vakituisia asukkaita 167 720, joista ulkomaalaisia on 35 % (31.12.2012). Basel-Stadtin kantonin asukasluku on 187 380.[2] Baselin suuralueen (saks. Trinationaler Eurodistrict Basel) asukasluku on noin 900 000, joista 60 % asuu Sveitsissä, 30 % Saksassa ja 10 % Ranskassa. [3]

Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baselissa on niin sanotun Burgundin portin läpi virtaavan välimerellisen ilman ansiosta erittäin leutoa ja aurinkoista. Vuoden keskilämpötila on 9,4° C. Vuosittainen sademäärä on 785 millimetriä. Talvella Baselissa sataa tavallisesti vain vähän lunta. Lumipeite säilyy vuosittain keskimäärin 30 päivän ajan. Tuuli on heikkoa, ja se puhaltaa hyvällä säällä idästä ja huonolla lännestä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • n. 500 eaa. - Keltit asettuvat Reinin mutkan alueelle
  • 374 - Ensimmäinen kirjallinen merkintä paikannimestä Basilia
  • n. 450 - Rooman valtakunnan tuho, alemannit asettuvat Baseliin 400-luvun lopulla – Basel joutuu frankkien hallintaan
  • 912 - Basel kuuluu Burgundiiin
  • 917 - Unkarilaiset tuhoavat kaupungin
  • 1019 - Keisari Henrik II aloittaa Baselin katedraalin rakennuttamisen
  • 1291 - Sveitsin valaliiton perustaminen
  • 1348 - Puolet väestöstä kuolee ruttoepidemiassa.
  • 1356 - 18.10 Voimakkain Alppien pohjoispuolella tapahtunut maanjäristys, luultavasti 100 kuollutta ja yli 40 tuhoutunutta linnaa, myös osa Baselin Münsteristä sortuu.
  • 1392 - Grossbaselin asukkaat ostavat piispa Friedrich von Blankenheimilta Kleinbaselin kaupungin 29 800 guldenilla
  • 1397 - Juutalaiset häädetään kaupungista
  • 1431–1449 - Baselin konsiili (1439 Felix V valitaan vastapaaviksi)
  • n. 1433 - Baselissa aletaan valmistaa paperia
Spalentor

Taide ja kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baselilla on mainetta musiikkikaupunkina. Paul Sacher perusti 1930-luvulla Baseliin Schola Cantorum Basiliensis –musiikkiakatemian, joka keskittyy vanhaan musiikkiin. Baselin sinfoniaorkesteri on merkittävä orkesteri ja Knabenkantorei Basel –poikakuoro sekä Basler Gesangsverein ovat maineikkaita kuoroja. Kaupungissa järjestetään paljon korkeatasoisia konsertteja.

Baselissa on paljon eri kokoisia elokuvateattereita, suurin keskittymä löytyy Steinenvorstadtista.

Baselin Fasnacht

Baselissa on yli 30 museota, joista mainittavia ovat Baselin taidemuseo, Jean Tinguely -museo sekä yksityinen Fondation Beyeler.

Fasnacht[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baselissa vietetään monien Etelä-Saksan kaupunkien tapaan karnevaalia pääsiäisen aikaan. Baselin Fasnacht alkaa tuhkakeskiviikkoa seuraavana maanantaina. Karnevaalin aloittaa kello 4.00 aamulla ’’Morgestraich’’, jolloin kaupungin valot pimenevät ja päähän kiinnitettävillä lyhdyillä varustetut osallistujat alkavat soittaa rumpuja ja huiluja. Festivaali kestää tasan 72 tuntia, ja siihen kuuluu erilaisia kulkueita ja muita tapahtumia sekä puhallinmusiikkia.

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Messezentrum Basel

Baselilla on keskeisen sijaintinsa ansiosta tärkeä kaupallinen merkitys. Sveitsin, Saksan ja Ranskan raja-alueen talousalueella asuu 2,3 miljoonaa asukasta, joista miljoona on työikäisiä (vuoden 2001 tilanne).

Basel on monien kemianteollisuuden yritysten toimipaikka ja osin myös kotipaikka. Kemianteollisuuden lisäksi Baselissa on kone-, metalli-, tekstiili- ja elintarviketeollisuutta. Vuosisatoja vanhojen kirjapaino- ja paperinvalmistusperinteiden ansiosta Baselissa toimii lukuisia kustantamoja.

Vuodesta 1917 lähtien Baselissa on pidetty messuja. Schweizer Mustermesse -nimen alle on koottu eri alojen messuja ja kongresseja, jotka ovat maailmankin mittakaavassa ainutlaatuisia, kuten nykytaiteen messut ”Art Basel” tai BASELWORLD, kello- ja korumessut.

Basel on ollut jo keskiajasta lähtien myös merkittävä pankkien ja pääoman keskus. Monien pankkien ja vakuutuslaitoksien lisäksi Kansainvälinen järjestelypankki BIS (Bank for International Settlements) on asettunut Baseliin.

Kustantamot ja tiedotusvälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baselin kirjapainojen kukoistuskausi alkoi Baselin yliopiston perustamisesta vuonna 1460. Vuonna 1468 ilmestyi Baselissa ensimmäinen latinankielinen Raamattu. 1500-luvulla Basel nousi yhdeksi Euroopan merkittävimmistä kustantamokaupungeista. Nykyään Baselissa toimii yli 15 kirjapainoa. Basler Zeitung (BaZ) on suurin päivälehti Luoteis-Sveitsissä ja ainoa Baselissa.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Baselin satama
Basel Badischer Bahnhof

Basel on merkittävä rautateiden solmukohta. Kaupungissa on kolme kaukoliikenteen rautatieasemaa, joita käyttävät myös seutu- ja paikallisliikenteen junat. Basel SBB -asemalta (Centralbahnhof) lähtee junia muun muassa Zürichiin, Berniin, Delémontiin ja Pariisiin sekä Saksaan ja Italiaan. Samaan rakennuskompleksiin kuuluu Basel SNCF -asema (Elsässerbahnhof), josta lähtee suurin osa Ranskan-junista. Kaikki Saksan-junat kulkevat kaupungin pohjoisosassa sijaitsevan Basel Badischer Bahnhof -aseman kautta ja pysähtyvät siellä.

Kansainvälinen lentoasema Basel-Mulhouse-Freiburg sijaitsee Ranskan puolella Baselista luoteeseen.

Basel on myös tärkeitten tieyhteyksien solmukohta. Baselista alkavat moottoritiet Autobahn A2 ja Autobahn A3 yhdistävät Sveitsin tieverkon Saksan ja Ranskan moottoritieverkostoon. Kaupungin sisällä viisi maantiesiltaa sekä yksi rautatiesilta yhdistävät kaupungin eri puolia toisiinsa.

Suurelta osin Baselin alueella sijaitseva Baselin satama on Sveitsin ulkomaankuljetusten solmupiste. Sen kautta kulkee noin 10 % maan tuonnista, arvolla mitattuna.

Kuuluisia baselilaisia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Urheilu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • National map: swisstopo (Sveitsin valtion julkinen karttapalvelu) map.geo.admin.ch. Wabern: Bundesamt für Landestopografie swisstopo. Viitattu 12.1.2014. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi), (retoromaaniksi), (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Arealstatistik Standard - Gemeindedaten nach 4 Hauptbereichen. (Excel) 5.11.2009. Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 12.1.2014. (saksaksi)
  2. Bilanz der ständigen Wohnbevölkerung (Total) nach Bezirken und Gemeinden. (Excel) Neuchâtel: Bundesamt für Statistik (BFS). Viitattu 12.1.2014. (saksaksi)
  3. Eurodistrict Basel: Bevölkerung Trinationalen Eurodistrict Basel. Viitattu 12.1.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]