Jura (vuoristo)

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jura
Satelliittikuva Jura-vuoristosta.
Satelliittikuva Jura-vuoristosta.
Maantiede
Sijainti Ranskan lippu Ranska / Flag of Switzerland.svg Sveitsi
Korkein kohta
Nimi Le Crêt de la Neige
Korkeus merenpinnan tasosta 1 720 m
Sijainti Ain, Rhône-Alpes, Ranskan lippu Ranska
Koordinaatit 46°16′21″N, 5°56′40″E
Geologia
Aikakausi jurakausi, plioseeni
Kivilaji Sedimenttikivilajit

Jura on pienehkö vuoristo Keski-Euroopassa Alppien pohjoispuolella, Ranskan ja Sveitsin rajalla. Se muodostaa Rhônen ja Reinin välisen vedenjakajan, ja erottaa samalla toisistaan Pohjanmereen ja Välimereen laskevat vesistöt.

Ranskassa Juravuoristo käsittää pääosan Franche-Comtén aluetta sekä itäisimmän osan Rhône-Alpesin alueesta. Etelässä se ulottuu hieman myös Savoijin ja pohjoisessa Alsacen alueelle. Sen alueella on pääosa Ainin, Doubs'n, Juran ja Territoire de Belfortin departementeista. Pohjoisessa Reinin laakso erottaa Juran Saksan puolella olevasta Schwarzwaldista.

Sveitsissä Juravuoristo käsittää maan luoteisimman osan Basel-Landschaftin, Solothurnin, Juran, Bernin, Neuchâtelin, Vaudin, Aargaun, Zürichin ja Schaffhausenin kantoneissa.[1] Sveitsissä Juravuoriston alue on teollistunut jo 1700-luvulta lähtien ja muodostunut etenkin kelloteollisuuden keskukseksi. Siellä onkin melko suuria kaupunkeja korkealla vuoristossakin, esimerkiksi La Chaux-de-Fonds, Le Locle, ja Sainte-Croix. Alueen asukasluku on kuitenkin 1960-luvulta lähtien ollut laskusuunnassa. Sveitsin Jura on yksi Sveitsin kolmesta maantieteellisestä alueesta; muut ovat Sveitsin Mittelland ja Sveitsin Alpit.

Juravuoriston mukaan ovat saaneet nimensä Ranskan departementti Jura ja Sveitsin kantoni Jura. Vuoristo on antanut nimensä myös geologiselle aikakaudelle, jurakaudelle, sekä lukuisille alueen yrityksille.

Van'in rotko

Geologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoristo on keskiosiltaan edelleen nousemassa mutta samaan aikaan mataloitumassa sivuiltaan. Sen keskeisin osa kulkee koillis-lounais-suuntaisesti. Vuoriston muodonmuutos johtuu siitä, että mannerlaattojen liikkeen vuoksi Alpit ovat hitaasti liikkeessä pohjoiseen. Nämä voimat käyvät kuitenkin sitä heikommiksi, mitä kauemmaksi Alpeista mennään.

Kivilajeiltaan vuoristo jakautuu kolmeen osaan, jotka ovat peräisin jurakauden eri vaiheista: varhaisjura- eli Lias-, keskijura- eli Dogger (epookki)- ja myöhäisjura- eli Malm-kausilta. Vuoristossa on erityisesti kalsiitti-, bioklasti- ja ooliittikerrostumia.

Osa vuorista on vielä sen verran nuoria, ettei eroosio ole ehtinyt niihin kovin suuresti vaikuttaa.

Juravuoriston korkein huippu on Ranskassa Ainin departementissa sijaitseva Le Crêt de la Neige. Se on uusimpien mittausten mukaan 1 720 metriä korkea, mutta varhaisemmissa lähteissä sen korkeudeksi on ilmoitettu 1 717,6 m. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että vuoristo on maankuoren tektonisten liikkeiden vuoksi edelleen kohoamassa.

Lac de Joux, Juravuoriston suurin järvi.

Matkailu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Juravuoristosta on tullut suosittu matkailualue. Siellä voi harrastaa patikointia, pyöräilyä ja hiihtoa. Alueella kulkee 310 kilometriä pitkä patikointireitti, Jurahöhenweg (engl. Jura ridgeway), joka johtaa Dielsdorfista läheltä Zürichiä Nyoniin Genevenjärven rannalle.

Suosittuja nähtävyyksiä ovat luonnonmuodostumat kuten Van'in rotko, näköalapaikat kuten Chasseral sekä luolat kuten Grottes de l'Orbe.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Das Historische Lexikon der Schweiz (HLS) (Sveitsin historiallinen tietosanakirja, artikkeli nro D8567, Jura (Region)) Bern: Stiftung HLS. Viitattu 31.7.2011. (saksaksi), (ranskaksi), (italiaksi)
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jura (vuoristo).