Myöhäisjurakausi

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Jurakauden jako
kausi epookki vaihe ikä (mvs)
liitukausi myöhäis Berrias nuorempi
jurakausi myöhäis Tithonos 145,0–152,1
Kimmeridge 152,1–157,3
Oxford 157,3–163,5
keski Callovia 163,5–166,1
Bathonia 166,1–168,3
Bajocae 168,3–170,3
Aalen 170,3–174,1
varhais Toarcis 174,1–182,7
Pliensbach 182,7–190,8
Sinemurum 190,8–199,3
Hettange 199,3–201,3
triaskausi myöhäis Raetia vanhempi
Jurakauden jako ICS:n mukaan tammikuussa 2013.[1]
Taiteilijan näkemys valtavasta Diplodocus-kasvinsyöjäliskosta.

Myöhäisjurakausi eli yläjura (Malm, valkea jura) on jurakauden loppuvaihe 161,2 - 145,5 miljoonaa vuotta sitten. Kausi oli matelijoiden valtakautta, erityisesti kasvinsyöjädinosaurusten, sauropodien, kukoistusaikaa. Sauropodit olivat valtavia, nelijalkaisia, pitkähäntäisiä ja -kaulaisia maaeläimiä. Kaudelta kuuluisia hirmuliskoja olivat mm. sauropodisuvut Brachiosaurus, Diplodocus ja Camarasaurus. Kaudella eli myös lentoliskoja, ja merissä eli pitkäeväisiä valasta muistuttavia pliosauruksia sekä Teleodosaurus, merikrokotiili.

Varhaiset nisäkkäät ja hyvin varhaiset linnut olivat jo olemassa, mutteivät vielä merkittävänä ryhmänä. Liskolintu Archaeopteryx eli tällä kaudella Euroopassa.

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myöhäisjurakaudella Pangea jakautui kahdeksi supermantereeksi, pohjoisen Lauraasiaksi ja etelän Gondwanaksi. Niiden väliin syntyi varhainen Atlantti, joka tuolloin oli vielä aika kapea.

Myöhäisjurakauden alajako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tithonos-vaihe (150,8 ± 4,0 – 145,5 ± 4,0 miljoonaa vuotta sitten)
  • Kimmeridge-vaihe (155,7 ± 4,0 – 150,8 ± 4,0 miljoonaa vuotta sitten)
  • Oxford-vaihe (161,2 ± 4,0 – 155,7 ± 4,0 miljoonaa vuotta sitten)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. K.M. Cohen, S. Finney, P.L. Gibbard: International Chronostratigraphic Chart 2013. International Commission on Stratigraphy.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä tieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.