Poliisi

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen poliisin tunnuskuva.
Suomen poliisin tunnuskuva.
Suomalainen poliisiauto Musta-Maija.
Suomalainen poliisiauto Musta-Maija.

Poliisi on valtiovallan organisaatio, joka turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, ennaltaehkäisee rikoksia sekä selvittää näitä ja saattaa nämä syyteharkintaan. Sana poliisi juontuu ranskan kielen kautta kreikan sanasta politeia, joka viittaa hallitukseen tai hallintoon. Sana police otettiin käyttöön ranskan kieleen 1700-luvulla. Suomen kielessä nimitystä poliisi käytetään sekä poliisiorganisaatiosta että tämän palveluksessa työskentelevästä yksittäisestä poliisihenkilöstä.

Useimmissa läntisissä oikeusjärjestelmissä poliisin päärooli on tutkia rikoksia, etsiä epäillyt, tarvittaessa ottaa heidät kiinni ja viedä asia syyttäjälle, joka päättää jutun viemisestä oikeuden käsiteltäväksi.

Poliisi voi osallistua järjestyksenvalvontaan suurissa kokoontumisissa. Sitä tarvitaan myös hätätilanteissa, onnettomuuksissa sekä etsintä- ja pelastusoperaatioissa. Tarjotakseen nopeaa palvelua poliisi tekee usein yhteistyötä palolaitoksen ja terveydenhuollon kanssa. Monissa maissa, kuten Suomessa, on käytössä yleinen hätänumero, johon soittamalla voidaan hälyttää poliisi, palokunta tai sairaankuljetus.

Pohjoismaissa poliisi reagoi osaan rikkomuksista (erityisesti liikennerikkomuksiin) määräämällä rikesakkoja tai viemällä rangaistusvaatimusmenettelyssä päiväsakkorangaistuksia syyttäjän vahvistettaviksi. Merkittävät rikokseksi luettavat teot johtavat yleensä poliisin suorittamaan esitutkintaan. Esitutkinnan päätteeksi poliisi vie jutun asiakirjat syyttäjälle, joka päättää syytteen nostamisesta.

Poliisin tehtävään hoitaa yleistä turvallisuutta kuuluu myös useissa maissa valtion laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen sitä uhkaavia aineksia vastaan. Tyypillisesti tällaisia tehtäviä hoitavaa poliisia kutsutaan turvallisuus- tai valtiolliseksi poliisiksi.

Joissakin maissa on myös puolisotilaallinen poliisi, joka tunnetaan santarmilaitoksen nimellä (ransk. Gendarmerie, ital. Carabinieri, esp. Guardia Civil). Tämäntyyppiset yksiköt ovat sisäiseltä järjestykseltään sotilaallisia, mutta toimivat useimmissa tilanteissa tavanomaisen poliisin tavoin.

Monissa maissa, erityisesti liittovaltiojärjestelmissä, voi olla useita poliisi- tai sitä muistuttavia organisaatioita, joista jokainen palvelee hallinnon eri tasoa ja vastaa eri lakien valvonnasta. Esimerkiksi Yhdysvalloissa jokaisella hallinnon tasolla on omat poliisivoimansa (kuten kaupunkipoliisi, piirikunnanšeriffi ja osavaltionpoliisi), joita johtavat paikalliset ja osavaltion viranomaiset. Lisäksi liittovaltiolla on monia eri tehtäviin erikoistuneita lainvalvontavirastoja, joista näkyvin on FBI.

Maailman valtiot ovat perustaneet kansainvälisen rikospoliisijärjestön Interpolin etsimään ja torjumaan ylikansallista rikollisuutta sekä tarjoamaan kansainvälistä yhteistyötä ja koordinaatiota muissa poliisiasioissa. Tällaisia ovat esimerkiksi sukulaisten informoiminen ulkomaan kansalaisen kuollessa. Euroopan unionin alueella aavistuksen tiiviimpää poliisiyhteistyötä koordinoi Europol.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Poliisin varustus

Yhdysvaltalaisia poliiseja mellakkavarusteissa.
Yhdysvaltalaisia poliiseja mellakkavarusteissa.

Monissa maissa poliisit kantavat aseita tehdessään normaalisti työtä. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja joissakin muissa maissa poliisit eivät ole normaalisti aseistettuja, mutta heidät varustetaan asein, kun tilanne niin vaatii. Poliisilla on usein erikoisyksikköjä muun muassa aseistautuneiden rikollisten varalle.

Poliisit voivat varustautua myös ei-tappavilla aseilla esimerkiksi mellakoiden hallintaan. Ei-tappavia aseita ovat pamppu, kyynelkaasu, OC-sumutin, etälamautin, kaasusumutin, kumiluodit ja tyrmäysaseet. Aseiden tai tappavan voiman käyttö on tyypillisesti viimeinen keino. Asetta käytettäessä voimankäyttösäännöksistä onkin usein siirrytty vähintäänkin osittain hätävarjelutilanteeseen, jossa poliisin itsensä tai sivullisten henki tai terveys on vaarassa. Joidenkin maiden lainsäädäntö sallii asetta käytettävän myös pakenevia henkilöitä vastaan ilman erityistä vaaran uhkaa. Poliiseilla on mukanaan käsiraudat, joilla vastarintaa tai sen uhkaa voidaan rajoittaa ja välttyä näin muiden voimakeinojen käytöltä.

[muokkaa] Poliisivoimien rakenne

Useimmiten poliisiorganisaatiot jakautuvat erilaisiin yksiköihin, joista kunkin tehtävä on keskittynyt tietyn tyyppisten rikosten tutkimiseen.

Useimmissa länsimaisissa poliisivoimissa ehkä olennaisin jako on tehty "univormupoliisien" ja rikostutkijoiden välille. Univormuihin pukeutuvat poliisit keskittyvät usein järjestyksenpitoon, liikenteen valvontaan ja aktiivisen rikollisuuden estämiseen. Tutkijat taas tutkivat pidemmällä aikavälillä ja perusteellisemmin jo tehtyjä rikoksia. Joissakin tapauksissa poliisit suorittavat peitetoimintaa tutkiakseen rikoksia. Tällöin he toimivat tavanomaisessa ammatissa paljastamatta itseään poliisiksi, usein pitkäänkään aikaan. Pääasiassa tämä koskee järjestäytynyttä rikollisuutta, jota on muutoin vaikeampaa tutkia. Poliisin menettelystä peitetoiminnassa on tarkat säädökset.

Poliisin pienemmät osastot keskittyvät esimerkiksi liikenteenvalvontaan (liikkuva poliisi) sekä kansainväliseen ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen (keskusrikospoliisi). Lisäksi valtion turvallisuutta on yleensä valvomassa turvallisuuspoliisi, jonka nimike vaihtelee maittain. Suomessa tätä tehtävää hoitaa Suojelupoliisi.

Useimmilla poliisiorganisaatioilla on myös erikoisyksiköitä, jotka harjoittelevat tiettyjä erikoistaitoja (kuten vaativat kiinniotot, panttivankien vapautukset, tarkka-ammunta ja pommiryhmä) ja jotka on varustettu tehokkaammilla aseilla erityisen väkivaltaisia tilanteita varten. Tunnetuimpia erikoisyksiköitä ovat yhdysvaltalaiset SWAT-yksiköt, Saksan liittopoliisin (saks. Bundespolizei) SEK (Spezialeinsatzkommandos) ja ranskalainen GIGN. Suomessa tällainen yksikkö on Karhu-ryhmä.


[muokkaa] Suomen poliisi

Helsingin poliisin partiovene.
Helsingin poliisin partiovene.

Suomen poliisi muodostaa yhden, sisäasiainministeriön alaisen organisaation. Poliisin yksiköt muodostuvat sisäasianministeriön poliisiosastoon sijoitetusta ylijohdosta sekä poliisin hallintoyksiköistä:

  • Poliisioppilaitos
  • Poliisin lääninjohto
  • Alaisena kihlakuntien paikallispoliisit sekä
  • Ahvenanmaan poliisipiiri
  • Valtakunnalliset yksiköt
  • Muut yksiköt
  • Poliisin tekniikkakeskus
  • Poliisin tietohallintokeskus

Normaalisti kansalainen on tekemisissä lähinnä paikallispoliisin kanssa. Se huolehtii hälytyspartioinnista, poliisi- ja esitutkinnasta sekä lupa- ja todistusasioista. Yleensä paikallisen kihlakunnan päällikön virkanimikkeenä on poliisipäällikkö. Eräillä vanhastaan poliisimestarin nimikkeellä toimineilla virkamiehillä on edelleen oikeus käyttää tätä nimikettä. Tietyissä Lapin kihlakunnissa poliisipäällikön ja yleisen syyttäjän virat on yhdistetty nimismiehen viraksi. Helsingin kihlakunnassa poliisilaitos toimii suoraan ylijohdon alaisuudessa ja poliisipäällikkö käyttää poliisikomentajan arvoa.

Lääninhallitusten poliisiosastot koordinoivat alaistensa paikallispoliisien toimintaa muiden läänintason viranomaisten kanssa ja tarjoavat normaalit väliportaan hallinnon palvelut. Lisäksi ne osallistuvat vakavien rikosten tutkintaan silloin kun paikallispoliisin voimavarat eivät yksinään riitä.

Poliisin valtakunnalliset yksiköt hoitavat erikoistehtäviään. Keskusrikospoliisi huolehtii vakavimpien tai useiden läänien alueella tapahtuneiden rikosten selvittämisestä sekä valtakunnallisesta järjestäytyneen rikollisuuden vastaisesta taistelusta. Myös valtakunnallinen rikostiedustelu kuuluu sen toimialaan. KRP:lla on oikeus ottaa minkä tahansa tutkinnan vastuu itselleen oma-aloitteisesti tai paikallispoliisin pyynnöstä mikäli se koetaan tarpeelliseksi.

Liikkuva poliisi (LP) on erikoistunut liikennevalvontaan. Erityisesti sen toimialaan kuuluvat pääteiden ja raskaan liikenteen valvonta. Lisäksi se toimii valtakunnallisena poliisireservinä.

Suojelupoliisi on Suomen turvallisuuspoliisi, jonka tehtävänä on vastavakoilu.

Poliisin valtakunnalliset huoltoyksiköt vastaavat muun muassa kaikkien poliisiautojen varustelusta ja huollosta sekä poliisin laajojen tietojärjestelmien ylläpidosta.

Poliisin tunnuskuvana eli embleeminä on klassisen miekan terä, jonka kahvana on kruunupäinen leijonan pää. Tunnuskuvan on piirtänyt taiteilija Antti Salmenlinna vuonna 1936.

[muokkaa] Poliisiksi opiskelu Suomessa

Suomalainen ratsupoliisi.
Suomalainen ratsupoliisi.

Poliiseja koulutetaan Tampereella Poliisiammattikorkeakoulussa.

[muokkaa] Poliisin virat

  • Nuorempi konstaapeli on varattu poliisin perustutkintoa vielä suorittamattomille harjoittelijoille tai kenttäjaksoa suorittaville opiskelijoille. Työharjoittelu on ohjattua tutustumista poliisin työhön käytännön työelämän kautta kokeneemman poliisin johdolla. Kenttäjaksolaisilla vastuu omasta toiminnasta on suurempi, mutta partion johtajaksi nuorempaa konstaapelia ei määrätä.
  • Vanhempi konstaapeli on Suomen poliisin miehistön virka. Sen rinnakkaisvirkana tutkintatehtävissä on vanhempi rikoskonstaapeli ja Suojelupoliisissa etsivä.
  • Ylikonstaapeli on Suomen poliisin alipäällystön virka, johon vaaditaan alipäällystökurssin suorittaminen. Tämän voi eräin ehdoin suorittaa kuka tahansa vanhempi konstaapeli. Ylikonstaapeli toimii tyypillisesti poliisiryhmän johtajana. Virka-asuisten poliisien kentällä toimiva esimies on kenttäjohtajana toimiva poliisimies, useimmiten ylikonstaapeli. Liikkuvassa poliisissa ylikonstaapeli toimii ryhmänjohtajana. Rikostutkinnan toimialalla toimiva ylikonstaapeli (tai rikosylikonstaapeli) voi toimia esimerkiksi tutkintaryhmänjohtajana tai joissakin erityistapauksissa jopa tutkinnanjohtajana. Suojelupoliisissa nimikkeenä on ylietsivä.
  • Komisario on Suomen poliisissa alin päällystövirka. Siihen pääsemiseksi vaaditaan poliisiammattikorkeakoulussa suoritettu ammattikorkeatutkinto tai muu soveltuva korkeakoulututkinto. Komisariosta lähin alempi virka on ylikonstaapeli ja seuraava ylempi virka ylikomisario. Poliisin lääninjohdossa tai valtakunnallisessa johdossa sisäasiainministeriössä toimiva komisario on hierarkiassa paikallispoliisissa toimivaa komisariota ylempänä. Rinnakkaisvirka on rikoskomisario.
  • Ylikomisario on myös päällystövirka. Ylikomisariosta lähin alempi virka on komisario ja seuraava ylempi virka paikallispoliisissa apulaispoliisipäällikkö. Liikkuvassa poliisissa seuraava ylempi virkanimike on liikennepoliisitarkastaja ja keskusrikospoliisissa rikostarkastaja. Ylikomisario on johtava poliisipäällystövirka joko paikallispoliisin järjestysosastolla (nykyisin turvallisuuden tulosalue) tai sisäministeriön poliisiosastolla. Rikostutkinnan ylempi päällystövirka on vastaavasti rikosylikomisario. Suojelupoliisissa ylikomisariota vastaa ylitarkastajan virkanimike. Poliisin lääninjohdossa tai valtakunnallisessa johdossa sisäasiainministeriössä toimiva ylikomisario on hierarkiassa paikallispoliisissa toimivaa ylikomisariota ylempänä.
  • Apulaispoliisipäällikkö on Suomen poliisin päällystövirka. Apulaispoliisipäälliköstä lähin alempi virka on ylikomisario ja seuraava ylempi virka poliisipäällikkö. Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen erityisaseman vuoksi on sen apulaispoliisipäällikkö poliisin hierarkiassa muun poliisilaitoksen apulaispäällikköä korkeammalla.
  • Poliisipäällikkö on Suomen poliisin päällystövirka, jonka tehtävänä on paikallispoliisilaitoksen johtaminen. Poliisipäälliköstä lähin alempi virka on apulaispoliisipäällikkö. Ylempiä virkoja on poliisin valtakunnallisessa ja lääninjohdossa. Helsingin kihlakunnan poliisilaitoksen erityisaseman vuoksi on sen poliisipäällikkö poliisin hierarkiassa muun poliisilaitoksen päällikköä korkeammalla.
  • Lääninpoliisijohtaja johtaa nimensä mukaisesti läänin poliisitoimintaa. Lääninpoliisijohtajana toimivat:
  • Poliisijohtajat ovat korkeita poliisivirkamiehiä sisäasiainministeriössä. Heidän yläpuolellaan poliisissa on kuitenkin vielä poliisiylijohtajan virka. Tällä hetkellä poliisijohtajana toimivat Jorma Toivanen ja Kari Rantama.
  • Poliisiylijohtaja on sisäasiainministeriön virkamies, joka johtaa Suomen poliisia. Vuoden 2005 alussa poliisiylijohtaja aloitti Markku Salminen, joka toimi aiemmin rikosseuraamusviraston pääjohtajana. Suomen poliisin poliisiylijohtajat kautta aikain ovat

[muokkaa] Katso myös

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta poliisi.

[muokkaa] Aiheesta muualla

[muokkaa] Poliisiin liittyviä blogeja

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Poliisi
Henkilökohtaiset työkalut