Päiväsakko

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Päiväsakko on sakko, joka lasketaan tuomitun päivätulojen perusteella. Teoriassa päiväsakko vastaa ansionmenetystä, joka seuraa yhdestä vankilapäivästä eli poissaolosta töistä. Suomessa sakko on kuitenkin paljon pienempi. Päiväsakkojärjestelmä on käytössä Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa, Meksikossa ja Macaossa.

Suomalainen päiväsakkojärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käräjäoikeus tuomitsee päiväsakkorangaistuksen, jos se pitää rikosta niin lievänä, ettei ankarampi seuraamus ole tarpeen. Sakko voidaan laissa säädetyin edellytyksin määrätä myös poliisin kirjoittamalla rangaistusvaatimuksella, jonka kihlakunnansyyttäjä vahvistaa rangaistusmääräysmenettelyssä.

Päiväsakot (ps) tuomitaan kappaleittain. Esimerkiksi 20 ps à 10 euroa = 200 euroa (20 × 10). Mitä moitittavammasta teosta on kysymys, sitä suurempi on rangaistukseksi määrättävien päiväsakkojen lukumäärä. Lain sallima suurin päiväsakkojen lukumäärä on 120 tai, jos syyksi luettuja rikoksia on useita, yhteisenä sakkorangaistuksena 240 kpl.

Yhden päiväsakon rahamäärään vaikuttavat tuomitun ansiotulot, pääomatulot sekä eräät vero­vapaat tulot. Aikaisemmin vaikutti myös varallisuus. Suurituloisen henkilön päiväsakon rahamäärä on pienituloisen henkilön päiväsakon rahamäärää suurempi, koska tarkoitus on, että rangaistus koskisi henkilön taloudelliseen asemaan samalla tavoin tuloista riippumatta. Päiväsakon rahamäärä lasketaan nettotuloista. Nettotulo on se rahamäärä, joka henkilölle jää käteen, kun kuukausituloista vähennetään verot, pakolliset vakuutusmaksut ja työttömyysvakuutusmaksu. Nettotuloista vähennetään perusvähennys 255 euroa. Saatu rahamäärä jaetaan 60:lla. Jokainen alaikäinen lapsi vähentää lisäksi päiväsakon määrää 3 eurolla. Pienin päiväsakko on 6 euroa. Ellei syytetty osaa selvittää tulojaan ja varallisuuttaan sakon määräämistä varten, sen tekee käräjäoikeus. Mikäli henkilö hankkiakseen itselleen taloudellista hyötyä antaa viranomaiselle sakon määräämistä varten tuloistaan, elatusvelvollisuudestaan tai muusta maksukykyynsä vaikuttavasta seikasta olennaisesti totuudenvastaisen tai harhaanjohtavan tiedon, syyllistyy hän sakkovilppiin, josta voidaan rikoslain mukaan tuomita sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Ellei sakkoa makseta vapaaehtoisesti, se siirretään ulosottoon pakkotäytäntöönpantavaksi. Mikäli sakkoa ei saada ulosmitattua, käräjäoikeus voi muuntaa sen vankeudeksi, jolloin yksi vankeuspäivä vastaa kolmea päiväsakkoa. Tätä ns. sakon muuntorangaistusta voidaan kuitenkin soveltaa vain tuomioistuimen määräämiin sakkoihin.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]