Hätänumero

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hätänumero on puhelinnumero, johon soittamalla saa yhteyden hätäpalveluihin, kuten pelastuslaitokselle ja poliisiin sekä terveys- ja sosiaalitoimen hätätilanteisiin. Suomessa yleinen hätänumero sekä pelastuslaitokselle, poliisille, että sosiaalipäivystykselle on 112. Myrkytystietokeskuksen numero on (09) 471 977 tai (09) 4711. Meripelastukselle on Suomessa omat hälytyskeskuksensa ja erillinen hätänumero 0294 1000. Joissakin maissa eri palveluilla on eri numerot.

Hätänumero on tarkoitettu vain kiireellisiä ja todellisia hätätilanteita varten. Näitä ovat hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa, tai jos on syytä epäillä näin olevan. Hätänumero taas ei ole tarkoitettu kiireettömissä asioissa eikä kyselytarkoituksessa, joka pätee myös erilaisissa häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa tiedustelusoitot saattavat tukkia hätänumeron.[1]

Standardi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

112 on varattu hätänumeroksi myös GSM-standardissa. Teoriassa missä päin maailmaa tahansa GSM-puhelimella soitettaessa numero 112 ohjaa puhelun paikalliseen hätäkeskukseen. Yleisimpiin maailmassa käytössä oleviin hätänumeroihin voidaan soittaa GSM-puhelimella, vaikka näppäinlukitus olisi päällä, puhelimen saldoraja olisi ylitetty, puhelimessa ei olisi SIM-korttia tai puhelin olisi lukittunut esimerkiksi liian monen väärän PIN-koodin tai PUK-koodin syötöstä.

Euroopan unioni otti käyttöön yhteiseksi hätänumerokseen 112:n 29. heinäkuuta 1991. 112 toimii kaikissa jäsenmaissa, joissakin tosin vanhan puhelinnumeron rinnalla (kuten Britanniassa ja Irlannissa).

Hätänumero Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hätänumeroon soittaminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[2]

Mikä on hätänumero 112?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomessa on käytössä vain yksi hätänumero, 112.
  • Hätänumero 112 toimii kaikissa EU-maissa.
  • Voit soittaa hätänumeroon 112 maksutta mistä tahansa puhelimesta ilman suuntanumeroa.
  • Voit soittaa hätänumeroon 112 myös ulkomaisesta matkapuhelinliittymästä. Tällöinkään et tarvitse erillistä suuntanumeroa, näppäile ainoastaan 112.
  • Ulkomailla ollessasi hätänumeroon soitto ohjautuu paikalliseen hätäkeskukseen. Mikäli matkasi ei suuntaudu EU-maahan, muista selvittää etukäteen matkakohteessasi käytössä olevat hätänumerot.
  • Jos hätänumero on hetkellisesti ruuhkautunut, älä sulje puhelinta! Kuulet nauhoitteen, jossa kehotetaan odottamaan hetki linjalla.
  • Hätäpuheluihin vastataan mahdollisimman nopeasti ja aina soittamisjärjestyksessä.
Milloin soitat 112?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kun kohtaat hätätilanteen tai tarvitset kiireellisesti viranomaisapua paikalle.
  • Kun tiedät tai epäilet hengen, terveyden, omaisuuden tai ympäristön ollessa uhattuna tai vaarassa.
Soita hätänumeroon 112 esimerkiksi, kun[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • huomaat onnettomuuden tai tulipalon.
  • huomaat meneillään olevan tai tapahtuneen rikoksen.
  • on tarvetta ambulanssille tai sosiaaliviranomaiselle.

Jos epäilet, onko kyseessä hätätilanne vai ei, on aina parempi soittaa hätänumeroon 112 kuin olla soittamatta.

Milloin et soita 112?[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kiireettömissä tilanteissa
  • Kysely- tai tiedustelutarkoituksessa
  • Häiriötilanteissa, joissa kukaan ei ole vaarassa
→ sähkökatkokset
→ liikenneruuhkat

Kun soitat hätänumeroon[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • vastaa kysymyksiin.
  • toimi annettujen ohjeiden mukaisesti.
  • lopeta puhelu vasta, kun saat luvan.

Muista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Turha soitto saattaa viivästyttää hädässä olevan henkilön avunsaantia kohtalokkain seurauksin.
  • Hätänumeron väärästä tai ilkivaltaisesta käytöstä voidaan rangaista.

Soita hätäpuhelu itse, mikäli mahdollista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • On hyvä, että hätäpuhelun soittaa henkilö, jota asia koskee, mikäli tämä vain on mahdollista. Hänellä on useimmiten sellaisia tietoja, joita päivystäjä tarvitsee määritellessään avun tarvetta.
  • Välikäsien kautta tuleva puhelu voi pahimmillaan viivästyttää avun paikalle tuloa.

Hätänumeroon ei voi toistaiseksi lähettää tekstiviestiä. Asiaan on kuitenkin tulossa muutos, sillä eduskunta on hyväksynyt asiaan liittyvän lakiesityksen. Tekstiviestipalvelun käyttö kuitenkin edellyttäisi rekisteröitymistä.[3][4] Kuulo- ja puhevammaisille on tarjolla eri puhelinnumerot, joihin voi lähettää myös tekstiviestejä. Niitä ei ole tuotu julkiseksi ilkivallan pelossa. Helsingin hätäkeskuksen numero on kuitenkin julkaistu: 050 456 4113.[5]

Suomessa hätänumero ei vaadi suuntanumeroa eikä maksua.[1]

Hätänumeroon turhaan soittamisesta eli pilapuheluista voi joutua maksamaan pilasta koituneet kulut ja lisäksi soittaja voidaan tuomita rangaistukseen.

Soittajan paikannus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[6]

Selvitä osoite[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hätäpuhelun soittajan on hyvä tietää sijaintinsa. Katuosoite ja kunta ovat hätätilanteessa tärkein paikkatieto. Mitä tarkemmin tapahtumapaikka on tiedossa, sitä nopeammin apu saadaan paikalle. Erityisesti vapaa-ajanviettopaikan tarkat osoite- tai koordinaattitiedot on hyvä selvittää etukäteen.

Televerkkoon perustuva paikannus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hätänumeroon soittajan löytämiseksi voidaan käyttää lankapuhelinnunnumeron tai matkapuhelimen paikannusta. Näin ollen esimerkiksi ne soittajat, joiden olinpaikasta ei saada selvää, voidaan paikantaa. On mahdollista, että hätänumeroon soittaa esimerkiksi opaskoira[7] tai lapsi, joka ei osaa ilmoittaa sijaintiaan.

Suomessa kuitenkin paikannusta käytetään rajoitetusti yksityisyyden suojan vuoksi, ei kaikissa tapauksissa. Aikaisemmin hätäkeskuslaitos joutui matkapuhelinten osalta tiedustelemaan verkko-operaattorilta sijaintia, kunnes tarvittava laitteisto asennettiin hätäkeskuslaitoksen hätäkeskusten käyttämään järjestelmään.

Hätäkeskuslaitoksen koordinaattipalvelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska joissain tapauksissa soittaja ei ole kotipaikkakunnallaan eikä osaa ilmoittaa tarkkaa sijaintiaan, Hätäkeskuslaitos kehitti koordinaattipalvelun, jossa esimerkiksi loma-asunnoissa olevien on helppo etukäteen selvittää WGS84-koordinaattinsa avun pyytämiseksi oikeaan kohteeseen. Palvelu luotiin ensisijaisesti saaristo-olosuhteiden tarpeesta, mutta on tarkka koko Suomessa.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntien yhteiset palohälytyskeskukset aloittivat toimintansa 1950-luvun lopulla. Nämä hälytysnumerot ottivat kuitenkin vastaan vain palo- ja pelastustoimen hälytyksiä, ja palohälytysnumero vaihteli paikkakunnittain. Muita käyttötarkoituksia varten oli omat numeronsa: esimerkiksi poliisille ja sairaankuljetukselle oli erilliset numerot. Palokunnan numeroksi oli monella paikkakunnalla valittu 005.[8][9][10]

Helsingissä kokeiltiin nykyisen muotoista hätänumeroa jo 1970-luvulla, mutta palvelu valtakunnallistettiin vasta vuoden 1983 alussa. Samalla hätänumeroksi yhtenäistettiin 000 koko maassa. Suomeen perustettiin yleiset hätäilmoituskeskukset, ja ne alkoivat ottaa vastaan palohälytyksien lisäksi myös sosiaali- ja terveystoimen hätäilmoituksia. Nykyiseksi 112:ksi hätänumero vaihtui vuoden 1993 alussa, kun Suomi otti käyttöön EU:n yhteisen hätänumeron.[11][12][10]

Poliisilla oli olemassa myös oma hätänumeronsa 10022, joka oli käytössä vuoteen 2011 asti, mutta hätäkeskusuudistuksessa poliisin hälytyskeskukset siirrettiin valtiolliseen hätäkeskuslaitokseen. Samalla myös kiireellinen sosiaaliapu liitettiin osaksi 112 hätänumeron palveluita.

Hätänumerot eri maissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eurooppa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Belgian lippu Belgia: 112, Palolaitos ja Ambulanssi 100, Poliisi 101
  • Irlanti: 999, 112
  • Italia: Poliisi 113, Sotilaspoliisi 112, Ambulanssi 118, Palolaitos 115
  • Itävalta: Poliisi 133, Ambulanssi 144, Palolaitos 122
  • Kroatia: Poliisi 92, Palolaitos 93, Ambulanssi 94
  • Kypros: 112, 199
  • Latvia: 112, Palolaitos 01, Poliisi 02, Ambulanssi 03
  • Liettua: 112, Palolaitos 01, Poliisi 02, Ambulanssi 03
  • Norjan lippu Norja: Palolaitos 110, Poliisi 112, Ambulanssi 113
  • Portugalin lippu Portugali: 112
  • Puolan lippu Puola: Ambulanssi 999, Palolaitos 998, Poliisi 997
  • Ranskan lippu Ranska: 112, Ambulanssi 15, Poliisi 17, Palolaitos 18
  • Saksan lippu Saksa: Poliisi 110, Palolaitos ja Ambulanssi 112
  • Slovakian lippu Slovakia: Ambulanssi 155, Palolaitos 150, Poliisi 158
  • Suomen lippu Suomi: 112 (ambulanssi, poliisi, palolaitos, sosiaaliturva)
  • Sveitsin lippu Sveitsi: Palolaitos 118, Poliisi 117, Ambulanssi 144, Myrkky 145, Psykologiset ongelmat 143
  • Tanskan lippu Tanska: 112
  • Tšekin lippu Tšekki: Ambulanssi 155, Palolaitos 150, Poliisi 158
  • Unkarin lippu Unkari: 112, Ambulanssi 104, Poliisi 107, Palolaitos 105
  • Venäjän lippu Venäjä: Palolaitos 01 (myös yleinen), Poliisi 02, Ambulanssi 03, Kaasuvuoto 04
  • Viron lippu Viro: 112
  • Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta: 112, 999
  • Ruotsin lippu Ruotsi: 609

(Kaikki EU-maat 112 vuodesta 2008)

Aasia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kiina: Poliisi 110, Palolaitos 119, Pelastuslaitos 120,
  • Hongkong: 999 (puhelut), 992 (tekstiviestit)
  • Intia: Poliisi 100, Palolaitos 101, Ambulanssi 102,
  • Iran: 110
  • Israelin lippu Israel: Poliisi 100, Ambulanssi 101, Palolaitos 102
  • Japani: Poliisi 110, Merivartiosto 118, Palolaitos ja ambulanssi 119
  • Korea: Poliisi 119
  • Filippiinit: Poliisi 117
  • Singaporen lippu Singapore: Ambulanssi ja palolaitos 995, Poliisi 999
  • Qatarin lippu Qatar: 999

Afrikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Tšadin lippu Tšad: Palolaitos 18, Poliisi: 17
  • Djiboutin lippu Djibouti: Palolaitos 18, Poliisi 17
  • Marokon lippu. Marokko: Palolaitos 15, Poliisi 19, Kuninkaallinen sotilaspoliisi 177
  • Etelä-Afrikan lippu Etelä-Afrikka: Poliisi ja palolaitos 10111, Ambulanssi 10177,
  • Tunisian lippu Tunisia: Ambulanssi 190, Poliisi 197
  • Ugandan lippu Uganda: Poliisi 999

Pohjois-Amerikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oseania[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Fonectan Paikallinen Puhelinluettelo - 2010 (etukannen tiedote)
  2. Milloin soitat 112? Hätäkeskuslaitos. Viitattu 1.3.2015.
  3. 112-hätätekstiviesteille eduskunnan siunaus 10.2.2015. Yle uutiset viittomakielellä. Viitattu 11.2.2015.
  4. Eduskunta hyväksyi lain hätätekstiviesteistä 10.2.2015. Eduskunta. Viitattu 11.2.2015.
  5. Palvelut - hätäkeskus Helsingin kuurojen yhdistys. Viitattu 11.2.2015.
  6. Tiedä sijaintisi Hätäkeskuslaitos. Viitattu 1.3.2015.
  7. Koira soitti hätänumeroon ja pelasti isäntänsä hengen 15.9.2008. Uusi Suomi. Viitattu 1.3.2015.
  8. Hätäkeskuslaitoksen historiaa Hätäkeskuslaitos. Viitattu 22.12.2013.
  9. Raision, Ruskon ja Maskun puhelinluettelo 1979–1980. Raision Puhelinosuuskunta, 1979.
  10. a b Helsingin kaupungin virastot ja laitokset 8/1972 (pdf) Joulukuu 1975. Helsingin kaupunki. Viitattu 22.12.2013.
  11. Yrityshistoria (html) Hartola-Sysmä sairaankuljetus Oy. Viitattu 22.12.2013.
  12. 1980- ja 1990-luvut Nurmijärven VPK. Viitattu 22.12.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]