Palokunta

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Palokunta sammuttamassa palavaa taloa Kanadassa.

Palokunta nykyään yleensä ei enää keskity pelkästään palontorjuntaan eli tulipalojen sammuttamiseen ja niiden syttymisen estämiseen vaan myös muiden onnettomuuksien hoitamiseen ja estämiseen. Siksi siitä käytetään nykyään usein ilmaisut pelastustoimi tai pelastuslaitos ja siihen kuuluu väestönsuojelu ja ihmisten, eläinten, omaisuuden ja ympäristön suojaaminen ja pelastaminen ja ympäristövahinkojen torjuminen. Palokunnat tarjoavat järjestäytynyttä ja kiireellistä apua yllättävissä onnettomuustilanteissa. Palokunnat tekevät myös työtä – esimerkiksi valistuksen keinoin – onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Nykyään useimpien kaupunkien ja kuntien palokunnat on muodostettu organisaatioksi, jota kutsutaan pelastuslaitokseksi.

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin Keskuspelastusasema, (asema 10) Agricolankadulla.

Suomessa palokunnat toimivat sekä aluepelastuslaitosten alaisuudessa että sopimuspalokuntina. Sopimuspalokunnat ovat sitoutuneet aluepelastuslaitoksen kanssa tehdyllä yhteistyösopimuksella suorittamaan saamiaan hälytystehtäviä ja saavat yleensä siitä korvauksen. Sopimuspalokuntina toimivat muun muassa VPK (vapaaehtoispalokunta), PVPK (puolivakinainen palokunta, korvattu toimintaperiaatteeltaan samanlaisella niin sanotulla toimenpidepalkkaisella miehistöllä) sekä tehdaspalokunnat (TPK). Hätäkeskuslaitos huolehtii hätäilmoitusten vastaanottamisesta ja oikeanlaisen avun lähettämisestä.

Ammattipalomiehistä koostuvat vakinaiset palokunnat ovat yleensä välittömässä, yhden minuutin, lähtövalmiudessa (aika hälytyksestä siihen, jolloin pelastusauto lähtee liikkeelle) kaikkina vuorokauden aikoina. Vapaaehtoispalokunnat eivät ole välittömässä lähtövalmiudessa kuten vakinaiset palokunnat, sillä vapaaehtoisten palokuntien henkilöstö hoitaa palo- ja pelastustehtäviä oman toimensa ohessa. Vapaaehtoiset palokunnat hälytetään nykyään yleensä joko tekstiviestein tai puhelinsoitoin. Vapaaehtoiset palokunnat voivat olla 5–30 minuutin lähtövalmiudessa. Lisäksi on tukipalokuntia, joiden sopimuksen mukainen lähtöaika voi olla yli 30 minuuttia.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin pelastuslaitoksen johtokeskusyksikkö (HE100).

Ammattipalomiehiä kouluttaa sisäministeriön alainen Pelastusopisto Kuopiossa, sekä Helsingin tarpeisiin Helsingin Pelastuskoulu. Pelastusopistossa pelastajatutkinto kestää 1,5 vuotta ja se antaa kelpoisuuden palomiehen tai palomies-sairaankuljettajan tehtäviin. Pelastusopisto kouluttaa myös henkilöstöä pelastustoimen päällystön- ja alipäällystön tehtäviin. Suomen pelastusalan keskusjärjestö ja siihen kuuluvat maakunnalliset pelastusliitot huolehtivat palokuntien vapaaehtoisen ja sivutoimisen henkilöstön koulutuksesta.

Hälytys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun hälytys tulee, palomiehillä on 60 sekuntia aikaa pukeutua ja mennä autoon. Yleensä Suomessa hälytys tulee VIRVE-verkon välityksellä hätäkeskuksesta. Jotkut palokunnat toimivat puhelimilla, esimerkiksi jollain palokunnalla hälytys saattaa tulla matkapuhelimien kautta.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin pelastuslaitoksen alus Katajanokan edustalla.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]