Suomalainen viittomakieli
Wikipedia
| suomalainen viittomakieli | |
| Muu nimi | |
| Omakielinen nimi | |
| englanninkielinen nimi | Finnish Sign language |
| ranskankielinen nimi | |
| Tiedot | |
| Alue | Suomi |
| Virallinen kieli | |
| Puhujia | arvio 5 000 |
| Sija | ei sadan suurimman joukossa |
| Kirjaimisto | |
| Kielenhuolto | suomalaisen viittomakielen lautakunta |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | viittomakielet |
| Kieliryhmät | |
| Kielikoodit | |
| ISO 639-1 | |
| ISO 639-2 | sgn-FI |
| SIL | FSE |
| Ohje | |
Suomalainen viittomakieli (usein pelkkä viittomakieli) on Suomessa yleisimmin käytetty viittomakieli. Äidinkielenään viittomakieltä käyttäviä kuuroja on arviolta 5 000. Myös kuurojen vanhempien kuulevien lasten äidinkieli on usein viittomakieli. Viittomakieltä käyttäviä kuuroja, kuulevia, huonokuuloisia, kuurojentyöntekijöitä, viittomakielentulkkeja, viittomakielisten omaisia, ystäviä, työtovereita ja muita kielen harrastajia on kymmeniä tuhansia. Muiden viittomakielten tavoin suomalainen viittomakieli on luonnollinen kieli, jolla on suomen kielestä eroava kielioppi ja rakenne.
[muokkaa] Historia
Suomalaisen viittomakielen voidaan katsoa saaneen alkunsa 1800-luvun puolivälissä, kun Ruotsissa opiskellut suomalainen kuuro Carl Oscar Malm (1826–1863) perusti Suomen ensimmäisen kuurojenkoulun Porvooseen. Malmin käyttämä ruotsalainen viittomakieli levisi suomalaisten kuurojen käyttöön ja eriytyi omaksi kielekseen. Kuitenkin 1900-luvun alusta aina 1970-luvulle kuurojen opetuksessa pyrittiin saamaan kuurot puhumaan muun opetuksen kustannuksella. Viittomakielen käyttö kiellettiin ja siitä jopa rangaistiin. Tilanne kuitenkin alkoi parantua jälleen 1970-luvun jälkeen ja vuonna 1995 viittomakieli sai perustuslaillisen aseman.
[muokkaa] Tutkimus
Suomalaisen viittomakielen tutkimus alkoi varsinaisesti Terhi Rissasen vuonna 1985 julkaiseman "Viittomakielen perusrakenne"-tutkimuksen myötä. Nykyään viittomakieltä tutkitaan mm. Kuurojen Liitossa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa.
Suomalaista viittomakieltä myös tutkitaan ja sitä voi opiskella yliopiston pääaineena ainakin Jyväskylän yliopistossa. Viittomakielen tulkki sen sijaan on ammattikorkeakoulututkinto. Ainakin Kuopiossa voi opiskella viittomakielen tulkiksi.
[muokkaa] Aiheesta muualla
- Suvi - Suomalaisen viittomakielen verkkosanakirja
- viittomavalikko - Pääjärven kuntayhtymän viittomasanakirja
- kantti.net - viittomakielen alkeita
- opinportti - viittomakieltä
- yle - viittomakieliset uutiset
- kuurojen liitto - tietoa viittomakielestä moi

