Opaskoira

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomalainen opaskoira valjaissaan.
Sokea opaskoiransa kanssa Brasiliassa.
Opaskoiria.

Opaskoira toimii apuna ja tukena sokeille tai vaikeasti heikkonäköisille. Koira on hyvä apuväline liikkumiseen, sillä koira pysyy opitulla reitillä, näkee vastaantulevat mahdolliset esteet ja kiertää ne.

Opaskoira näyttää paikalleen pysähtymällä kadunreunat ja muut ylityspaikat liikenneväylissä ja myös sellaiset esteet, joita ei turvallisesti voi kiertää. Opaskoirankäyttäjä pystyy liikkumaan koiransa avulla itsenäisesti. Silloin kun opaskoira ei toimi oppaana, se on tavallinen perhekoira. Koiralla on myös tärkeä sosiaalinen merkitys käyttäjälleen ja hänen perheelleen.

Suomen lainsäädännössä on monessa kohdin annettu opaskoirille ja niiden käyttäjille erivapauksia. Liikuntavammaisen avustajakoiran tavoin opaskoiran kanssa saa mennä yleiselle uimarannalle, ravintoloihin, lasten leikkipaikalle, toriaikana torille, kunnostetulle ladulle ja urheilukentälle, vaikka järjestyslaki sen muilta koirilta kieltääkin. Opaskoiran kanssa saa mennä myös terveydensuojeluasetuksen tarkoittamaan elintarvikehuoneistoon. Opaskoirasta ei tarvitse suorittaa koiraveroa.

Opaskoirien koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Näkövammaisten liiton Vantaalla, Itä-Hakkilassa sijaitsevassa Opaskoirakoulussa kasvatetaan, koulutetaan ja luovutetaan käyttöön kaikki Suomessa toimivat opaskoirat. Nykyään lähes kaikki koulutettavat koirat ovat labradorinnoutajia. Jonkin verran opaskoirina käytetään myös kultaisianoutajia, labradorinnoutajan ja kultaisennoutajan risteytyksiä sekä saksanpaimenkoiria. Suomen Opaskoirakoulu Oy on aloittanut opaskoirien koulutuksen 1.9.2012 Opaskoirakoulu Viiksessä Kuopiossa kaikille Suomen näkövammaisille. Johtavana kouluttajana toimii Juha Herttuainen, joka on tehnyt mittavan työn opaskoirien kouluttajana. Ensimmäiset opaskoirat luovutetaan käyttäjille keväällä 2012.

Opaskoiratoiminnan tärkeänä perustana ovat vapaaehtoistyötä tekevät hoitoperheet. Lähes kaikki opaskoirapennut kasvatetaan Opaskoirakoulussa. Vuosittain pentuja syntyy 70–80. Pennut luovutetaan vapaaehtoisiin hoitokoteihin 7–8 viikon iässä. Soveltuvuustesteihin koirat tulevat noin 1,5-vuotiaana. Opaskoiran koulutus kestää 20 viikkoa. Koirat luovutetaan käyttäjilleen kolme viikkoa kestävällä yhteistoimintakurssilla.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäiset opaskoirat koulutettiin vuonna 1916 Saksassa. Suomessa opaskoiratoiminta käynnistyi sotamarsalkka Mannerheimin aloitteesta, kun hän toimi Suomen Punaisen Ristin puheenjohtajana. Mannerheim vetosi opaskoirien saamiseksi sodassa näkönsä menettäneille. Ensimmäiset opaskoirat luovutettiin käyttöön talvisodassa näkönsä menettäneille sotasokeille syksyllä 1940. Seitsemän vuotta myöhemmin vuonna 1947 perustettiin Opaskoirakoulu ja vuonna 1948 Opaskoirayhdistys, jonka tehtävänä oli hankkia opaskoiria siviilisokeille.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juha Herttuainen: Opaskoirat. Opaskoirayhdistys 1998
  • Nelson Coon: A Brief History Of Dog Guides For The Blind. The Seeing Eye 1959
  • Paula Harrington: Guide Dogs for the Blind Looking Ahead. Guide Dogs for the Blind 1990
  • Peter Ireson: Another Pair of Eyes. Pelham Books 1991
  • Juliette Cunliffe: Koirarotujen ensyklopedia. Parragon 2005

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Juha Herttuainen, Opaskoirat, Opaskoirayhdistys, 1998

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]