Europol
| Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto |
|
|---|---|
| Europol | |
 |
|
 Viraston pääkonttori Haagissa. |
|
| Perustettu | 1999 |
| Tyyppi | Erillisvirasto |
| Toimivalta | Euroopan unioni |
| Sijainti | Haag, Alankomaat |
| Johtaja | Catherine De Bolle |
| Työntekijöitä | Yli 900 |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Europol eli Euroopan unionin lainvalvontayhteistyövirasto[1] (entiseltä nimeltään Euroopan poliisivirasto) on Euroopan unionin lainvalvontaviranomainen, joka toimii EU:n jäsenvaltioiden poliisiorganisaatioiden yhteenliittymä. Europol aloitti toimintansa vuonna 1999, ja sen päämaja sijaitsee Haagissa, Alankomaissa. Vuoden 2010 alusta Europolista tuli EU:n erillisvirasto.[2]
Sen päätavoitteita ovat huumekaupan, laittoman maahanmuuton, kyberrikollisuuden, ihmiskaupan, rahanpesun sekä muunlaisen rajat ylittävän rikollisuuden estäminen.[3] Europol koordinoi jäsenmaissa yhtä aikaa tapahtuvien poliisioperaatioiden, kuten lapsipornoratsioiden, järjestelyt.
Joulukuussa 2019 Europolilla oli noin 1 300 työntekijää.[4] Yhteyshenkilönä (engl. liaison officer) toimii 220 henkilöä ja rikosanalyytikkona noin 100 henkilöä.[5] Suurten EU-maiden yhteyshenkilöt muodostavat kukin oman yhteystoimiston.[6] Yhteyshenkilöt työskentelevät myös esimerkiksi Interpolin kanssa. Suomella on Europolissa kolme yhteyshenkilöä. Yksi poliisista, yksi Rajavartiolaitokselta ja yksi Tullista. Lisäksi vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajana on toiminut suomalainen Jari Liukku vuodesta 2017 alkaen.[7]
Europolin perustamisen tarve nousi esille 1970-luvulla. Tällöin EU-maiden sisä- ja oikeusministerit perustivat keskinäisen Trevi-ryhmän erityisesti terrorismin vastaiseen toimintaan. Vuoden 1991 Eurooppa-neuvoston kokouksessa Luxemburgissa liittokansleri Helmut Kohl toi esille EU-maiden yhteisten poliisivoimien tarpeen Yhdysvaltojen FBI:n mallin mukaisesti. Vuoden 1992 Maastrichtin sopimuksessa muotoiltiin EU:n tehtävistä kolme pilaria, joista yhteen sijoitettiin poliisiyhteistyö terrorismia ja huumekauppaan vastaan ja ehdotettiin Euroopan poliisiviraston perustamista. Vuonna 1993 päätettiin, että virasto tullaan sijoittamaan Haagiin, josta se sai käyttöönsä Kansainvälisen rikostuomioistuimen rakennuksen. Vuonna 1997 Amsterdamin sopimuksessa Europol sai nykyisen muotonsa ja tehtävänsä ja se aloitti toimintansa 1999. Europolia varten rakennettu oma toimitalo valmistui vuonna 2010.[8]
Toukokuusta 2018 alkaen Europolin johtajana on toiminut belgialainen Catherine De Bolle. Hän on ensimmäinen tehtävää hoitava nainen.][9]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Tietoa Europolista Europol. Viitattu 30.6.2022.
- ↑ Organisational structure Europol. Viitattu 6.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Mandate : Europol 2011. Europol. Viitattu 6.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Statistics & Data Europol. Viitattu 21.12.2020. (englanniksi)
- ↑ Tietoa Europolista Europol. Viitattu 21.12.2020.
- ↑ Our people Europol. Viitattu 6.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Perttu, Jukka: Suomalaispoliisi Jari Liukku Europoliin. Helsingin Sanomat, 3.2.2017, s. A 10. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ History Europol. Viitattu 6.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Lindström, Liselott: Europolin johtoon nousi ensimmäistä kertaa nainen Yle.fi. 8.3.2018. Viitattu 21.12.2020.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||
