FBI
Sivulta puuttuu | Federal Bureau of Investigation | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1908 |
| Toimiala | poliisitoiminta |
| Päämaja |  Washington D.C., Yhdysvallat |
| pääjohtaja | Robert Mueller |
| Kattojärjestö | Yhdysvaltain oikeusministeriö |
| Sivusto | /www.fbi.gov/ |
Federal Bureau of Investigation (FBI[1], ääntyy engl. muk. [efbi:ai][2]) on Yhdysvaltain keskusrikospoliisi, joka tutkii erityisen vakavia ja osavaltioiden rajat ylittäviä rikoksia. Se toimii Yhdysvaltojen oikeusministeriön alaisuudessa.[3] FBI:n motto on Fidelity, Bravery, Integrity ("uskollisuus, rohkeus, rehellisyys").
FBI:lla on myös tiedusteluun liittyvä vakoilutehtävä, koska CIA ei saa toimia Yhdysvaltojen alueella vastavakoilun toimialueella. FBI:n tehtävänä on myös ylläpitää kansallista turvallisuutta NSA:n kanssa ja vastata kansallisen erikoisjoukon, HRT:n, koulutuksesta.
Sisällysluettelo |
Historiaa [muokkaa]
Liittovaltion syyttäjä Charles Joseph Bonaparte perusti FBI:n alun perin nimellä Bureau of Investigation 26. heinäkuuta 1908. Nykyisen nimensä se sai vuonna 1935. Toimiessaan J. Edgar Hooverin alaisuudessa virasto käytti huomattavan osan ajastaan poliittisten aktivistien tutkintaan. Myöhemmin viraston Martin Luther Kingiin kohdistama tutkinta sai huomattavasti julkisuutta, kun kävi ilmi, että virasto oli yrittänyt kiristää Kingiä nauhoituksilla tämän osallistumisesta seksuaalisiin aktiviteetteihin.
1980-luvulta eteenpäin viraston tärkein tutkintakohde oli mafia. Kuitenkin Syyskuun 11. päivän iskut vuonna 2001 saivat FBI:n vaihtamaan tärkeintä kohdettaan mafiasta terrorismiin ja vuodesta 2002 viraston tärkein tutkintakohde onkin ollut terrorismi ja sen torjuminen. Virastolle myönnetyt uudet valtuudet kiistellyn Patriot Act -lain myöntämänä ovat mahdollistaneet entistä laajemman salakuuntelun ja Internetin seurannan.
Tärkeimmät toiminta-alueet [muokkaa]
FBI:n tärkeimmät toiminta-alueet ovat: [4]
- Suojella Yhdysvaltoja terrori-iskuilta.
- Suojella Yhdysvaltoja ulkomaiden tiedusteluoperaatioilta ja vakoilulta.
- Suojella Yhdysvaltoja tietoverkkojen välityksellä tehtäviltä hyökkäyksiltä.
- Taistella julkista korruptiota vastaan kaikilla tasoilla.
- Suojella ihmisoikeuksia
- Taistella kansainvälisiä/kansallisia rikollisorganisaatioita vastaan.
- Taistella talousrikollisuutta vastaan.
- Taistella merkittävää väkivaltarikollisuutta vastaan.
- Tukea liittovaltion, osavaltioiden, paikallisia ja kansainvälisiä kumppaneita.
- Päivittää teknologiaa, jota FBI käyttää tehtävissään.
Pääjohtajat[5] [muokkaa]
- J. Edgar Hoover (1. heinäkuuta, 1935 - 2. toukokuuta, 1972†)
- L. Patrick Gray (vt.) (3. toukokuuta, 1972- 27. huhtikuuta, 1973)
- William Ruckelshaus (vt.) (30. huhtikuuta, 1973 - 9. heinäkuuta, 1973)
- Clarence M. Kelley (9. heinäkuuta, 1973 – 15. helmikuuta, 1978)
- James B. Adams (vt.) (15. helmikuuta, 1978 –23. helmikuuta, 1978)
- William H. Webster (23. toukokuuta, 1978 – 25. toukokuuta, 1987)
- John E. Otto (vt.) (26. toukokuuta ,1987 – 2. marraskuuta , 1987)
- William S. Sessions (2. marraskuuta, 1987 – 19. heinäkuuta , 1993)
- Floyd I. Clarke (vt.) (19. heinäkuuta, 1993 - 1. syyskuuta 1993)
- Louis Freeh (1. syyskuuta, 1993 - 25. kesäkuuta, 2001)
- Thomas J. Pickard (vt.) (25. kesäkuuta, 2001 - 4. syyskuuta, 2001)
- Robert Mueller (4. syyskuuta, 2001 - nykyinen)
Organisaatio [muokkaa]
FBI:n päämaja on J. Edgar Hoover Building maan pääkaupungissa, Washingtonissa. Lisäksi sillä on 56 aluetoimistoa ympäri Yhdysvaltojen tärkeimpiä kaupunkeja, noin 400 pienempää toimistoa sekä yli 50 kansainvälistä toimistoa, joista käytetään nimitystä Legal Attaché Offices.[6][7] FBI:n agentit koulutetaan Quanticossa, Virginiassa.[8]
Etsityimpien rikollisten lista [muokkaa]
FBI julkaisi ensimmäistä kertaa etsityimpien rikollisten listansa vuonna 1950. Idea syntyi erään toimittajan loppuvuodesta 1949 tekemä kysely FBI:lle etsintäkuulutettujen kovimmista nimistä. FBI kertoi toimittajalle kymmenen nimen listan ja lehtijuttu herätti suurta huomiota. J. Edgar Hoover ymmärsi listan julkisuusarvon ja teki siitä osan FBI:n virallista toimintaa 14. maaliskuuta 1950.[9]
60 ensimmäisen vuoden aikana listalla on esiintynyt 494 etsintäkuulutettua ja 94 prosenttia heistä on saatu kiinni. Suoraan yleisövihjeiden perusteella, pidätyksistä on tehty 152.[9]
Kirjallisuus [muokkaa]
- Tim Weiner: FBI (Otava, 2012)
- Rhodri Jeffreys-Jones: FBI: A History (2008)
Katso myös [muokkaa]
Lähteet [muokkaa]
- ↑ Lyhenneluettelo, KOTUS
- ↑ KOTUS: Vieraskielisten lyhenteiden ääntäminen
- ↑ Haarla, Pekka: Yhdysvallat: Taustatietoa maasta, valtiosta ja taloudesta, s. 107. Amer-yhtymä, 1985. 951-35-330-1.
- ↑ Facts and Figures:FBI priorities 2003. Federal Bureau of Investigation. Viitattu 17. joulukuuta 2006. (englanniksi)
- ↑ FBI—Directors, Then and Now Federal Bureau of Investigation. Viitattu 2011-02-07.
- ↑ http://www.fbi.gov/contact/fo/fo.htm
- ↑ http://www.fbi.gov/contact/legat/legat.htm
- ↑ The FBI Academy Federal Bureau of Investigation. Viitattu 8.7.2010. (englanniksi)
- ↑ a b Jouko Juonala: Pojista pahimmat. Ilta-Sanomat, 2010, nro 15.3., s. 20.
Aiheesta muualla [muokkaa]
- FBI:n kotisivut
- Kimmo Ahonen: Hoover ilman meikkiä. Kirja-arvostelu teoksesta: Weiner, Tim: FBI − Liittovaltion poliisin historia (Enemies: A History of the FBI). Kääntänyt Raivio, Jyri. Otava, 2012.
