Syyskuun 11. päivän iskut

Wikipedia

Loikkaa: valikkoon, hakuun


Syyskuun 11. päivän iskut
WTC-tornit tulessa ennen sortumistaan
WTC-tornit tulessa ennen sortumistaan
Paikka New York, (kaksi ensimmäistä); Arlington, Virginia (kolmas); Shanksville, Pennsylvania (neljäs); kaikki Yhdysvalloissa
Ajankohta 11. syyskuuta 2001
8:46 – 10:28 (UTC-4)
Iskutyyppi lentokonekaappaus, massamurha, itsemurhaisku
Kuolleita 2 995 (mukaan lukien 19 kaappaajaa)
Haavoittuneita 6 291+
Epäilty/epäillyt Al-Qaida Osama bin Ladenin johdolla[1][2][3]

Syyskuun 11. päivän iskuiksi (käytetään myös nimityksiä Syyskuun 11. ja 9/11) kutsutaan terrori-iskujen sarjaa, joka tapahtui Yhdysvalloissa 11. syyskuuta vuonna 2001, kun 19 al-Qaidan terroristia kaappasi neljä matkustajalentokonetta.[4][5] Kaappaajat ohjasivat lentokoneista kaksi tahallisesti päin World Trade Centerin kaksoistorneja New Yorkissa, jolloin kaikki koneissa olleet ja useat rakennuksissa työskennelleet ihmiset saivat surmansa. Molemmat rakennukset sortuivat kahdessa tunnissa, ja samalla osa läheisistä rakennuksista tuhoutui tai vaurioitui. Kolmannen lentokoneen kaappajat lensivät päin Pentagonin rakennusta Arlingtonissa Virginiassa. Neljäs kone putosi maahan Shanksvillessä Pennsylvaniassa, kun koneen matkustajat ja henkilökunta yrittivat saada koneen haltuunsa kaappaajilta, jotka ohjasivat sitä kohti Washingtonia. Yhdestäkään koneesta ei selviytynyt ketään hengissä.

Terrori-iskuissa kuoli yhteensä 2 993 ihmistä, kaappajat mukaan lukien.[6] Suurin osa kuolleista oli siviileitä, ja heidän joukossaan oli yli 90 maan kansalaisia. Vähintään yhden uhrin kuolinsyy oli hengityssairaus, jonka aiheutti kaksoistornien sortumisen nostattama pöly.[7]

Pian iskujen jälkeen Yhdysvaltain hallitus syytti al-Qaidaa, jota oli jo aiemmin pidetty syyllisenä useisiin terrori-iskuihin.lähde? Hallituksen selvityksen mukaan kyseessä oli ensimmäinen vieraiden joukkojen hyökkäys Yhdysvaltojen mantereelle vuoden 1812 sodan jälkeen.

Yhdysvallat vastasi terrori-iskuihin aloittamalla ”terrorismin vastaisen sodan” ja hyökkäämällä Taliban-liikkeen hallitsemaan Afganistaniin, jossa iskujen pääepäillyn Osama bin Ladenin uskottiin oleskelevan. Lisäksi säädettiin USA PATRIOT -laki, joka laajensi Yhdysvaltain viranomaisten valtuuksia taistella terrorismia vastaan. Monet muutkin maat vahvistivat terrorismin vastaisia toimia ja laajensivat pakkotoimenpiteitä. Jotkin amerikkalaiset arvopaperipörssit pysyivät suljettuina koko iskujen jälkeisen viikon ajan, ja avauduttuaan ne kertoivat suunnattomista tappioista, erityisesti lento- ja vakuutusaloilla. Toimistotilaa tuhoutui miljardien dollarien arvosta, mikä aiheutti vakavaa vahinkoa Ala-Manhattanin taloudelle.

Sisällysluettelo

[muokkaa] Terrori-iskut

Aikaisin syyskuun 11. päivän aamuna vuonna 2001 yhteensä 19 kaappaajaa otti haltuunsa neljä matkustajalentokonetta. Ne olivat nousseet ilmaan Bostonista, Newarkista ja Washingtonista ja olivat matkalla San Fransiscoon ja Los Angelesiin.[4] Kello 8.46 (15.46 Suomen aikaa) American Airlinesin lento 11 törmäsi World Trade Centerin pohjoistorniin, jolloin törmäyksen syystä ei vielä ollut varmuutta, mutta sen jälkeen kun United Airlinesin lento 175 törmäsi etelätorniin kello 9.03, tekojen tahallisuus alkoi olla ilmeistä.[8][9] Kolmas kaappaajaryhmä ohjasi American Airlinesin lennon 77 päin Pentagonia kello 9.37.[10] Neljäs lento, United Airlinesin lento 93, jonka kohteena oli luultavasti joko Valkoinen talo tai Yhdysvaltain kongressitalo Capitol, putosi maahan lähelle Shanksvilleä Pennsylvaniaan kello 10.03, kun matkustajat olivat yrittäneet saada koneen haltuunsa kaappaajilta.[11][12]

Jotkut matkustajat pystyivät soittamaan lentokoneista radio- tai matkapuhelimilla[13][14] ja kertomaan yksityiskohtia, kuten että jokaisessa koneessa oli useita kaappajia ja he olivat käyttäneet kyynelkaasun tai pippurisumuttimen kaltaista suihketta.[15][16][17][18] Ainakin kahdessa koneessa kaappaajilla oli mukanaan veitset, joilla he puukottivat lentoemäntiä ja ainakin yhtä matkustajaa.[19][20] Iskuja tutkimaan asetettu 9/11-komissio vahvisti myöhemmin tiedon, että kaksi kaappaajista oli ostanut vastikään Leatherman-monitoimiveitsen.[21] Sekä lentoemäntä lennolta 11 että matkustajat lennoilta 175 ja 93 mainitsivat kaappaajilla olevan pommin, mutta yksi matkustajista arveli sen olevan valepommi. Putoamispaikoilta ei löydetty jäänteitä räjähteistä, joten 9/11-komissin mukaan kyseessä olivat ilmeisesti valepommit.[19]

Lennon 93 mustan laatikon nauhoituksesta kävi ilmi, että koneen henkilökunta ja matkustajat yrittivät ottaa koneen haltuunsa saatuaan tietää puhelimitse, että samalla tavalla kaapattuja koneita oli jo törmännyt rakennuksiin samana aamuna.[22] Nauhoitusten perusteella yksi kaappaajista antoi käskyn kallistaa konetta, kun kävi ilmeiseksi että matkustajat saisivat koneen hallintaansa.[23] Pian sen jälkeen kone putosi pellolle lähelle Shanksvilleä Pennsylvaniaan aamulla kello 10.03. Terrori-iskujen suunnittelija Khalid Sheikh Mohammed mainitsi vuonna 2002 al Jazeeran haastattelussa, että lennon 93 kohde oli Capitol, jolle oli annettu koodinimi "Oikeustieteellinen tiedekunta".[24]

Terrori-iskujen vuoksi World Trade Centeristä sortui kolme rakennusta. Etelätorni sortui 56 minuuttia törmäyksen jälkeen, noin kello 9.59, ja Pohjoistorni sortui kello 10.28, tunnin ja 42 minuuttia törmäyksen jälkeen.[25] Pohjoistornin sortuminen vaurioitti pahoin vieressä olevaa WTC7 -rakennusta, jonka rakenteet kärsivät vielä lisää tulipalossa, ja rakennus sortui lopulta kokonaan kello 17.20.[26]

Iskut aiheuttivat laajaa hämmennystä uutistoimituksissa ja lennonjohdoissa ympäri Yhdysvaltoja. Kansainvälisten siviilimatkustajakoneiden laskeutuminen Yhdysvaltojen maaperälle kiellettiin kolmeksi päiväksi.[27] Jo ilmassa olleet koneet käännytettiin takaisin tai ohjattiin lentokentille Kanadaan tai Meksikoon. Tiedotusvälineet lähettivät vahvistamattomia ja usein ristiriitaisia uutisia koko päivän ajan. Eräs laajimmin levinneistä oli uutinen autopommista, joka oli räjähtänyt ulkoministeriön luona.[28] Pian sen jälkeen kun ne olivat kertoneet ensimmäisen kerran Pentagonin turmasta, CNN ja muut tiedotusvälineet raportoivat Washington Mallin puistossa syttyneestä tulipalosta.[29] Uutistoimisto AP:n kautta levisi uutinen, että Delta Air Linesin lento 1989 oli kaapattu. Tämäkin tieto osoittautui vääräksi: lentokonetta tosin epäiltiin vähän aikaa kaapatuksi, mutta se vastasi lennonjohdon kutsuihin ja laskeutui turvallisesti Clevelandiin.[30]

[muokkaa] Iskujen uhrit

Kuolleet (poissulkien kaappaajaat)
New York City World Trade Center 2 605

[31] [32] [33] [34]
American 11 87[35]
United 175 60[36]
Arlington Pentagon 125[37]
American 77 59[38]
Shanksville United 93 40[39]
Yhteensä 2 976

Terrori-iskuissa ja kaappauksissa kuoli yhteensä 2 995 ihmistä, joista 19 oli kaappaajia ja 2 976 uhreja. Uhreja oli 246 lentokoneissa (joista kukaan ei selviytynyt hengissä), 2 605 New Yorkissa ja 125 Pentagonissa.[40][41] Uhrit olivat siviilejä, 55:ttä Pentagonissa menehtynyttä armeijan työntekijää lukuun ottamatta.[42] Kuolleiden joukossa oli yli 90 maan kansalaisia.[43]

Vuonna 2007 viralliseen iskuissa kuolleiden luetteloon lisättiin Felicia Dunn-Jones. Hän kuoli viisi kuukautta iskujen jälkeen keuhkosairauteen, joka yhdistettiin World Trade Centerin sortumisesta johtuneeseen pölyyn.[32] Luetteloon on vielä sen jälkeen lisätty Leon Heyward, joka kuoli imusolmukesyöpään vuonna 2008.[34]

National Institute of Standards and Technology arvioi, että World Trade Centerissä oli iskujen tapahtuessa noin 17 400 siviiliä, ja kulkuportteihin perustuvien laskelmien mukaan kaksoistorneissa oli keskimäärin 14 154 ihmistä kello 8.45:een mennessä.[44][45] Valtaosa ihmisistä, jotka olivat törmäysalueen alapuolella, pystyivät poistumaan rakennuksista turvallisesti. Etelätornista pääsi pois lisäksi 18 ihmistä, jotka olivat törmäysalueella, sekä monet sen yläpuolisistakin kerroksista. He käyttivät ilmeisesti ainoaa ehjänä säilynyttä porraskäytävää.[46] Pohjoistornissa kuoli vähintään 1 336 ihmistä, jotka olivat törmäyskohdassa tai sen yläpuolella. Etelätornissa evakuointi oli jo ehditty aloittaa ennen toista iskua, ja siellä kuoli vähintään 618 ihmistä.[47] Yli 90 % torneissa surmansa saaneista ihmisistä oli törmäysalueella tai sen yläpuolella.

Komission raportin mukaan törmäyksessä kuoli heti satoja ihmisiä, ja loput jäivät loukkuun ja kuolivat tornien sortuessa.[48] Vähintään 200 ihmistä hyppäsi palavista torneista alas ja kuoli pudottuaan maahan tai matalampien rakennusten katoille.[49] Jotkut loukkuun jääneet toivoivat helikoptereiden pelastavan ihmisiä katoilta ja pyrkivät ylöspäin, mutta katoille vievät ovet oli lukittu. Mitään suunnitelmaa pelastuslennoista ei kuitenkaan ollut, ja sankka savu ja polttava kuumuus olisivat joka tapauksessa estäneet helikoptereiden käytön.[50]

Yhteensä 441 työntekijää sai surmansa, kun he yrittivät pelastaa ihmisiä ja sammuttaa tulipaloja. New York Cityn palolaitos (FDNY) menetti 341 palomiestä ja 2 ensihoitajaa.[51] New York Cityn poliisiasema menetti 23[52] ja Port Authorityn poliisiasema 37 poliisia.[53] Lisäksi yksityiset ensihoitoasemat menettivät 8 työntekijää.[54][55]

Cantor Fitzgeald L.P. sijoituspankki 1 World Trade Centerin 101-105:ssä kerroksissa menetti 658 työntekijää, huomattavasti enemmän kuin mikään muu yritys.[56] Marsh Inc., joka sijaitsi heti Cantor Fitzgeraldin alapuolella kerroksissa 93-101 (American Airlinesin lennon 11 törmäyskohdassa) menetti 355 työntekijää ja 175 Aon Corporationin työntekijää sai surmansa.[57] Hobokenin kaupungista New Jerseystä kuoli kaikkein eniten asukkaita.[58]

Viikkoja iskujen jälkeen arvioitu kuolonuhrien määrä oli yli 6 000.[59] Kaupunki pystyi tunnistamaan vain noin 1 600 World Trade Centerin terrori-iskujen uhreista. Lääketieteentutkijoiden toimisto keräsi "noin 10 000 tunnistamatonta luun ja kudoksen jäännettä, joita ei pystytty yhdistämään kuolleiden listalla olleisiin".[60] Luiden jäänteitä löydettiin vielä vuonna 2006 kun työntekijät valmistautuivat purkamaan Deutsche Bank Building -rakennuksen jäänteitä.

Useat uhrit jouduttiin tunnistamaan hammaskarttojen tai DNA:n avulla, kuumuuden tuhottua ruumiit. Kaikkiaan 1 058 uhria tunnistettiin, lopuille kirjoitettiin kuolintodistus oletetun olinpaikan mukaan World Trade Centerissä tai kaapatuissa lentokoneissa. 24 ihmistä on edelleen listattu kadonneiksi.

[muokkaa] Vahingot

110 kerroksiset World Trade Centerin kaksoistornit ja lukuisia muita rakennuksia World Trade Centerin alueella tuhoutui tai vahingoittui pahoin, mukaan lukien 7 World Trade Center, 6 World Trade Center, 5 World Trade Center, 4 World Trade Center, Marriott World Trade Center (3 WTC), World Financial Center -yhdistelmä ja St. Nicholas Greekin ortodoksinen kirkko.[61]

Pentagon tulen vahingoittamana ja osittain sortuneena. (14.9.2001)

Deutsche Bank Building Liberty Streetillä World Trade Centeriä vastapäätä todettiin asuinkelvottomaksi myrkkykaasujen vuoksi.[62][63] Borough of Manhattan Community Collegen Fiterman Hall kärsi myös mittavia vaurioita ja se suljettiin kunnostuksen ajaksi.[64]

Muut naapurirakennukset, mukaan lukien 90 West STreet ja Verizon Building kärsivät myös suuria vahinkoja, mutta ovat nyt uudelleen rakennettuja.[65] World Financial Centerin rakennukset, One Liberty Plaza, Millenium Hilton ja 90 Church Street vahingoittuvat vain lievästi.[66] Kommunikaatiovälineet pohjoistornin huipulla, mukaan lukien lähetysradio, televisio ja kaksisuuntainenradio tuhoutuivat kaikki, mutta media asemat saivat nopeasti käännettyä signaalit ja uusimaan lähetykset.[61][67] Arlington Countyssä osa Pentagonia tuhoutui tulipalojen vuoksi ja toinen osa rakennusta sortui.[68]

[muokkaa] Pelastustoimet

Loukkaantunut uhri Pentagonissa.

New Yorkin paloaseman (FDNY) sijoitti nopeasti 200 yksikköä (puolet osastosta) World Trade Centerin alueelle, jossa toimivat myös lukuisat vapaalla olevat palomiehet ja ensihoitajat.[69][70][71] New Yorkin poliisiasema (NYPD) lähetti hätätapausyksikkönsä (ESU) ja muut poliisivoimat alueelle.[72] Tapahtumapaikalle saapuessaan FDNY, NYPD ja Port Authority poliisi eivät toimi yhteistyössä,[69] ja lopulta alkoivat etsiä ylenpalttisesti siviileitä.[73]

Olosuhteiden huonontuessa NYPD:in yksikkö viesti asiasta poliisipäälliköille, jotka käskivät alaisiaan evakuoida tornit; suurin osa NYPD:in upseereista pystyttiin evakuoimaan torneista ennen sortumista.[72][73] Eri toimitsijoiden erillisten käskyjen ja eriävän radiokommunikoinnin vuoksi varoitukset eivät välittyneet FDNY:n upseereille.

Ensimmäisen tornin sorruttua FDNY:n upseerit tekivät päätöksen evakuointivaroituksista, mutta teknisten vaikeuksien takia moni palomies ei koskaan kuullut evakuointi käskyjä. 9-1-1 -toimitsijat saivat myös tietoa soittajilta, mutta tietoja ei kerrottu eteenpäin upseereille.[70] Tuntien kuluessa iskuista huomattava etsi ja pelasta operaatio pantiin alulle. Kuukausien kuluttua World Trade Centerin alue saatiin siivottua toukokuussa 2002.[74]

[muokkaa] Terroristit ja ja heidän motiivinsa

Vain tuntien kuluttua iskuista FBI pystyi nimeämään ja antamaan henkilökohtaisia yksityiskohtia kaappaajista.[75][76] Mohammed Attan matkalaukku, joka ei ehtinyt hänen Portlandin lennolleen American Airlinesin lennolle 11, sisälsi papereita jotka paljastivat kaikkien 19 kaappaajan henkilöllisyyden (kaikki miehiä), ja muuta tärkeää tietoa heidän suunnitelmistaan, motiiveistaan ja taustoistaan.[77] Iskujen päivänä NSA katkaisi kommunikaatioita, jotka kohdistuivat Osama bin Ladeniin.[78][79]

27. syyskuuta 2001 FBI julkaisi kuvia 19 kaappaajasta, yhdessä mahdollisten kansalaisuuksien ja monien salanimien kanssa.[80] 15 kaappaajista oli kotoisin Saudi-Arabiasta, kaksi Yhdistyneistä arabiemiirikunnista, yksi Egyptistä ja yksi Libanonista.[81] Mohammed Atta oli kaikkien 19 kaappaajan johtaja.[82] George Washingtonin yliopiston psykologian professorin ja entisen CIA:n upseerin, Jerrold Postin mukaan kaappaajat olivat hyvin koulutettuja ja kypsiä aikusia.[83]

FBI:n tutkimukset iskuista, koodinimeltään PENTTBOM, oli suurin ja vaikein tutkimus koko FBI:n historiassa, johon otti osaa yli 7 000 erikoisagenttia.[84] Yhdysvaltain hallitus piti selvänä, että al-Qaida, jota johti Osama bin Laden, oli vastuussa iskuista ja FBI totesikin, että "todisteet al-Qaidan ja bin Ladenin osallisuudesta syyskuun 11. päivän iskuihin ovat selvät ja kieltämättömät."[85] Yhdistyneiden kuningaskuntien hallitus tuli samaan johtopäätökseen syyttäen al-Qaidaan ja Osama bin Ladenia syyskyyn 11. päivän iskuista.[86]

[muokkaa] Al-Qaida

Pääartikkeli: Al-Qaida

Al-Qaidan alkuperää voidaan seurata aina vuoteen 1979, kun Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin. Pian hyökkäyksen jälkeen Osama bin Laden matkusti Afganistaniin, Amerikan hallituksen avulla,[87] jossa hän auttoi organisoimaan mujahideeneja ja julkisti Maktab al-Khidamat (MAK) -organisaation vastustamaan neuvostoliittolaisia. Vuonna 1989, jolloin neuvostoliittolaiset kukistettiin, MAK oli muuttunut Jihadiksi muslimimaailman hallituksia vastaan. Aiman al-Zawahrin valvonnan alla Osama bin Ladenista tuli kaikkein radikaalein.[88] Vuonna 1996 bin Laden teki ensimmäisen fatwansa, jossa hän käski amerikkalaisia sotilaita lähtemään Saudi-Arabiasta.[89]

Toisessa fatwassaan (1998) bin Laden hahmotteli Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa Israelia kohtaan, kuten myös amerikkalaisen sotaväen jatkuvaa Saudi-Arabiassa oloa Persianlahden sodan jälkeen.[90] Bin Laden käytti islamilaista tekstiä kehottaessaan käyttämään väkivaltaa Amerikan armeijaa ja kansalaisuutta vastaa kunnes mainitut väärydet on korjattu huomauttaen, että "ulema on läpi islamilaisen historian yksimielisesti ollut samaa mieltä, että jihad on yksilöllinen velvollisuus jos vihollinen tuhoaa muslimimaita."[90]

[muokkaa] Iskujen suunnittelu

Idean syyskuun 11 päivän iskuihin tuli Khalid Sheikh Mohammedilta, joka ehdotti ideaa Osama bin Ladenille ensimmäisen kerran vuonna 1996.[91] Silloi bin Laden ja al-Qaida olivat siirtymävaiheessa, jolloin he olivat juuri palanneet takaisin Afganistaniin Sudanista.[92] Vuoden 1998 lähetystöpommi-iskut Itä-Afrikassa ja bin Ladenin fatwa vuonna 1998 tarkoittivat kääntymispistettä, jolloin bin Laden aikoi hyökätä Yhdysvaltoihin.[92]

Vuoden 1998 lopussa ja 1999 alussa bin Laden hyväksyi Mohammedin suunnitelman jatkaakseen juonen organisoimista. Keväällä 1999 Khalid Sheikh Mohammed, Osama bin Laden ja hänen alaisensa Mohammed Atef tapasivat useita kertoja.[92] Mohammed valitsi iskujen kohteet ja auttoi järjestämään matkat kaappaajille.[92] Bin Laden torjui useita Mohammedin ehdottamia potentiaalisia kohteita, kuten Los Angelesissa sijaitsevan U.S. Bank Towerin,[93] koska "ei ollut tarpeeksi aikaa valmistella sellaista operaatiota."[94]

Bin Laden toimioperaation johtajana yhdessä rahallista tukea antavien kumppaniensa kanssa.[95] Bin Laden valitsi tehtäväänsä Nawaf al-Hazmin ja Khalid al-Mihdharin, jotka molemmat olivat kokeneita jihadisteja ja jotka taistelivat Bosniassa. Hazmi ja Mihdhar saapuivat Yhdysvaltoihin tammikuun puolessa välissä vuonna 2000 matkustettuaan ensin Malesiaan al-Qaidan Kuala Lumpurin kokoontumiseen. Keväällä 200 Hazmi ja Mihdhar ottivat lentotunteja San Diegossa, Kaliforniassa, mutta huonon englanninkielen taitonsa vuoksi eivät onnistuneet lentotunneilla ja lopulta toimivat "voimakkaina" kaappaajina.[96][97]

Vuoden 1999 lopussa ryhmä miehiä Hampurista, Saksasta saapui Afganistaniin, mukaan lukien Mohamed Atta, Marwan al-Shehhi, Ziad Jarrah ja Ramzi Binalshibh. [98] Bin Laden valitsi miehet operaatiota varten, koska miehet olivat koulutettuja ja täten osasivat puhua englantia ja heillä oli kokemusta lännessä elämisestä.[99] Uusia palkollisia etsittiin rutiininomaisesti erikoiskykyjen perusteelle, jolloin al-Qaidan johtajat löysivät myös Hani Hanjourin, jolla oli jo valmiiksi lupa matkustajalentokoneen ohjaamiseen.[100]

Hanjour saapui San Diegoon 8. joulukuuta 2000 Hamzin kanssa. Pian he lähtivät Arizonaan, jossa Hanjour otti lentotunteja valmistautuakseen kaappauksiin. Marwan al-Shehhi saapui Yhdysvaltoihin toukokuun lopussa 2000, Atta 3. kesäkuuta 2000 ja Jarrah 27. kesäkuuta 2000. Binalshibh haki useita kertoja viisumia Yhdysvaltoihin, mutta hänen ollessaan yemeniläinen viisumia ei myönnetty. Binalshibh pysyi Hampurissa ja toimi välittäjänä Attan ja Khalid Sheikh Mohammedin välillä. Kolme Hampurin solun jäsentä ottivat kaikki lentotunteja Etelä-Floridassa.

Keväällä 2001 voimakkaat kaappaajat alkoivat saapua Yhdysvaltoihin.[101] Heinäkuussa 2001 Atta tapasi Binalshibhin kanssa Espanjassa, jossa he keskustelivat juonensa yksityiskohdista, muun muassa lopullisista kohteistaan.

[muokkaa] WTC:n kaksoistornit

Ilmakuva WTC:n alueesta. 23. syyskuuta 2001.

World Trade Centerin kaksi korkeaa pilvenpiirtäjää WTC1 ja WTC2 olivat näkyvimmät tuhoutuneet rakennukset, korkeudeltaan 417 metriä (110 kerrosta). Rakennuksissa työskenteli päivittäin noin 50 000 ihmistä. Kaksoistornien lisäksi tuhoutui kokonaan tai jouduttiin purkamaan viisi rakennusta ja yksi metroasema. Manhattanin saarella vaurioitui 23 muuta rakennusta.

[muokkaa] Kaksoistornien rakenne

Pilvenpiirtäjien runko koostui poikkeuksellisesta tuulikuormat vastaanottavasta, jäykistävästä ulkokehästä, joka vastaanotti myös pystysuoria voimia, ja vain pystyvoimia vastaanottavasta sisärungosta. Ydinrunkona rakennuksen keskiosassa oli 47 teräspilaria, jotka oli kiinnitetty toisiinsa I-palkein.[102]

Julkisivuna oli putkimainen jäykkä ulkokehä, hitsatuista kolmen kerroksen korkuisista teräselementeistä koottu verkkomainen ristikkorakenne joka muodosti jokaiselle 63 metriä leveälle sivulle 57 pilaria. Ulko- ja sisärungon välillä välipohjia kannattelivat 33-tuumaiset teräsristikot ilman välitukia. Välipohjina olivat teräsbetoniset liittolaatat: alla teräsprofiililevy, päällä 100 mm betoni. Teräsosat oli paloeristetty ruiskupinnoitteella kahden tunnin laskennalliseen palonkestoon. Hätäpoistumisteinä oli kolme ydinosassa sijainnutta portaikkoa.[102]

[muokkaa] Palonsuojaus

Teräsosat oli alun perin suojattu keskimäärin 20 mm (½-¾ tuuman) vahvuisella ruiskutettavalla vermikuliitti-paloeristeellä, sisärungossa osin kipsilevyin. Eriste oli virheellisesti ruiskutettu primer-käsitellylle teräspinnalle, mikä vähensi eristemassan tartunnan voiman alle puoleen suunnitellusta.[103]

Ruiskueristettä oli 1990-luvulla lisätty useimpiin kerroksiin, vahvuudeksi uusituilla osilla tuli 25-38 mm (1-1½ tuumaa). Tällä vahvuudella oikein suoritetulla paloeristyksellä rakenteiden laskennallinen palonkestoaika olisi ollut kaksi tuntia.[103]

[muokkaa] Sortuman eteneminen läpi rakennuksen

Lentokoneiden törmäykset muuttivat WTC-tornien kantavien rakenteiden muotoa. Törmäävien, rikkoutuvien lentokoneiden kerosiini levisi rakennuksiin ja ilmaan pisaroiksi alkaen palaa räjähtäen. Räjähdysmäinen kerosiinipalo pyyhki rakennusten kantavia teräsosia puhtaaksi paloeristeestä. Automaattinen sammutusjärjestelmä tuhoutui törmäyskerroksissa eikä toiminut palavien kerrosten yläpuolella. Näin palo ei sammunut. Raju tulipalo kuumensi teräsosia, jolloin niiden lujuus ja kantavuus aleni huomattavasti. Täyden lujuutensa menettäneet teräspilarit vääntyivät. Lattiat painuivat notkolle ja vetivät paloalueen julkisivukehän pilareita sisäänpäin. Lopulta tulen heikentämät rungon sisäkehän pilariliitokset eivät kestäneet taipuvien ulkopilareiden takia niille siirtyvää lisäpainoa ja rakennus alkoi sortua. Pohjoistorni (johon osui lentokone 17 minuuttia Etelätornia aikaisemmin), romahti vasta Etelätornin jälkeen, johtuen siitä, että Etelätorniin osunut lentokone osui huomattavasti paremmin tuhoen enemmän rakennuksen tukiosista samantien kuin Pohjoistornissa.[104].

[muokkaa] Muiden rakennusten vauriot

Alueen rakennukset.

Samaan rakennuskompleksiin kuuluneet, kaksoistornien pohjoispuoliset matalammat toimistorakennukset WTC 5 ja WTC 6 kärsivät huomattavia vahinkoja. Niiden takana sijainnut WTC 7-tornitalo sortui kokonaan.

Kun pohjoistorni sortui, WTC 7:n eteläjulkisivu vaurioitui pahoin, siihen syntyi esimerkiksi yli 10 kerrosta korkea halkeama.[105] Rakennuksessa oli useita palopesäkkeitä, joita vaurioitunut heikkopaineinen sprinklerijärjestelmä ei kyennyt sammuttamaan. Iltapäivällä 11. ja 12. kerroksissa riehui tulipalo,[106] ja pienempiä kerroksissa 6-10, 13-14, 19-22 ja 29-30.[105] Noin kello 14 julkisivurakenteen havaittiin pullistuvan ulospäin, mikä kertoi rakenteiden muodonmuutoksista ja sortumavaarasta.[107] Rakennuksesta kuului myös kitiseviä ääniä. Kello 15.30 rakennuksen lähialue evakuoitiin sortumavaaran vuoksi. Vajaan kahden tunnin kuluttua rakennus sortui aiheuttamatta ihmishenkien menetyksiä.

[muokkaa] Iskun seuraukset

Välittömästi tapahtuman jälkeen Yhdysvallat ja monet muut maat asettivat voimaan turvatoimia lisähyökkäysten estämiseksi. New Yorkin liikenne suljettiin heti iskujen jälkeen ja Yhdysvalloissa julistettiin täydellinen siviili-ilmailun kielto syyskuun 13. päivään asti. Myös Lontoossa asetettiin samanlainen rajoitus. Yhdysvaltain sulkiessa ilmatilansa Euroopasta ja Aasiasta oli matkalla Pohjois-Amerikkaan noin 500 lentoa, joista korkeintaan puolimatkassa olleet koneet kääntyivät takaisin. Lopuista osa ohjattiin kentille Meksikossa ja suurin osa, noin 239 konetta, kanadalaisille kentille. Kanadan ilmailuhallinto käynnisti hätäohjelman, operaatio Keltaisen nauhan koordinoimaan koneiden ohjausta viidelletoista kentälle ympäri maata. Kaikkiaan kanadalaisille kentille saapui yli 33 000 matkustajaa.[108]

Myöhemmin matkustusmääräyksiä USA:han kiristettiin pysyvästi, etenkin lentoliikenteen osalta.

Iskuilla oli merkittäviä poliittisia seurauksia. Useissa maissa kovennettiin terrorismin vastaisia lakeja jopa niin rajusti, että viranomaisten toiminnan nähtiin rajoittavan kansalaisoikeuksia.

USA:n hallitus kiristi huomattavasti suhtautumistaan terrorismista syytettyihin ryhmiin ja hallituksiin jotka tukivat niitä. Pian iskujen jälkeen Yhdysvalloissa hyväksyttiin kiireellä valmisteltu USA PATRIOT Act -laki, joka antoi viranomaisille oikeuden pidättää kansalliseksi uhaksi oletetun ulkomaalaisen henkilön määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä tai oikeuksia. Tämä mahdollistaa Taliban- ja al-Qaida-epäiltyjen pidon Kuubassa Guantanamo Bayn vankileirillä. Kotimaassa turvallisuuden valvontaa varten perustettiin kokonaan uusi liittovaltion ministeriö, Department of Homeland Security.

Yhdysvaltain vaikutuksiltaan merkittävin vastaus iskuihin oli presidentti George W. Bushin julistama terrorismin vastainen sota, johon kuului hyökkäys Afganistaniin lokakuussa 2001.

[muokkaa] Salaliittoteoriat

Pääartikkeli: Syyskuun 11. päivän iskujen salaliittoteoriat

Syyskuun 11. päivän iskuista on esitetty lukuisia salaliittoteorioita. Yhdysvaltojen ulkoministeriö on julkaissut kommentoidun listan iskuun liittyvistä teorioista.[109][110] Yhdysvaltain presidentti George W. Bush kehotti vuoden 2001 syksyllä pitämässään YK:n puheessaan olla ottamatta kantaa syyskuun 11. päivää koskeviin "pöyristyttäviin" salaliittoteorioihin.[111]

[muokkaa] Aihe mediassa

Tapahtumasta on tehty useita elokuvia, esimerkiksi Paul Greengrassin United 93, Oliver Stonen World Trade Center, Peter Marklen Flight 93 ja Peter Josephin Zeitgeist

[muokkaa] Katso myös

[muokkaa] Lähteet

[muokkaa] Viitteet

  1. ↑ Bin Laden claims responsibility for 9/11 29.10.2004. CBS News. Viitattu 23.02.2007.
  2. ↑ Al Qaeda Claims Responsibility for Sept. 11 Attacks 19.04.2002. People's Daily. Viitattu 23.02.2007.
  3. ↑ Osama claims responsibility for 9/11 24.06.2006. India Times. Viitattu 23.02.2007.
  4. ↑ 4,0 4,1 Security Council Condemns, 'In Strongest Terms', Terrorist Attacks on the United States un.org. 12.9.2001. Yhdistyneet kansakunnat. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  5. ↑ Bin Laden claims responsibility for 9/11 CBC News. 29.10.2004. Canadian Broadcasting Corporation. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  6. ↑ War Casualties Pass 9/11 Death Toll cbsnews.com. 22.9.2004. Canadian Broadcasting Corporation. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  7. ↑ Toxic dust adds to WTC death toll msnbc.msn.com. 24.5.2007. MSNBC. Viitattu 14.11.2009. (englanniksi)
  8. ↑ Flight Path Study - American Airlines Flight 11 (PDF). National Transportation Safety Board (2002-02-19).
  9. ↑ Flight Path Study - United Airlines Flight 175 (PDF). National Transportation Safety Board (2002-02-19).
  10. ↑ Flight Path Study - American Airlines Flight 77 (PDF). National Transportation Safety Board (2002-02-19).
  11. ↑ (2004) "The Attack Looms", 9/11 Commission Report. National Commission on Terrorist Attacks Upon the United States. Viitattu 2008-07-02. 
  12. ↑ Flight Path Study - United Airlines Flight 93 (PDF). National Transportation Safety Board (2002-02-19).
  13. ↑ McKinnon, Jim. "The phone line from Flight 93 was still open when a GTE operator heard Todd Beamer say: 'Are you guys ready? Let's roll'", Pittsburgh Post-Gazette. Luettu 2008-05-18. 
  14. ↑ "Relatives wait for news as rescuers dig", CNN, 2001-09-13. Luettu 2008-05-20. 
  15. ↑ Wilgoren, Jodi and Edward Wong. "On Doomed Flight, Passengers Vowed To Perish Fighting", The New York Times, 2001-09-13. Luettu 2008-11-11. 
  16. ↑ Serrano, Richard A.. "Moussaoui Jury Hears the Panic From 9/11", Los Angeles Times, 2006-04-11. Luettu 2008-10-24. 
  17. ↑ Goo, Sara Kehaulani, Dan Eggen. "Hijackers used Mace, knives to take over airplanes", San Francisco Chronicle, 2004-01-28. Luettu 2008-11-12. 
  18. ↑ Ahlers, Mike M.. "9/11 panel: Hijackers may have had utility knives", CBS News, January 27, 2004. Luettu 2006-09-07. 
  19. ↑ 19,0 19,1 (2004) "Chapter 1.1: 'We Have Some Planes': Inside the Four Flights", 9/11 Commission Report (PDF), National Commission on Terrorist Attacks Upon the United States, 4-14. Viitattu 2009-04-22. 
  20. ↑ "Encore Presentation: Barbara Olson Remembered", Larry King Live, CNN, 2002-01-06. Luettu 2008-11-12. 
  21. ↑ National Commission Upon Terrorist Attacks in the United States. National Commission Upon Terrorist Attacks in the United States (2004-01-27). Luettu 2008-01-24.
  22. ↑ Snyder, David. "Families Hear Flight 93's Final Moments", The Washington Post, 2002-04-19. Luettu 2008-04-23. 
  23. ↑ Text of Flight 93 Recording. Fox News (2006-04-12). Luettu 2008-04-22.
  24. ↑ Fouda, Yosri and Nick Fielding (2004). Masterminds of Terror. Arcade Publishing, 158–159. 
  25. ↑ Miller, Bill. "Report Assesses Trade Center's Collapse", The Washington Post, 2002-05-01. Luettu 2008-04-23. 
  26. ↑ Interim Report on WTC 7 (PDF). Appendix L. National Institute of Standards and Technology (2004). Luettu 2007-08-20.
  27. ↑ Profiles of 9/11 - About 9/11. The Biography Channel. A&E Television Networks. Luettu 2007-12-12.
  28. ↑ Miller, Mark (2002-08-26). Broadcasting and Cable. Broadcasting & Cable. Reed Business Information. Luettu 2008-02-15.
  29. ↑ CNN.com — Transcripts. CNN (2001-09-11). Luettu 2008-05-02.
  30. ↑ O'Mara, Michael (2006-09-11). 9/11: 'Fifth Plane' terror alert at Cleveland Hopkins Airport. WKYC News. Luettu 2009-09-08.
  31. ↑ "World Trade Center Victims", Washington Post. Luettu 2009-09-12. 
  32. ↑ 32,0 32,1 DePalma, Anthony. "For the First Time, New York Links a Death to 9/11 Dust", The New York Times, 2007-05-24. 
  33. ↑ "Missing Doctor Added to List of 9/11 Victims", July 2008. Luettu 2009-09-12. 
  34. ↑ 34,0 34,1 "9/11’s Litany of Loss, Joined by Another Name", New York Times, September 2009. Luettu 2009-09-12. 
  35. ↑ "American Airlines Flight 11", CNN. Luettu 2006-09-07. 
  36. ↑ "United Airlines Flight 175", CNN. Luettu 2006-09-07. 
  37. ↑ "Pentagon", CNN. Luettu 2006-09-07. 
  38. ↑ "American Airlines Flight 77", CNN. Luettu 2006-09-07. 
  39. ↑ Roddy, Dennis B.. "Flight 93: Forty lives, one destiny", Pittsburgh Post-Gazette, October 2001. Luettu 2006-09-07. 
  40. ↑ September 11: Chronology of terror. CNN. Luettu 2006-09-07.
  41. ↑ "First video of Pentagon 9/11 attack released", CNN, May 16, 2006. Luettu 2006-09-10. 
  42. ↑ Stone, Andrea. "Military's aid and comfort ease 9/11 survivors' burden", USA Today, 2002-08-20. Luettu 2008-05-20. 
  43. ↑ Walker, Carolee (2006-09-11). Five-Year 9/11 Remembrance Honsors Victims from 90 Countries. United States Department of State. Luettu 2008-05-18.
  44. ↑ Averill, Jason D., et al. (2005). "Occupant Behavior, Egress, and Emergency Communications", Final Reports of the Federal Building and Fire Investigation of the World Trade Center Disaster (PDF), National Institute of Standards and Technology (NIST). Viitattu 2008-05-20. 
  45. ↑ Dwyer, Jim and Kevin Flynn (2005). 102 Minutes. Times Books, 266. 
  46. ↑ Dwyer, Jim, et al.. "Last Words at the Trade Center; Fighting to Live as the Towers Die", New York Times, 2002-05-26. Luettu 2008-05-19. 
  47. ↑ Lipton, Eric. "Study Maps the Location of Deaths in the Twin Towers", The New York Times, 2004-07-22. Luettu 2008-04-22. 
  48. ↑ Heroism and Honor. National Commission on Terrorist Attacks upon the United States. U.S. Congress (2004-08-21). Luettu 2008-05-20.
  49. ↑ Cauchon, Dennis and Martha Moore. "Desperation forced a horrific decision", USATODAY, September 2, 2002. Luettu 2006-09-09. 
  50. ↑ "Poor Info Hindered 9/11 Rescue", CBS News, May 18, 2004. Luettu 2006-09-11. 
  51. ↑ Denise Grady, Andrew C. Revkin. "Threats and responses: rescuer's health; Lung Ailments May Force 500 Firefighters Off Job", The New York Times, 2002-09-10. Luettu 2008-05-23. 
  52. ↑ "Post-9/11 report recommends police, fire response changes", USA Today, 2002-08-19. Luettu 2008-05-23. 
  53. ↑ Police back on day-to-day beat after 9/11 nightmare. CNN (2002-07-21). Luettu 2008-05-23.
  54. ↑ Joshi, Pradnya (2005-09-08). Port Authority workers to be honored. Newsday. Luettu 2008-05-20.
  55. ↑ 2001 Notices of Line of Duty Death. National EMS Memorial Service. Luettu 2007-09-11.
  56. ↑ "Cantor rebuilds after 9/11 losses", BBC, 2006-09-04. Luettu 2008-05-20. 
  57. ↑ Siegel, Aaron. "Industry honors fallen on 9/11 anniversary", InvestmentNews, 2007-09-11. Luettu 2008-05-20. 
  58. ↑ Beveridge, Andrew. 9/11/01-02: A Demographic Portrait Of The Victims In 10048. Gotham Gazette. Luettu 2008-05-20.
  59. ↑ "Source: Hijacking suspects linked to Afghanistan", CNN, 2001-09-30. Luettu 2008-06-08. 
  60. ↑ Ground Zero Forensic Work Ends. CBS News (2005-02-23). Luettu 2008-05-20.
  61. ↑ 61,0 61,1 World Trade Center Building Performance Study. FEMA (May 2002). Luettu 2007-07-12.
  62. ↑ World Trade Center Building Performance Study - Bankers Trust Building (PDF). FEMA (May 2002). Luettu 2007-07-12.
  63. ↑ The Deutsche Bank Building at 130 Liberty Street. Lower Manhattan Construction Command Center. Luettu 2007-07-12.
  64. ↑ Lower Manhattan - Fiterman Hall. LowerManhattan.info (2007-7). Luettu 2007-07-10.
  65. ↑ Verizon Building Restoration. New York Construction (McGraw Hill). Luettu 2007-06-28.
  66. ↑ World Trade Center Building Performance Study - Peripheral Buildings (PDF). FEMA (May 2002). Luettu 2007-07-12.
  67. ↑ Bloomfield, Larry (2001-10-01). New York broadcasters rebuild. Broadcast Engineering. Luettu 2008-05-18.
  68. ↑ The Pentagon Building Performance Report (PDF). American Society of Civil Engineers (ASCE) (January 2003). Luettu 2008-05-20.
  69. ↑ 69,0 69,1 McKinsey Report - Emergency Medical Service response (PDF). FDNY / McKinsey & Company (August 9, 2002). Luettu 2007-07-12.
  70. ↑ 70,0 70,1 FDNY McKinsey Report - Executive Summary (PDF). FDNY / McKinsey & Company (August 2002). Luettu 2007-07-10.
  71. ↑ Fire Apparatus Deployment on September 11 (PDF). FDNY / McKinsey & Company (August 2002). Luettu 2007-07-10.
  72. ↑ 72,0 72,1 McKinsey Report - NYPD (August 19, 2002). Luettu 2007-07-10.
  73. ↑ 73,0 73,1 Alavosius, Mark P., et al. (2005). "Unity Of Purpose/Unity Of Effort: Private-Sector Preparedness In Times Of Terror". Disaster Prevention & Management 14(5): 666–680. doi:10.1108/09653560510634098. 
  74. ↑ "Ceremony closes 'Ground Zero' cleanup", CNN, 2002-05-30. Luettu 2008-09-11. 
  75. ↑ Clarke, Richard A. (2004). Against All Enemies: Inside America's War on Terrorism. New York: Simon & Schuster, 13–14. ISBN 0-743-26823-7. 
  76. ↑ FBI Announces List of 19 Hijackers. Federal Bureau of Investigation (September 14, 2001). Luettu 2006-09-07.
  77. ↑ Dorman, Michael. "Unraveling 9-11 was in the bags", Security Info Watch, 2006-04-17. Luettu 2009-09-08. 
  78. ↑ "Piece by Piece, The Jigsaw of Terror Revealed", The Independent, 2001-09-30. Luettu 2008-05-20. 
  79. ↑ Tagliabue, John, Raymond Bonner. "A Nation challenged: German Intelligence; German Data Led U.S. to Search For More Suicide Hijacker Teams", The New York Times, 2001-09-29. Luettu 2008-05-21. 
  80. ↑ The FBI releases 19 photographs of individuals believed to be the hijackers of the four airliners that crashed on September 11, 01. Federal Bureau of Investigation. United States Department of Justice (2001-09-27). Luettu 2008-05-20.
  81. ↑ Johnston, David. "Two years later: 9/11 Tactics; Official Says Qaeda Recruited Saudi Hijackers to Strain Ties", The New York Times, 2003-09-09. Luettu 2008-05-19. 
  82. ↑ "The Hamburg connection", BBC News, 2005-08-19. Luettu 2008-10-03. 
  83. ↑ Clayton, Mark (2003-10-30). Reading into the mind of a terrorist. The Christian Science Monitor. Luettu 2007-07-06.
  84. ↑ Rolince, Michael E. (2003-06-24). The Inspector General's Report and the September 11th Response. Federal Bureau of Investigation. United States Department of Justice. Luettu 2008-05-20.
  85. ↑ Watson, Dale L. (2002-02-06). The Terrorist Threat Confronting the United States. Federal Bureau of Investigation. United States Department of Justice. Luettu 2008-05-20.
  86. ↑ Responsibility for the Terrorist Atrocities in the United States, 11 September 2001. 10 Downing Street (2001-11-14). Archived from the original on 2004-09-07. Luettu 2008-05-20.
  87. ↑ Frankenstein the CIA created. Guardian (January 17, 1999).
  88. ↑ Gunaratna, Ronan (2002). Inside Al Qaeda. Berkley Books, 23–33. 
  89. ↑ Bin Laden's Fatwa (1996). PBS. Luettu 2008-05-20.
  90. ↑ 90,0 90,1 Al Qaeda's 1998 Fatwa. The NewsHour with Jim Lehrer. Public Broadcasting Service. Luettu 2008-05-19.
  91. ↑ "Suspect 'reveals 9/11 planning'", BBC News, 2003-09-22. Luettu 2008-05-20. 
  92. ↑ 92,0 92,1 92,2 92,3 National Commission on Terrorist Attacks Upon the United States (2004). "Chapter 5", 9/11 Commission Report. Government Printing Office. Viitattu 2008-05-20. 
  93. ↑ Wright, Lawrence (2006). The Looming Tower: Al-Qaeda and the Road to 9/11. Knopf, 308. 
  94. ↑ Malline:Citenews
  95. ↑ Bergen, Peter (2006). The Osama bin Laden I Know. Free Press, 283. 
  96. ↑ Wright, Lawrence (2006). The Looming Tower. Alfred P. Knopf, 309–315. 
  97. ↑ McDermott, Terry (2005). Perfect Soldiers: The 9/11 Hijackers. HarperCollins, 191–192. 
  98. ↑ Bernstein, Richard. "On Path to the U.S. Skies, Plot Leader Met bin Laden", New York Times, September 10, 2002. Luettu 2008-09-16. 
  99. ↑ Wright, Lawrence (2006). The Looming Tower. Alfred P. Knopf, 304–307. 
  100. ↑ Wright, Lawrence (2006). The Looming Tower. Alfred P. Knopf, 302. 
  101. ↑ Staff Monograph on 9/11 and Terrorist Travel (PDF). 9/11 Commission (2004).
  102. ↑ 102,0 102,1 Hamburger/FEMA 2002: Chapter 2
  103. ↑ 103,0 103,1 Dunn (2006)
  104. ↑ [NIST National Institute for Standards and Technology: Final report on the Collapse of the World Trade Center Towers, s. 144-145. Washington 2005, U.S. Department of Commerce.
  105. ↑ 105,0 105,1 NIST WTC 7
  106. ↑ NIST/Scheuerman 2006
  107. ↑ Firehouse Magazine April/2002
  108. ↑ NAV CANADA and the 9/11 Crisis NAV CANADA. Viitattu 20.7.2009. (englanniksi)
  109. ↑ USINFO 8.11.2006
  110. ↑ White House 5.9.2006
  111. ↑ White House 10.11.2001

[muokkaa] Aiheesta muualla

Terrorismin vastainen sota (2001–)
Tapahtumat (2001–2004) Tapahtumat (2005-) Erityisartikkelit Operaatioiden osanottajat Terroristijärjestöt

2001:

2002:

2003:

2004:

2005:

2006:

2007:

2008:

Haettu osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Syyskuun_11._p%C3%A4iv%C3%A4n_iskut
Henkilökohtaiset työkalut