Kuala Lumpur

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kuala Lumpur
(كوالا لومڤور)
KL Composite2.jpg
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna
Motto: Maju dan Makmur

Kuala Lumpur

Koordinaatit: 03°08′20″N, 101°41′13″EKoordinaatit: 03°08′20″N, 101°41′13″E

Valtio Malesian lippu Malesia
Territorio Kuala Lumpur
Perustettu 1857
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Datuk Ahmad Fuad Ismail
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 244 km²
Korkeus 22 m
Väkiluku (2009) 1 887 674
 – Tiheys 7 747 as./km²
Aikavyöhyke UTC+8
Postinumero 50xxx–60xxx, 68xxx
Suuntanumero(t) 03
Lähteet: [1] = Pinta-ala ja väkiluku

Kuala Lumpur (Jawi:كوالا لمڤور) on Malesian suurin kaupunki ja liittovaltion pääkaupunki. Usein se tunnetaan lyhenteellä KL. Kaupungin väkiluku on lähes 1,9 miljoonaa ja esikaupunkeineen noin 7,2 miljoonaa.[1] Suurin osa asukkaista on malaijeja ja kiinalaisia, mutta kaupungissa asuu myös runsaasti intialaisia.

Suurin osa Malesian hallinnosta on siirretty uuteen hallinnolliseen pääkaupunkiin Putrajayaan. Tästä huolimatta Malesian kuninkaan asunto, parlamentti ja lainsäädäntöelimet sijaitsevat yhä Kuala Lumpurissa. Kaupungin eteläpuolella Sepangissa lähellä lentoasemaa ajetaan vuosittain Formula 1 -sarjan osakilpailu.

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Klang- ja Gombakjoen yhtymäkohta

Kaupunki sijaitsee Länsi-Malesiassa Malakan niemimaalla Klang- ja Gombakjoen yhtymäkohdassa. Malesian länsirannikolle on matkaa noin 35 km. Ilmasto on trooppinen, eli lämmin ja kostea ympäri vuoden. Vuoden keskilämpötila on 26,2 °C. Kuukausien väliset keskilämpötilaerot mahtuvat noin yhden asteen sisään. Vuosittainen sademäärä on korkea (2 427 mm). Sateet jakautuvat jokseenkin tasaisesti ympäri vuoden. Sateisimmat kuukaudet ovat huhtikuu ja marraskuu.

Kaupunkikuvalle ovat tyypillisiä pilvenpiirtäjät sekä siirtomaa-ajan rakennukset. Nopean kasvun aikana rakentamisen suunnittelu on jäänyt vähemmälle ja tämän vuoksi osa kaupungin kaduista on kapeita ja mutkittelevia. Arkkitehtuuriltaan kaupunki on sekoitus kiinalaista ja eurooppalaista tyyliä. Uudemmat pilvenpiirtäjien täyttämät alueet sen sijaan ovat huolellisemmin suunniteltuja.

Kuala Lumpurin kuukausittaiset lämpötila- ja sadanta-arvot
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vuorokauden keskimääräinen ylin lämpötila (°C) 32,1 32,9 33,2 33,1 32,9 32,7 32,3 32,3 32,1 32,1 31,6 31,5 ka. 32,4
Vuorokauden keskimääräinen alin lämpötila (°C) 22,5 22,8 23,2 23,7 23,9 23,6 23,2 23,1 23,2 23,2 23,2 22,9 ka. 23,2
Sadanta (mm) 169,5 165,4 240,9 259,2 204,4 125,3 127,2 155,7 192,8 253,1 287,8 245,7 Σ 2 427
Sadepäivät (d) 11 12 14 16 13 9 10 11 13 16 18 15 Σ 158
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
32,1
22,5
32,9
22,8
33,2
23,2
33,1
23,7
32,9
23,9
32,7
23,6
32,3
23,2
32,3
23,1
32,1
23,2
32,1
23,2
31,6
23,2
31,5
22,9
S
a
d
a
n
t
a
169,5
165,4
240,9
259,2
204,4
125,3
127,2
155,7
192,8
253,1
287,8
245,7


Lähde: Weather Information for Kuala Lumpur World Weather Information Service. World Meteorological Organization. Viitattu 28.7.2009.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanilaissotilaita Kuala Lumpurissa toisen maailmansodan aikana

Kuala Lumpur perustettiin vuonna 1857 Gombak- ja Klang-jokien yhtymäkohtaan, Selangoriin, jolloin sinne saapui 87 kiinalaista tinan etsijää. Vaikka 69 heistä kuoli sademetsän vaativissa oloissa malariaaan ja muihin trooppisiin sairauksiin, he onnistuivat houkuttelemaan myös muita kaivosmiehiä sekä kauppiaita alueelle. Luovasti he nimesivät kaupungin mutaiseksi joensuuksi, eli malaijiksi Kuala Lumpur.[2][3] Malesia oli Kuala Lumpurin perustamisen aikaan brittien hallinnassa ja brittiläiset toivat kaupunkiin hallinnon lain ja järjestyksen ylläpitämiseksi. Kuala Lumpur oli historiansa ensimmäisinä vuosina vaarallinen kaupunki, jossa oli useita väkivaltaisia yhteenottoja ja kaupunkia hallitsivat kiinalaiset salaseurat, jotka kilpailivat tinan tuottamista vaurauksista ja valta-asemasta alueella.[2][3]

Kaupunkia vallanneessa kaaoksessa kuuluisimmaksi johtajaksi kaupungin varhaishistoriassa nousi kiinalaisväestön johtohahmo ja klaanipäällikkö Yap Ah Loy. Häntä pidetään Kuala Lumpurin perustajana.[2][3] Hänen alaisuudessaan työskenteli tinakaivosten ja plantaasien työläiset, ja hän omisti joka kolmannen Kuala Lumpurin rakennuksen.[4] Hän nautti kiinalaisten keskuudessa suurta arvostusta ja hänen onnistui tarinan mukaan ylläpitää järjestystä kaupungissa vain kuuden poliisin turvin.[2]

Yap Ah Loyn ja kiinalaisten kasvanut valta-asema alueella johti yhteenottoon paikallisten sulttaanien kanssa, jotka aloittivat sodan kiinalaisväestöä vastaan Perakin tinakaivosten hallinnasta. Niin kutsutut Larutin sodat johtivat siihen että brittiläiset puuttuivat peliin tinantuotannon varmistamiseksi ja levottomuudet loppuivat. Juuri kun Kuala Lumpur oli selvinnyt sodan tuhoista, kaupunki paloi maan tasalle vuonna 1881.[4][2][5]

Brittiläiset tekivät uuden kaupunkisuunnitelman ja vuonna 1886 Selangorin pääkaupunki siirrettiin Klangista Kuala Lumpuriin. Talot rakennettiin tiilestä, jotta kaupunki ei enää palaisi uudelleen. Olojen vakiinnuttamiseksi brittiläiset perustivat Liittoutuneiden malaijivaltioiden valtioliiton, johon myös Selangor liittyi. Vuonna 1896 Kuala Lumpurista tehtiin valtioliiton pääkaupunki.[2][3][6]

Toisessa maailmansodassa Japani valtasi Kuala Lumpurin Malaijan taistelun jälkeen vuonna 1942. Japanin vallan aikana tuhansia kiinalaisia kidutettiin ja surmattiin. Eurooppalais- ja intialaisväestöä lähetettiin pakkotyöhön tai keskitysleireille.[4][2] Japanilaisten hirmuvalta Malakan niemimaalla päättyi vuonna 1945, kun japanilaiset antautuivat atomipommi-iskujen jälkeen.[4]

Toisen maailmansodan jälkeen kaupunkiin palasi brittien hallinto.[2] Sodan jälkeen maa kärsi sisäisistä levottomuuksista, kun kommunistit yrittivät kasvattaa alueella valtaansa, mikä heiltä ei onnistunut rauhanomaisin keinoin.[4] Malaijaan julistettiin poikkeustila, jonka aikana sisämaasta Kuala Lumpuriin, jolloin kaupungin väkiluku kasvoi voimakkaasti.[3][4] Levottomuudet saatiin rauhoitettua vuonna 1953 ja Malaija itsenäistyi Britanniasta vuonna 1957. Kuala Lumpurista tehtiin maan pääkaupunki.[2]

Itsenäisyyden alkuvuosina maa kärsi kiinalaisväestön ja malaijien vastakkainasettelusta. Maan kiinalainen vähemmistö muodosti myös maan vauraimman osan. Jännitteet purkautuivat väkivaltaiseen yhteenottoon Kuala Lumpurissa toukokuussa 1969. Mellakoissa sai surmansa lähes 200 ihmistä ja kiinalaisväestön omaisuutta ka kiinteistöjä tuhottiin.[4][2][3] Tapaus johti siihen että Malesian politiikkaa muutettiin malaijiväestöä suosivammaksi, jotta vastaavilta tapauksilta vältyttäisiin.[4]

Vuonna 1974 Kuala Lumpurista tehtiin Malesian liittovaltion territorio, kun Selangorin sulttaani luovutti alueen hallinnan Malesian keskushallinnolle.[7] Kaupunki on kasvanut edelleen voimakkaasti ja siitä on kehittynyt vilkas metropoli.[8]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Iltanäkymä Kuala Lumpuriin
Kuala Lumpurin kaupungintalo

Kuala Lumpur on kasvanut pienestä kaivoskaupungista merkittäväksi elektroniikka-, IT- ja pankkikeskittymäksi. Kaupungin tärkeimmät tulonlähteet ovat kuitenkin edelleen öljynjalostus ja palmuöljyn tuotanto. Suurin osa IT-yrityksistä on sijoittunut läheisen Cyberjayan verovapaalle alueelle, jonka kehittämiseen on sijoitettu runsaasti varoja. Lisäksi matkailu muodostaa merkittävän tulonlähteen. Kaupunki on kasvanut voimakkaasti, osin jopa hallitsemattomasti, erityisesti 1990-luvun nousukauden aikana. Tällöin Malesian vuosittainen talouskasvu oli keskimäärin 10 %. Tänä aikana Kuala Lumpuriin rakennettiin useita suuria ostoskeskuksia ja pilvenpiirtäjiä, joista Petronas Twin Towers lienevät tunnetuimmat. Nykyisin kasvu on hidastunut mutta kaupunki on edelleen yksi Kaakkois-Aasian tärkeimmistä taloudellisista keskuksista.

Liikenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähin lentoasema on Kuala Lumpurin kansainvälinen lentoasema, joka sijaitsee Sepangissa. Tälle kentälle laskeutuvat useimmat Malesiaan saapuvat kansainväliset lennot. Keskustasta sinne pääsee KLIA Ekspres -junilla. Vanhempi lentokenttä on Sultan Abdul Aziz Shah Airport joka sijaitsee Subang Jayassa.

Taksit ovat edullinen tapa liikkua kaupungissa, mutta toisaalta autoliikenne ruuhkautuu helposti. Lain mukaan taksien on pakko käyttää mittaria, mutta kuljettajat pyrkivät sopimaan todellista kustannusta korkeamman hinnan etukäteen erityisesti ulkomaalaisten asiakkaiden kanssa. Jalankulkijoiden on syytä olla varuillaan sillä autoilijat ja autojen välissä puikkelehtivat mopoilijat tulkitsevat liikennesääntöjä varsin luovasti, eikä jalkakäytäviä juurikaan ole. Lyhyillekin kävelymatkoille saattaa joutua ottamaan taksin tai junan. Kaupungissa toimii kolme kevytrautatiejärjestelmää. Hiljattain rakennettu KL Sentral -rautatieasema on kaupungin raideliikenteen keskus, josta on yhteydet muun muassa Singaporeen ja Bangkokiin.

Kuala Lumpuria palveleva kauppasatama Port Klang on yksi maailman 20 suurimmasta konttisatamista.[9][10]

Nähtävyydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Petronas Twin Towers

Turismi tuottaa merkittävän osan kaupungin tuloista, ja vuonna 2008 Kuala Lumpur oli viidenneksi vierailluin kaupunki maailmassa 8,94 miljoonalla turistilla.[11] Kaupunki on mielenkiintoinen yhdistelmä länsimaista ja aasialaista kulttuuria sekä arkkitehtuuria, ja tarjoaa monenlaista nähtävää.[8]

Kaupungissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin ulkopuolella[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b City Facts: government, mayor, population, area (html) Visit Kuala Lumpur. Scandnet AB. Viitattu 28.7.2009. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i j Bindloss, Joe; Brash, Celeste: Kuala Lumpur, Melaka & Penang. Lonely Planet Publications Pty Ltd, 2008. ISBN 978-1-74104-458-0.
  3. a b c d e f from tin town to tower city... kiat.net. Viitattu 16.11.2014. (englanniksi)
  4. a b c d e f g h Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suom. Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.
  5. William A. Pickering Singapore infopedia. Viitattu 16.11.2014. (englanniksi)
  6. Kuala Lumpur history talkmalaysia.com. Viitattu 16.11.2014. (englanniksi)
  7. Richmond, Simon: Malaysia Singapore & Brunei. Lonely Planet Publications Pty Ltd, 2013. ISBN 978-1-74179-847-0.
  8. a b Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali. Keuruu: Otava, 2006. ISBN 952-9715-16-1.
  9. World port rankings 2011 (pdf) (Maailman suurimpien satamien kokonaisrahtimäärä (t) ja konttiliikenteen määrä (TEU)) 2012. American Association of Port Authorities, aapa-ports.org. Viitattu 2013-04-14. (englanniksi)
  10. Port of Rotterdam: Port statistics 2009 - 2010 - 2011 Port of Rotterdam, portofrotterdam.com. Viitattu 2013-04-14. (englanniksi)
  11. http://www.euromonitor.com/euromonitor-internationals-top-city-destination-ranking/article

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kuala Lumpur.