Johor

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Johor
Johor Darul Ta'zim
Malesian osavaltiot ja territoriot

Lippu
Coat of arms of Johor.svg
Vaakuna
Sijainti
Sijainti

Koordinaatit: 1°29′14″N, 103°46′52″E

Valtio  Malesia
Hallinto
 – Pääkaupunki Johor Bahru
 – Kuninkaall. pääkaup. Muar
 – Sulttaani Ibrahim Ismail 2010-
Pinta-ala 19 210 km²
Väkiluku (2010) 3 348 283
 – Väestötiheys 174 as/km²
Kielet Malaiji

Johor (jawiksi:جوهور) on Malesian osavaltio, joka sijaitsee Malakan niemimaan eteläkärjessä. Johorin naapuriosavaltiot ovat Pahang, Negeri Sembilan ja Malakka. Osavaltion pääkaupunki on Johor Bahru, joka sijaitsee aivan Singaporen vastarannalla, Johorensalmen toisella puolella. Osavaltion pinta-ala on 19 210 neliökilometriä ja asukasluku 3,3 miljoonaa. Johor on asukasluvultaan Malesian toiseksi suurin osavaltio.[1]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johor on Malesian eteläisin osavaltio, ja osavaltion alueella sijaitsee myös Euraasian mantereen eteläisin piste. Osavaltio on pinta-alaltaan Länsi-Malesian kolmanneksi suurin, ja koko maan viidenneksi suurin. Suuri osa maan pinta-alasta on valjastettu kumipuu- ja öljypalmuviljelyksille. Asukasluvultaan Johor on Malesian toiseksi suurin osavaltio.[2][1][3]

Niemimaan kärjessä oleva Johor rajoittuu lännessä Malakansalmeen, etelässä Johorensalmeen ja idässä Etelä-Kiinan mereen. Maan itärannikolla sijaitsevan Mersingin kaupungin edustalla on Seribuatin saaristo. Saaristoon kuuluu monia matkailijoiden suosimia pieniä saaria. Lähimmät niistä ovat Pulau Sibu ja Pulau Besar ja Pulau Rawa.[2]

Osavaltion alueella sijaitsevista kansallispuistoista suurin on maan pohjoisosassa, osaksi Pahangin puolella sijaitseva Endau Rompin.[4]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johoren sulttaanikunta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Johoren sulttaanikunta

Johoren sulttaanikunta perustettiin vuonna 1511, kun Malakan sulttaanikunnan viimeinen sulttaani Mahmud Shah pakeni Malakasta portugalilaisten hyökättyä ja valloitettua Malakan. Sulttaani perusti Malakan niemimaan eteläkärkeen Johoren sulttaanikunnan, mistä hän yritti johtaa kapinaa Malakan takaisin valloittamiseksi. Johoren kilpailijaksi nousi portugalilaisten lisäksi myös Acehin sulttaanikunta, joka havitteli itselleen Malakan sulttaanikunnan jäänteitä Malakan niemimaalla. Niemimaan pohjoisimmat sulttaanikunnat joutuivat Acehin vallan alle 1600-luvulle tultaessa. Johore liittoutui vuonna 1641 hollantilaisten kanssa, jotka ajoivat portugalilaiset ja acehlaiset pois niemimaalta.[5]

Hollannin vallan aikana Johoreen muutti Sulawesilta bugisisiirtolaisia, jotka käyttivät 1700-luvulla Johoressa suurta poliittista valtaa. Bugisien valta-aikana 1700-luvulla Johoreen kuuluivat myös nykyisin Indonesiaan kuuluvat Riausaaret ja Johore-Riaun pääpaikka sijaitsi Riausaarilla. Hollanti valloitti Riausaaret 1784, ja maa jakautui kahtia.[5]

Brittiläisten valtakausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläiset saapuivat Kaakkois-Aasiaan 1800-luvun alussa. Brittiläinen Thomas Stamford Raffles hankki Johorelta oikeudet hallita maan eteläosassa sijaitsevaa Singaporen saarta, jonne brittiläiset perustivat kauppatukikohtansa. Brittivalta kasvoi myös Johoressa, kun maan valtaapitävät halusivat ottaa etäisyyttä bugiseihin ja turvautuivat britteihin.[5] Brittivallan aikana vuonna 1866 sulttaani Abu Bakar siirsi maan pääkaupungin nykyiselle paikalleen, ja kaupunki nimettiin uudeksi Johoreksi, Johor Bahruksi.[2]

1870-luvulla britit perustivat Liittoutuneiden malaijivaltioiden valtioliiton. Johor ei liittynyt liittynyt siihen vaan pysyi liittoutumattomana. Johorissa on säilynyt edelleen vahva tunne itsenäisyydestä. Toisen maailmansodan aikana Japani valloitti 1942 Johoren Malaijan taistelun jälkeen. Japani piti Malakan niemimaata hallussaan vuoteen 1945 asti. Sodan jälkeen Johor liittyi Malaijan federaatioon, joka itsenäistyi Britanniasta vuonna 1957, ja Johorista muodostui Malaijan ja myöhemmin perustetun Malesian osavaltio.[5]

Politiikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johorin osavaltion hallitsija on sulttaani, jonka arvo on perinnöllinen. Johorin sulttaani toimii myös vuorollaan Malesian kuninkaana. Sulttaanin rooli on seremoniallinen ja käytännön poliittista valtaa käyttää osavaltion pääministeri.[6][7][8] Aiemmin Malesian sulttaanit nauttivat perustuslaissa säädettyä koskemattomuutta lain edessä, mutta Mahathir Mohamadin ollessa Malesian pääministerinä sulttaanien oikeuksia karsittiin ja syytesuoja poistettiin 1990-luvulla. Suurena syynä perustuslakimuutokseen olivat Johoren kuningasperheen jäsenten tekemät rikokset.[9][10][11][12]

Alueellinen jako[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johorin piirikunnat ennen vuotta 2007.

Johorin osavaltio on jaettu kymmeneen piirikuntaan. Väkiluvultaan suurimman piirikunnan muodostaa pääkaupunki Johor Bahrun alue.[1]

Alue Pinta-ala
[13]
Väkiluku
[14]
Batu Pahat 1.878 km² 417.458
Johor Bahru 1.066 km² 1.386.569
Kluang 2.852 km² 298.332
Kota Tinggi 3.484 km² 193.210
Kulaijaya 756 km² 251.650
Ledang 977 km² 136.852
Mersing 2.839 km² 70.894
Muar 1.393 km² 247.957
Pontian 920 km² 155.541
Segamat 2.851 km² 189.820
Yhteensä 19.016 km² 3.348.283

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sultan Iskandar Complex Johor Bahrussa.
Vesijohtolinja Singaporen ja Johorin välillä.

Johoriin on rakenteilla maan entisen sulttaanin Iskandarin nimeä kantava Iskandar-erityistalousalue. Alue on Johorin vastine pääkaupunki Kuala Lumpurin liepeillä olevaan Multimedia Super Corridor -hankkeelle. Iskandar-alueelle pyritään houkuttelemaan ICT-yrityksiä verohelpotuksin.[15][16]

Johor on hyötynyt sijainnistaan Singaporen naapurissa, ja alueelle on tullut Singaporelaisia investointeja ja singaporelaiset käyvät ostoksilla Johorensalmen vastarannalla edullisemmilla ostoksilla kuin kotimaassaan. Heidän suosiossaan ovat etenkin Johor Bahrun ostoskeskukset, kuten Citi Square.[2]

Väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johorin väkiluku on noin 3,3 miljoonaa. Suurin kaupunki on osavaltion pääkaupunki Johor Bahru. Suurin osa väestöstä on malaijeja, mutta osavaltiossa on merkittävä malesiankiinalaisten osuus. Bumiputria, eli malaijeja ja muita alkuperäiskansoja on osavaltion väestöstä hieman yli puolet. Etnisesti kiinalaisia on noin 36% ja intialaisia noin 6%.[1][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Population and housing census statistics.gov.my. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
  2. a b c d Lehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali, s. 18-24. Keuruu: Otava, 2006. ISBN 952-9715-16-1.
  3. a b The States of Malaysia go2travelmalaysia.com. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
  4. Endau Rompin National Park tourism.gov.my. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
  5. a b c d Barwise, J.M; White, N.J.: Matkaopas historiaan, Kaakkois-Aasia. Suom. Toppi, Anne. Suomi: Oy UNIpress Ab, 2002. ISBN 951-579-212-6.
  6. Wissen Media Verlag GmbH Gütersloh/München: Maailmalla Aasia, s. 106-107. Saksa: WSOY, 2008. ISBN 978-951-0-33474-41.
  7. Johor, Brief history royalark.net. Viitattu 8.11.2014. (englanniksi)
  8. The Sultan’s powers and the Menteri Besar 24.7.2014. themalaysianinsider.com. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
  9. The New Sultan of Johor: Dawning of a New Benevolent Sultan 19.8.2010. malaysiandigest.com. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
  10. Perception and Royal Reality in Malaysia 25.1.2010. asiasentinel.com. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
  11. King of Malaysia carried a shotgun on his Rolls-Royce patrols 20.1.2010. thenational.ae. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
  12. Constitutional Crisis mtholyoke.edu. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)
  13. Statistics Yearbook Malaysia 2011: Tablesmalaiisch, englisch; Seite 1, PDF-Seite 1 (PDF; 2,64 MB) Viitattu 10.8.2013.
  14. Statistics Yearbook Malaysia 2011: Tablesmalaiisch, englisch; Seite 16, PDF-Seite 15 (PDF; 2,64 MB) Viitattu 10.8.2013.
  15. Talous, elinkeinoelämä ja ulkomaankauppa Suomen suurlähetystö. Viitattu 24.11.2014.
  16. Iskandar Malaysia env.go.jp. Viitattu 24.11.2014. (englanniksi)